Miksi maaperän terveydellä on merkitystä?

Elämä on riippuvainen terveestä maaperästä

Maaperä on elämän perusta maapallolla. Ihmiset, kasvit ja eläimet tarvitsevat tervettä maaperää pysyäkseen hengissä ja menestyäkseen.

Maaperä tarjoaa muun muassa seuraavia elintärkeitä hyötyjä:

• terveellinen ruoka ja puhdas vesi
• biodiversiteettiä tukevat elinympäristöt
• hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen talteenotto, joka auttaa torjumaan ilmastonmuutosta

Terve maaperä varastoi luontaisesti hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. Maaperä onkin maapallon suurin maanpäällinen hiilivarasto, mikä tarkoittaa, että maaperä varastoi suurimman määrän kasvihuonekaasuja verrattuna muihin luonnonelementteihin, kuten puihin.

Maaperän tila ei kuitenkaan ole nykyisin hyvä jopa 70%:n osuudella EU:n alueesta. EU:n toimien tavoitteena on vähentää pilaantumista ja maaperän huonontumista.

Maaperää koskeva EU:n toimintapolitiikka

Maaperän terveyttä koskeva EU:n politiikka perustuu Euroopan komission vuonna 2021 asettamaan saasteettomuustavoitteeseen: vähennetään maaperän pilaantuminen vuoteen 2050 mennessä tasolle, jota ei enää pidetä haitallisena terveydelle ja luonnon ekosysteemeille.

• Saasteettomuustoimintasuunnitelma (Euroopan komissio)

Vuoteen 2030 ulottuva maaperästrategia

Saasteettomuustavoitteen mukaisesti Euroopan komissio käynnisti vuonna 2021 vuoteen 2030 ulottuvan maaperästrategian.

Strategian tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2050 mennessä, ovat seuraavat:

• tehdään EU:n kaikesta maaperästä terve ja vastustuskykyisempi
• suojellaan ja ennallistetaan maaperää ja varmistetaan sen kestävä käyttö
• vähennetään maaperän pilaantumista

Strategiassa todettiin, että merkittävä syy maaperän huonontumiselle EU:ssa on ollut erityisesti maaperää koskevan EU-lainsäädännön puuttuminen. Tämän vuoksi komissio sisällytti strategiaan ehdotuksen uudeksi maaperää koskevaksi lainsäädännöksi – maaperän seurantaa koskevaksi laiksi.

• Vuoteen 2030 ulottuva maaperästrategia (Euroopan komissio)

Maaperän seurantaa koskeva laki

Komissio julkaisi vuonna 2023 ehdotuksen maaperän seurantaa koskevaksi laiksi. Jos molemmat EU:n lainsäätäjät (neuvosto ja Euroopan parlamentti) hyväksyvät maaperän seurantaa koskevan direktiivin, se on ensimmäinen maaperän terveyteen keskittyvä EU-säädös. Direktiivin pitkän aikavälin kunnianhimoisena tavoitteena on saavuttaa maaperän hyvä terveys vuoteen 2050 mennessä.

Direktiivin tavoitteena on ottaa käyttöön kaikkea maaperää koskeva terveyden seurantakehys maaperän kestokyvyn parantamiseksi ja pilaantuneista kohteista aiheutuvien riskien hallitsemiseksi.

Neuvosto muodosti yleisnäkemyksen ehdotuksesta kesäkuussa 2024. Euroopan parlamentin kanssa lainsäädännön lopullisesta muodosta käytävät neuvottelut aloitettiin syksyllä 2024, ja ne päättyivät huhtikuussa 2025 saavutettuun alustavaan sopuun. Toimielinten on vielä vahvistettava yhteisymmärrys.

• Maaperän seurantaa koskeva laki: neuvosto sopuun parlamentin kanssa (lehdistötiedote 10.4.2025)

Muut maaperää koskevat politiikat

Useampi EU-säädös koskee maaperän suojelua. Vaikka näihin lakeihin ei välttämättä sisälly maaperän suojelua koskevia erityissäännöksiä, niissä käsitellään epäsuorasti maaperän terveyttä vahvistamalla ympäristötoimia ja -tavoitteita.

Niitä ovat muun muassa luonnon ennallistamista koskeva laki, teollisuuden päästödirektiivi, yhteinen maatalouspolitiikka sekä jätevettä, lannoitteita ja ympäristövastuuta koskevat toimet.

Katso myös

• Maaperä ja maa-alueet (Euroopan komissio)