"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
EU-maiden ympäristöministerit hyväksyivät päätelmät Euroopan ympäristöstä 2030 – Kestävämpi kiertotalouteen perustuva Eurooppa.
Päätelmissä otetaan huomioon 8. ympäristöalan toimintaohjelman väliarviointi (2024) ja Euroopan ympäristökeskuksen julkaisema Euroopan ympäristön tilaa koskeva viimeisin raportti. Ministerit korostivat, että ilmastokestävyyttä ja kiertotalouteen siirtymistä on edistettävä kiireellisesti. Samalla he totesivat näiden kahden olevan kytköksissä toisiinsa pyrittäessä vastaamaan ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin, kuten saastumiseen, luontokatoon ja resurssiniukkuuteen.
Kiireellisten turvallisuus- ja puolustuskysymysten aikana on tarpeen vahvistaa ympäristönsuojelun tarve ja sen vaikutus häiriönsietokyvyn parantamiseen EU:ssa. On päivänselvää, että ilmastokestävyys on yksi aikamme suurista haasteista. Miljoonat EU:n kansalaiset kärsivät suoraan tulvista ja rannikoiden eroosiosta, ja tämä edellyttää yhteisiä toimia kaikkialla EU:ssa. Kiertotalouteen siirtyminen on toinen EU:n merkittävistä haasteista. Uusiomateriaalimarkkinoita on vahvistettava ja verkkoalustojen valvontaa lisättävä. EU:ta on suojeltava kolmansien maiden epäreilulta kilpailulta.
Ministerit keskustelivat myös Euroopan komission äskettäin esittelemästä EU:n biotalousstrategiasta. Biotaloudella tarkoitetaan maalta ja mereltä peräisin olevien uusiutuvien biologisten resurssien (biomassan), kuten viljelykasvien, metsätuotteiden, kalojen, eläinten ja mikro-organismien, käyttöä ruoan, materiaalien ja energian tuotannossa.
Biotalous, jonka arvo oli jopa 2,7 biljoonaa € vuonna 2023 ja joka työllistää yli 17 miljoonaa ihmistä EU:ssa, on avainasemassa Euroopan siirtymässä kohti puhdasta ja kilpailukykyistä taloutta sekä strategista riippumattomuutta. Strategian tavoitteena on saada biotalouden potentiaali käyttöön hyödyntämällä maalta ja mereltä peräisin olevia uusiutuvia biologisia resursseja, lisäämällä biopohjaista innovointia ja vähentämällä riippuvuutta fossiilisten resurssien tuonnista.
Ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen ehtymisen ja lisääntyvän globaalin kilpailun kaltaisten kasvavien haasteiden vuoksi EU:n on kiireellisesti nopeutettava siirtymistään kestävään ja innovatiiviseen kiertobiotalouteen. Nyt on erityisen tärkeää muuttaa komission biotalousstrategia todellisiksi käytännön toimiksi, jotta voidaan toteuttaa visio kilpailukykyisestä, häiriönsietokykyisestä ja kestävästä biotaloudesta EU:ssa vuoteen 2040 mennessä.
Jeppe Bruus, Tanskan vihreästä siirtymästä vastaava ministeri
Ministerit olivat tyytyväisiä strategiaan ja pitivät sitä oikea-aikaisena ja kattavana kehyksenä, jolla vahvistetaan EU:n resurssitehokkuutta sekä tuetaan kestävän biotalouden laajentamista ja siihen siirtymistä. Samalla sillä edistetään ilmastoneutraaliutta, kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista, myös maaseutu- ja rannikkoalueilla.
Ministerit korostivat, että on varmistettava biomassan kestävä hankinta ja saatavuus pitkällä aikavälillä ja otettava samalla huomioon ekosysteemien terveys, biodiversiteetti ja kilpailevat käyttötarkoitukset. Lisäksi he korostivat, että on tärkeää säilyttää EU:n strateginen riippumattomuus. Ministerit myös painottivat, että on tärkeää mobilisoida paikallisia arvoketjuja ja varmistaa, että biotaloudesta on paikallisyhteisöille konkreettista hyötyä. Samalla he kehottivat vahvistamaan koordinointia eri politiikan aloilla ja hallintotasoilla sekä lisäämään globaaleja kumppanuuksia.
Lisäksi tuotiin esiin rahoitusvaihtoehtojen ja teknologisten innovaatioiden tasapuolinen ja riittävä saatavuus kaikissa EU-maissa. Ministerit painottivat myös tarvetta panna strategia tehokkaasti täytäntöön siten, että sen tavoitteet säilyisivät ja vältettäisiin liiallinen hallinnollinen rasite etenkin pienille ja keskisuurille toimijoille.
YK:n ilmastosopimuksen 30. osapuolikonferenssi (COP 30) (Belém, Brasilia, 10.–21. marraskuuta)
tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn Århusin yleissopimuksen 8. osapuolikokous (MOP 8) (Geneve, Sveitsi, 17.–21. marraskuuta)
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen 20. osapuolikonferenssi (CITES CoP 20) (Samarkand, Uzbekistan, 24. marraskuuta – 5. joulukuuta)
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Lisäksi komissio kertoi ministereille Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvien ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien EU:n missioiden edistymisestä.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Komissio tiedotti ministereille äskettäin julkaisemistaan ehdotuksista, joiden tarkoituksena on lisätä hintojen ennustettavuutta ja aikaistaa ETS2-järjestelmästä saatavia tuloja.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Ympäristöasioista vastaava komissaari Jessika Roswall esitteli vuotuisen tilannekatsauksensa lainsäädännön yksinkertaistamisesta, täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta. Tässä yhteydessä komissio esitteli myös äskettäin hyväksytyn ympäristölainsäädännön yksinkertaistamispaketin.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Puola tiedotti ministereille hiilirajamekanismista (CBAM) ja siitä, miten se voi vaikuttaa tekniseen, ei-kaupalliseen sähkön tuontiin Ukrainasta EU-maihin.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
