"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Neuvosto on päässyt sopimukseen (yleisnäkemys) ehdotuksesta muuttaa EU:n sähkömarkkinoiden rakennetta koskevia sääntöjä. Neuvoston puheenjohtajamaa voi nyt aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa lopullisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi.
Olen ylpeä siitä, että olemme tänään ottaneet strategisen askeleen EU:n tulevaisuuden kannalta. Pääsimme sopimukseen, jollaista olisi ollut vaikea kuvitella vielä muutama vuosi sitten. Sopimuksen ansiosta kuluttajat kaikkialla EU:ssa hyötyvät siitä, että energian hinnat ovat huomattavasti vakaammat, riippuvuus fossiilisten polttoaineiden hinnoista on pienempi ja tulevilta kriiseiltä voidaan suojautua paremmin. Aiomme myös nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, sillä ne ovat edullisempi ja puhtaampi energianlähde kansalaisillemme.
Teresa Ribera Rodríguez, Espanjan vt. kolmas varapääministeri, ekologisesta siirtymästä ja väestöhaasteista vastaava ministeri
Uudistuksen tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden epävakaiden hintojen vaikutusta sähkön hintoihin, suojata kuluttajia hintapiikeiltä, nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja parantaa kuluttajansuojaa.
Ehdotus on osa EU:n sähkömarkkinarakenteen laajempaa uudistusta, johon sisältyy myös asetus, joka koskee EU:n parempaa suojaa markkinoiden manipuloinnilta valvontaa ja avoimuutta lisäämällä (REMIT). Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (energia) pääsi yhteisymmärrykseen REMIT-asetusta koskevasta yleisnäkemyksestä 19. kesäkuuta 2023.
Pitkäaikaiset sähkömarkkinat
Uudistuksen tavoitteena on vakauttaa pitkäaikaisia sähkömarkkinoita vauhdittamalla sähkönhankintasopimusten markkinoita, ottamalla kaksisuuntaiset hinnanerosopimukset yleisemmin käyttöön ja parantamalla termiinimarkkinoiden likviditeettiä.
Neuvosto sopi, että jäsenmaat edistävät sähkönhankintasopimusten käyttöönottoa muun muassa poistamalla perusteettomia esteitä ja suhteettomia tai syrjiviä menettelyjä tai maksuja. Toimia voivat olla muun muassa valtion tukemat markkinahintaiset takausjärjestelmät, yksityiset takaukset tai sähkönhankintasopimusten kysynnän yhdistämisjärjestelyt.
Neuvosto oli yhtä mieltä siitä, että kaksisuuntaisia hinnanerosopimuksia olisi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta käytettävä silloin, kun pitkäaikaisiin sopimuksiin liittyy julkista rahoitusta. Kyse on investointeja tukevista julkisyhteisöjen tekemistä pitkäaikaisista sopimuksista, joilla täydennetään markkinahintaa sen ollessa alhaalla ja joissa tuottajaa pyydetään maksamaan takaisin tietty rahasumma markkinahinnan ylittäessä tietyn rajan, jotta voidaan välttää ylisuuret satunnaiset voitot.
Kaksisuuntaisia hinnanerosopimuksia sovellettaisiin investointeihin uusiin voimalaitoksiin, jotka perustuvat tuulienergiaan, aurinkoenergiaan, geotermiseen energiaan, vesivoimaan ilman tekoallasta ja ydinenergiaan. Tämä lisäisi ennustettavuutta ja varmuutta.
Kaksisuuntaisia hinnanerosopimuksia koskevia sääntöjä sovellettaisiin vasta asetuksen voimaantuloa seuraavan kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen, jotta voidaan säilyttää oikeusvarmuus käynnissä oleville hankkeille. Siirtymäkausi olisi viisi vuotta kahteen tai useampaan tarjousalueeseen yhteydessä olevan offshore-hybridiomaisuuden osalta.
Neuvosto lisäsi joustavuutta siihen, miten valtion kaksisuuntaisilla hinnanerosopimuksilla saamat tulot jaetaan uudelleen. Tulot jaettaisiin loppukäyttäjille, mutta niitä voitaisiin käyttää myös rahoittamaan kustannuksia, joita aiheutuu suorista hintatukijärjestelmistä tai investoinneista loppuasiakkaiden sähkökustannusten alentamiseen.
Kapasiteettimekanismi
Kapasiteettimekanismit ovat tukitoimia, joita jäsenmaat voivat toteuttaa voimalaitosten palkitsemiseksi ja sähkön toimitusvarmuuden takaamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Neuvosto päätti poistaa näiden toimien väliaikaisuuden.
Neuvosto otti käyttöön poikkeuksen nykyisistä hiilidioksidipäästörajoja koskevista vaatimuksista, jotta tuottajat voivat saada tukea kapasiteettimekanismeista tiukoin ehdoin 31. joulukuuta 2028 saakka.
