Skip to content

YMP: maaseudun kehittäminen vuoden 2013 jälkeen

Miten maaseudun kehittämispolitiikkaa on muutettu?

Maaseudun kehittämispolitiikkaa on tehostettu rakenneuudistuksin. Tiiviimmät yhteydet EU:n rakenne- ja investointirahastoihin mahdollistavat sen, että EU:n varoja voidaan ottaa käyttöön useasta eri lähteestä, joiden rahoitukseen jäsenvaltiot osallistuvat. Näin tuetaan erilaisia innovatiivisia hankkeita, kuten yhdistettyjä maa- ja vesiviljelytiloja tai laajakaistainfrastruktuurien levittämistä.

Maaseudun kehittämispolitiikkaan kuuluu se, että jäsenvaltiot edelleen suunnittelevat omat ohjelmansa vastatakseen maaseutualueidensa tarpeisiin.

Ne ovat entistä joustavampia, kun nykyinen järjestelmä korvataan prioriteeteilla, joihin kuuluu mm. innovointi. Innovointiprioriteettia tuetaan mm. seuraavilla toimenpiteillä:

  • osaamisen siirto, yhteistyö ja investoinnit fyysisiin voimavaroihin
  • resurssitehokkuus, tuottavuus ja maa- ja metsätalouden kehittäminen vähäpäästöiseen, ympäristöystävälliseen ja kestävään suuntaan
  • maatalouden ja tutkimuksen yhteistyö viljelijöille suunnatun teknologian siirron jouduttamiseksi

Nämä toimenpiteet liittävät YMP:n EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan (Eurooppa 2020 -strategia), jossa keskitytään koulutukseen, innovointiin ja tutkimukseen.

Ympäristöön ja ilmastoon liittyviä toimenpiteitä on vahvistettu. Niiden täytäntöönpano on edelleen pakollista, ja vähintään 30% maaseudun kehittämisen kokonaisbudjetista on varattava ympäristötoimenpiteisiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen sekä maa- että metsätaloudessa.

Kaksinkertainen rahoitus viherryttämiselle kummastakin pilarista on poistettu. Näin varmistetaan, ettei viljelijöille makseta kahdesti samasta toiminnasta.

Luonnonhaitta-alueet määritellään uudelleen 8 biofyysisen kriteerin pohjalta niin, että koko EU:hun luodaan yhtenäinen ja objektiivinen järjestelmä.

Rahastoista maksettavia osuuksia on mukautettu eri alueiden erilaisten rahoitustilanteiden huomioon ottamiseksi. Vähemmän kehittyneet alueet saavat uudistuksen myötä enemmän yhteisrahoitusta.