Miten EU torjuu kyberrikollisuutta?

Kyberrikollisuus EU:ssa

Kyberhyökkäysten ja -rikollisuuden määrä on kasvanut kaikkialla Euroopassa, ja ne ovat yhä kehittyneempiä. Tämän suuntauksen odotetaan kasvavan samalla, kun verkkoon liitettyjen kotitalouksien ja laitteiden määrä kasvaa. Vuonna 2024 EU:n kotitalouksista 94%:lla oli internetyhteys. Vastaava osuus vuonna 2014 oli noin 80%. Vuonna 2024 internetiin liitettyjä laitteita käytti 71% 16–74-vuotiaista EU:ssa.

Kyberrikollisuus tarkoittaa rikollista toimintaa, jota harjoitetaan sähköisten viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien avulla. Sitä esiintyy eri muodoissa. Rikolliset voivat esimerkiksi

• hallita henkilökohtaisia laitteita haittaohjelmien avulla
• tehdä verkkopetoksia varastamalla henkilötietoja ja henkistä omaisuutta tai vaikuttamalla niiden turvallisuuteen
• käyttää internetiä ja sosiaalisen median alustoja laittoman sisällön levittämiseen
• käyttää pimeää verkkoa laittomien tavaroiden ja hakkerointipalvelujen myymiseen

Jotkin verkkorikollisuuden muodot, kuten verkkovälitteinen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta, aiheuttavat uhreille vakavaa haittaa.

EU:n toimet kyberrikollisuutta vastaan

EU pyrkii torjumaan verkkovälitteistä rikollista toimintaa ja vahvistamaan verkkoturvallisuutta kaikkialla Euroopassa. Sen toimien tarkoituksena on

tehostaa kyberrikosten, verkkovälitteinen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta mukaan lukien, ehkäisemistä ja tutkintaa ja niihin liittyvää syytteeseenpanoa

edistää yhteistyötä alan kumppaneiden kanssa, jotta kansalaisia voidaan voimaannuttaa ja suojella verkossa

parantaa lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitosten valmiuksia

Näillä toimilla EU pyrkii luomaan turvallisemman ja häiriönsietokykyisemmän digitaalisen ympäristön kaikille.

• Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta EU:ssa
• Euroopan kyberrikostorjuntakeskus (Europol)
• EU:n direktiivi tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä (EU:n virallinen lehti)

Kyberrikollisuuden ehkäiseminen ja tutkinta

EU:ssa on useita keskeisiä keskuksia, joilla on ratkaiseva rooli kyberrikollisuuden ehkäisemisessä ja tutkinnassa:

• Europolin perustama erikoistunut Euroopan kyberrikostorjuntakeskus, joka auttaa EU-maita tutkimaan verkkorikoksia ja hajottamaan rikollisverkostoja
• Euroopan monialainen rikosuhkien torjuntafoorumi (EMPACT) on EU:n jäsenmaiden johtama turvallisuusaloite, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja käsitellä järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden aiheuttamia uhkia. Kyberrikollisuuden torjunta on yksi foorumin prioriteeteista.

Lasten turvallisuus verkossa

EU hyväksyi vuonna 2021 lain väliaikaisista toimenpiteistä. Sen avulla sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat, kuten selainsähköposti- ja sanomanvälityspalvelujen tarjoajat, voivat jatkossakin havaita verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja sen valmistelua, ilmoittaa tällaisesta toiminnasta ja poistaa siihen liittyvää sisältöä, kunnes pysyvät säädökset tulevat voimaan. Toimenpiteet tulivat voimaan elokuussa 2021. Niiden voimassaolo päättyi vuonna 2024. Huhtikuussa 2024 EU jatkoi toimenpiteiden voimassaoloa huhtikuuhun 2026 saakka.

Euroopan komissio ehdotti toukokuussa 2022 uutta lainsäädäntöä, jolla torjutaan verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ja seksuaalista riistoa. Uusista säännöistä keskustellaan parhaillaan neuvostossa.

• Neuvostolta lopullinen hyväksyntä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa koskevan suojelutoimenpiteen jatkamiselle (lehdistötiedote 29.4.2024)
• Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta (Euroopan komissio)

Muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvät petokset

Muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvät petokset ja väärennökset ovat vakava uhka EU:n turvallisuudelle ja merkittävä tulonlähde järjestäytyneelle rikollisuudelle. Lisäksi tällaiset petokset heikentävät kuluttajien luottamusta digiteknologian turvallisuuteen.

EU hyväksyi huhtikuussa 2019 säännöt muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten torjumiseksi.

• EU tiukensi sääntöjään muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten torjumiseksi (lehdistötiedote 9.4.2019)

Oikeus ja lainvalvonta

EU:n säännöissä ja politiikoissa kiinnitetään huomiota myös muihin oikeus- ja lainvalvontanäkökohtiin, jotka liittyvät kyberrikollisuuden ja rikollisuuden torjuntaan yleensä, kuten sähköisen todistusaineiston saatavuuteen, salaukseen ja tietojen säilyttämiseen.

Sähköisen todistusaineiston saatavuus

Rikolliset hyödyntävät digiteknologiaa tehdäkseen rikoksia ja piilottaakseen laitonta toimintaa. Lainvalvonta- ja oikeusviranomaiset tukeutuvat rikostutkinnoissa ja syytetoimissa siksi yhä enemmän sähköiseen todistusaineistoon, kuten tekstiviesteihin, sähköposteihin tai viestisovelluksiin.

EU valmistelee tämän vuoksi uusia sääntöjä, joilla helpotetaan ja nopeutetaan sähköisen todistusaineiston rajatylittävää saatavuutta.

• Parempi pääsy sähköiseen todistusaineistoon rikollisuuden torjumiseksi

Salaus

EU pyrkii käymään aktiivista keskustelua teknologiateollisuuden kanssa. Näin pyritään oikeaan tasapainoon, jossa toisaalta varmistetaan vahvan salausteknologian jatkuva käyttö ja toisaalta taataan lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen toimivaltuudet toimia samoin ehdoin kuin verkon ulkopuolella.

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2020 salausta koskevan päätöslauselman, jossa korostetaan turvallisuuden tarvetta salauksen avulla ja salauksesta huolimatta.

• Salaus: neuvostolta päätöslauselma turvallisuudesta salauksen avulla ja salauksesta huolimatta (lehdistötiedote 14.12.2020)

Tietojen säilyttäminen

Jotta rikoksia voidaan torjua tehokkaasti nykymaailmassa, palveluntarjoajien on säilytettävä tiettyjä tietoja, joihin voidaan antaa pääsy tiukoin edellytyksin rikosten torjumiseksi. Tietojen säilyttäminen voi kuitenkin rikkoa yksilön perusoikeuksia, etenkin oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan.

Neuvosto hyväksyi päätelmät sähköisen viestinnän tietojen säilyttämisestä rikollisuuden torjuntaa varten. Neuvosto pyysi, että komissio keräisi asiasta lisätietoa ja järjestäisi kohdennettuja kuulemisia laatiessaan kattavaa selvitystä mahdollisista tietojen säilyttämisratkaisuista. Komissiota pyydettiin myös pohtimaan lainsäädäntöaloitteen tekemistä.

• Tietojen säilyttäminen rikosten torjumiseksi: neuvostolta päätelmät (lehdistötiedote 6.6.2019)

Katso myös