Turkki
Turkille myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema joulukuussa 1999. EU ja Turkki aloittivat liittymisneuvottelut lokakuussa 2005, mutta ne ovat olleet pysähdyksissä kesäkuusta 2018 lähtien maan demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien jatkuvan taantumisen vuoksi.
EU-jäsenyyshakemus
Turkki haki vuonna 1987 silloisen Euroopan talousyhteisön jäsenyyttä.
Helsingissä joulukuussa 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto myönsi Turkille EU:n ehdokasmaan aseman.
Liittymisneuvottelut
Eurooppa-neuvosto päätti 16.–17. joulukuuta 2004, että Turkki täyttää riittävässä määrin kriteerit liittymisneuvottelujen aloittamiseksi.
Neuvosto hyväksyi 3. lokakuuta 2005 kehyksen Turkin kanssa käytäviä neuvotteluja varten. EU:n ja Turkin väliset neuvottelut aloitettiin samana päivänä hallitustenvälisessä konferenssissa.
Neuvosto hyväksyi helmikuussa 2008 tarkistetun liittymiskumppanuuden Turkin kanssa. Siinä määritellään keskeiset prioriteettialat, joiden pohjalta Turkki voi valmistautua mahdolliseen EU-jäsenyyteen, ja sen perusteella seurataan uudistusten edistymistä.
Neuvosto totesi kesäkuussa 2018, että Turkki oli etääntymässä EU:sta, ja tämän vuoksi liittymisneuvottelut ovat tosiasiassa pysähdyksissä eikä uusien neuvottelulukujen avaamista tai avoinna olevien sulkemista voida harkita.
Liittymiskonferenssin kokoukset
Liittymisneuvottelut käydään hallitustenvälisissä konferensseissa (ns. liittymiskonferenssit), joihin osallistuvat EU:n jäsenmaiden ja ehdokasmaan ministerit ja suurlähettiläät. Neuvottelut koskevat yhteisiä oikeuksia ja säädöksiä (EU:n säännöstö), ja ne on jaettu lukuihin tai niiden kokonaisuuksiin politiikanaloittain. Liittymiskonferensseihin osallistuvat ministerit tai heidän sijaisensa.
Ennen liittymisneuvottelujen pysähtymistä EU ja Turkki olivat pitäneet 12 kokousta. Viimeisimmässä kokouksessa 30. kesäkuuta 2016 konferenssi avasi neuvottelut luvusta 33, jossa käsitellään varainhoitoa ja talousarviota koskevia säännöksiä. Neuvosto oli todennut vuonna 2006, että kahdeksaa lukua, jotka liittyvät Turkin Kyprokselle asettamiin rajoituksiin, ei avata eikä muita lukuja suljeta toistaiseksi ennen kuin Turkki on täyttänyt EU:n ja Turkin assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjaan (ns. Ankaran sopimus) liittyvät sitoumuksensa.
Liittymisneuvottelujen yhteydessä avattiin 16 neuvottelulukua, joista yksi oli suljettu väliaikaisesti.
Vuotuinen edistymisen tarkastelu
Neuvosto hyväksyy joka vuosi laajentumista koskevat päätelmät, joissa arvioidaan kunkin EU:n ehdokasmaan ja kumppanin, myös Turkin, edistymistä kohti EU-jäsenyyttä.
EU:n suhteet Turkkiin
Turkki on edelleen ehdokasmaa ja EU:n keskeinen kumppani monilla yhteistä etua koskevilla aloilla, kuten muuttoliike, terrorismin torjunta, kansanterveys, ilmasto ja alueelliset kysymykset. Eurooppa-neuvosto totesi maaliskuussa 2021, että EU on valmis yhteistyöhön Turkin kanssa vaiheittaisella, oikeasuhteisella ja peruutettavissa olevalla tavalla erinäisillä yhteisen edun mukaisilla aloilla jo vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
EU:lla on strateginen intressi itäisen Välimeren ympäristön vakauteen ja turvallisuuteen. Se on toistuvasti kehottanut Turkkia liennyttämään jännitteitä alueella, kunnioittamaan kaikkien EU-maiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sekä edistämään hyviä naapuruussuhteita kestävällä tavalla.
EU ja Turkki tekivät vuonna 1963 assosiaatiosopimuksen, jolla vahvistetaan taloudellista yhteistyötä ja kahdenvälisiä kauppasuhteita. EU:n ja Turkin tulliliitto on ollut voimassa vuodesta 1995.