Jäsenmaat olivat myös yhtä mieltä siitä, että kapasiteettimekanismien hyväksymismenettelyjä on yksinkertaistettava. Neuvosto ehdotti muutoksia, joissa keskitytään menettelyn sujuvoittamiseen nykyisessä kapasiteettimekanismikehyksessä. Lisäksi se pyysi komissiota toimittamaan yksityiskohtaisen kertomuksen, jossa arvioidaan mahdollisia keinoja yksinkertaistaa kapasiteettimekanismien soveltamista. Kertomuksen jälkeen komission on tarkoitus esittää ehdotuksia menettelyn yksinkertaistamiseksi kolmen kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta.
Kuluttajansuoja
Neuvosto selvensi kuluttajansuojaa koskevia säännöksiä. Se päätti parantaa kuluttajansuojaa ottamalla käyttöön vapauden valita sähköntoimittaja ja mahdollisuuden tehdä dynaamisia, määräaikaisia tai kiinteähintaisia sähkön hintasopimuksia, elleivät toimittajat tarjoa kiinteitä sopimuksia, ja edellyttäen, että tämä ei heikennä kiinteiden sopimusten yleistä saatavuutta.
Neuvosto sopi aiempaa tiukemmista säännöistä, joita sovelletaan toimittajien hintasuojausstrategioihin, asiakkaiden suojaamiseksi tukkumarkkinoiden vaihteluilta. Se päätti suojella haavoittuvia asiakkaita sähkönjakelun katkaisemiselta ottamalla käyttöön viimesijaisen toimittajan järjestelmiä, joilla varmistetaan ainakin kotitalousasiakkaiden toimitusten jatkuvuus, jos näitä järjestelmiä ei ole jo olemassa.
Lisäksi sovittiin, että kaikille asiakkaille tulee oikeus energian yhteiskäyttöjärjestelmiin eli itse tuotetun energian käyttöön, jakamiseen ja varastointiin ja että kaikki kuluttajan oikeudet laajennetaan koskemaan myös energian yhteiskäyttöjärjestelmiin osallistuvia loppuasiakkaita.
Kohtuulliset energian hinnat kriisitilanteissa
Nykyisten sääntöjen mukaan jäsenmaat voivat soveltaa säänneltyjä hintoja paitsi energiaköyhiin ja haavoittuviin kotitalouksiin, myös siirtymätoimenpiteenä kotitalouksiin ja mikroyrityksiin riippumatta siitä, onko meneillään sähkön hintakriisi. Uudistuksen myötä säänneltyjä hintoja, jopa alle kustannusten, voidaan kriisiaikoina soveltaa väliaikaisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin).
Jäsenmaat vahvistivat neuvoston roolia tilapäisen alueellisen tai EU:n laajuisen sähkön hintakriisin julistamisessa. Ne muuttivat myös sähkön hintakriisin julistamisen edellytyksiä siten, että kriisi voidaan julistaa, kun sähkön tukkuhintojen odotetaan pysyvän keskimäärin erittäin korkealla vähintään 6 kuukauden ajan ja sähkön vähittäishintojen odotetaan nousevan jyrkästi vähintään 3 kuukauden ajan.
Neuvosto sopi, että jäsenmaat voivat soveltaa 30. kesäkuuta 2024 saakka markkinatulojen ylärajaa sellaisten tuottajien tuottamaan sähköön, joiden marginaalikustannukset ovat alhaisemmat, kuten uusiutuvat energialähteet, ydinvoima ja ruskohiili (”inframarginaaliset tuottajat”). Tähän sovelletaan samoja edellytyksiä kuin 6. lokakuuta 2022 hyväksytyn inframarginaalisia tuloja koskevan hätätoimenpiteen yhteydessä.
Seuraavat vaiheet
Yleisnäkemys toimii valtuutuksena neuvotella Euroopan parlamentin kanssa lainsäädännön lopullisesta muodosta. Neuvoston ja parlamentin on hyväksyttävä virallisesti neuvottelujen tulokset.
Taustatietoa
Sähkömarkkinarakenteen uudistuksella on tarkoitus muuttaa asiaankuuluvaa sähkömarkkinalainsäädäntöä ja parantaa EU:n suojaa markkinoiden manipuloinnilta valvontaa ja läpinäkyvyyttä lisäämällä (REMIT).
Komissio hyväksyi ehdotukset EU:n sähkömarkkinarakenteen uudistamisesta 14. maaliskuuta 2023.
Olen ylpeä siitä, että olemme tänään ottaneet strategisen askeleen EU:n tulevaisuuden kannalta. Pääsimme sopimukseen, jollaista olisi ollut vaikea kuvitella vielä muutama vuosi sitten. Sopimuksen ansiosta kuluttajat kaikkialla EU:ssa hyötyvät siitä, että energian hinnat ovat huomattavasti vakaammat, riippuvuus fossiilisten polttoaineiden hinnoista on pienempi ja tulevilta kriiseiltä voidaan suojautua paremmin. Aiomme myös nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, sillä ne ovat edullisempi ja puhtaampi energianlähde kansalaisillemme.