Tärkeimmät kyberuhat EU:ssa
Kyberuhkia on yhä enemmän, ja ne ovat yhä monimutkaisempia. EU-maat turvaavat kriittisen infrastruktuurin, talouden vakauden ja digitaalisen yksityisyyden vahvistamalla kyberturvallisuutta.
Miksi kyberturvallisuuden parantaminen on olennaisen tärkeää?
Kyberuhkaksi katsotaan mikä tahansa haitallinen toiminta, jonka tarkoituksena on vaarantaa digitaalisten järjestelmien, verkkojen tai tietojen eheys, luottamuksellisuus tai saatavuus.
Kyberuhat lisääntyvät edelleen Euroopassa ja muualla maailmassa. Vuonna 2020 kyberrikollisuuden globaalit taloudelliset kustannukset olivat kaksi kertaa suuremmat kuin vuonna 2015.
Kyberhyökkäyksiä on enemmän, ja ne ovat myös monimutkaisempia, sillä rikolliset käyttävät nyt kehittyneitä tekniikoita, kuten generatiivista tekoälyä. Tällaisia hyökkäyksiä on vaikeampi havaita ja torjua.
Miten EU torjuu kyberrikollisuutta?
Millaisia kyberuhkia EU:hun kohdistuu?
Hyökkäykset kehittyvät ja moninaistuvat jatkuvasti, ja ne kohdistuvat moniin eri aloihin. EU:n kyberturvallisuusviraston (ENISA) mukaan nämä ovat EU:hun tällä hetkellä kohdistuvia keskeisiä kyberuhkia:
saatavuuteen kohdistuvat uhat
järjestelmän tai palvelun saatavuuteen kohdistuvat hyökkäykset, jotka kuluttavat resursseja tai ylikuormittavat verkkoinfrastruktuuria
kiristysohjelmat
hyökkääjät lukitsevat laitteen ja vaativat lunnaita laitteen hallinnan palauttamisesta tai siitä, ettei laitteen sisältämiä tietoja julkaista
tietoihin kohdistuvat uhat
luvaton pääsy arkaluonteisiin, luottamuksellisiin tai suojattuihin tietoihin niiden manipuloimiseksi, julkaisemiseksi tai tuhoamiseksi
käyttäjän manipulointi
manipulointitaktiikat, joiden avulla uhrit harhautetaan tekemään kriittisiä virheitä tai luovuttamaan arkaluonteisia tietoja
haittaohjelmat
haittaohjelmien tavoitteena on soluttautua järjestelmiin, aiheuttaa vahinkoa, häiritä palveluja ja varastaa tietoja
toimitusketjuhyökkäykset
hyökkäykset, jotka kohdistuvat organisaatioon sen toimitusketjun haavoittuvuuksien kautta ja joilla voi olla kerrannaisvaikutuksia
Saatavuuteen kohdistuvien uhkien osuus kyberuhkista on 46%
Saatavuuteen kohdistuvat uhat, kiristysohjelmat ja tietoihin kohdistuvat uhat ovat merkittävimpiä kyberuhkia EU:ssa.
Saatavuuteen kohdistuvat uhat – 46%
Kiristysohjelmat – 27%
Tietoihin kohdistuvat uhat – 16%
Muut – 11%
Kuka kyberhyökkäyksiä tekee?
Kyberuhkia aiheuttavat toimijat ovat monenlaisia. Ne vaihtelevat pääasiassa valtioon sidoksissa olevista ryhmistä taloudellista hyötyä tavoitteleviin rikollisiin, yksityisiin toimijoihin ja hakkeriaktivisteihin. Kullakin ryhmällä on omat menetelmänsä ja tavoitteensa:
- valtioon sidoksissa olevat toimijat
valtioon sidoksissa olevat ryhmät, jotka tekevät hyökkäyksiä poliittisten tai strategisten tavoitteiden (esim. vakoilu) saavuttamiseksi - kyberrikollisuuden toimijat
tavoittelevat taloudellista hyötyä opportunistisilla hyökkäyksillä, kuten käyttäjän manipuloinnin avulla - yksityisen sektorin hyökkäävät toimijat
kehittävät ja myyvät kyberaseita, usein hallituksille ja yksityishenkilöille - hakkeriaktivistit
harjoittavat häirintää tai hakkerointia saadakseen aikaan poliittisia tai sosiaalisia muutoksia, toisinaan valtioon sidoksissa olevan toimijan tuella
Millä aloilla kyberuhat ovat yleisimpiä?
Lähes 20% kyberhyökkäyksistä kohdistuu julkishallinnon organisaatioihin. Se on julkisten palvelujen ja turvallisuuden kannalta olennainen ala. Seuraavana tulevat liikenne (11%), rahoitus (9%), digitaalinen infrastruktuuri (9%), yrityspalvelut (8%), suuri yleisö (8%) ja valmistusteollisuus (6%).
Julkishallinto – 19%
Liikenne – 11%
Rahoitus – 9%
Digitaalinen infrastruktuuri – 9%
Katso myös
EU:n kyberturvallisuus: strategia ja keskeiset politiikat
Kyberturvallisuus: käyttäjän manipulointi
Verkkoturvallisuus
Päivitetty viimeksi: 5. helmikuuta 2025