"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
EU-maiden ympäristö- ja ilmastoministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät Belémissä Brasiliassa 10.–21. marraskuuta 2025 pidettävän YK:n vuoden 2025 ilmastokokouksen (COP30) valmisteluista. Päätelmät toimivat EU:n yleisenä neuvottelukantana COP30-kokouksessa.
Tämänvuotinen COP-kokous järjestetään tasan kymmenen vuotta Pariisin sopimuksen hyväksymisen jälkeen. Ennen COP30-kokousta osapuolten on määrä toimittaa uudet ilmastositoumuksensa, joista käy ilmi, onko Pariisin sopimuksen mukainen 1,5 celsiusasteen lämpötilaraja yhä saavutettavissa. Päätelmissään neuvosto korostaa tukevansa voimakkaasti monenvälistä ilmastoyhteistyötä ja esittelee EU:n prioriteetit COP30-kokousta varten korostaen globaalien ilmastotoimien kiireellisyyttä.
EU:lla on vahva toimeksianto COP30-kokousta varten. Belémin kokouksen tuloksena on oltava selkeä etenemissuunnitelma, jotta 1,5 asteen tavoite pidetään saavutettavissa. Ilmastonmuutos etenee, ja meidän on toimittava ja sopeuduttava siihen mahdollisimman pian. Seuraavana käsittelyssä ovat EU:n kansallisesti määritellyt panokset ja ilmastolaki, ja jatkamme työtä EU:n valtion- ja hallitusten johtajien strategisen keskustelun jälkeen.
Lars Aagaard, Tanskan ilmasto-, energia- ja energiahuoltoministeri
EU vahvistaa sitoumuksensa tavoitteeseen rajoittaa maapallon lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen ja korostaa, että COP30-kokouksessa on saatava aikaan erityinen tulos, jossa käsitellään yhteistä tavoitetasoa ja täytäntöönpanon tilannetta. Päätelmissä kehotetaan myös tehostamaan sopeutumistoimia ja painotetaan, että on tärkeää mobilisoida ilmastorahoitusta useilta eri rahoittajilta Bakun COP29-kokouksessa hyväksytyn uuden yhteisen määrällisen tavoitteen (NCQG) mukaisesti. Siinä korostetaan tarvetta kolminkertaistaa uusiutuvan energian globaali kapasiteetti ja parantaa energiatehokkuutta niin, että globaali keskimääräinen vuotuinen tulos kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Samalla on vauhditettava päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönottoa ja lopetettava vaiheittain fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto ja -kulutus koko maailmassa.
Ministerit myös hyväksyivät päätelmät vesiresilienssiä koskevasta strategiasta, jonka Euroopan komissio esitti kesäkuussa 2025.
Strategian tavoitteena on ennallistaa veden kiertokulku ja suojella sitä, luoda kestävä, häiriönsietokykyinen, kilpailukykyinen ja kiertotalouteen perustuva vesiälykäs talous sekä varmistaa puhtaan ja kohtuuhintaisen veden saatavuus. Strategiassa esitetään etenemissuunnitelma Euroopan vesiresilienssin parantamiseksi muun muassa puuttumalla veden niukkuuteen vesitehokkuutta parantamalla.
Euroopan vesivaroihin ja valtamerten luonnonvaroihin kohdistuu kasvavaa painetta pilaantumisen, jätteiden ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Nopeimmin lämpenevällä Euroopan mantereella esiintyy enemmän kuivuutta, tulvia ja veden niukkuutta kuin koskaan aikaisemmin. Nämä haasteet eivät tunne rajoja – ne edellyttävät vahvoja ja yhtenäisiä eurooppalaisia toimia. Saavuttamamme edistyminen vesiresilienssistrategian ja valtamerisopimuksen käsittelyssä auttaa tehostamaan yhteisiä toimia makean veden ja valtamerten suojelemiseksi koordinoidummin ja kokonaisvaltaisemmin, jotta voimme suojella ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta ja tulevia sukupolvia.
Magnus Heunicke, Tanskan ympäristö- ja tasa-arvoministeri
Päätelmissään neuvosto suhtautui strategiaan myönteisesti ja korosti kiireellistä tarvetta ennallistaa veden kierto ja suojella sitä, parantaa vesi-infrastruktuuria ja varmistaa veden tasapuolinen saatavuus. Ministerit korostivat vesiresilienssin merkitystä kaikilla aloilla sekä innovoinnin, rajatylittävän yhteistyön ja koordinoinnin merkitystä. He painottivat, että epäpuhtauksiin on puututtava kiireellisesti niiden lähteellä Euroopan vesien suojaamiseksi.
Päätelmissä korostetaan myös vesiturvallisuuden strategista merkitystä EU:n kilpailukyvyn, kriisivalmiuden ja globaalin yhteistyön kannalta. Neuvosto korosti, että on tärkeää varmistaa riittävä ja helposti saatavilla oleva rahoitus vesiresilienssiohjelman toteuttamista varten.
Ympäristöministerit keskustelivat eurooppalaisesta valtamerisopimuksesta. Se on Euroopan komission käynnistämä aloite, jolla vahvistetaan EU:n valtameripolitiikkaa kuudella keskeisellä prioriteettialalla. Niitä ovat muun muassa meriekosysteemien ennallistaminen, sinisen talouden tehostaminen, rannikkoyhteisöjen tukeminen ja merellisen turvallisuuden parantaminen.
Ministerit korostivat, että tarvitaan voimakkaampia ja johdonmukaisempia toimia merten biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. He suhtautuivat myönteisesti sopimuksen kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jossa yhdistyvät valtamerten terveys, sininen talous ja rannikkoyhteisöt, ja korostivat, että on tärkeää yhdenmukaistaa voimassa oleva EU:n lainsäädäntö ja hallintokehykset.
Meristrategiapuitedirektiivin tuleva tarkistaminen sai laajaa kannatusta, ja sen katsottiin olevan tärkeä tilaisuus nopeuttaa hyvän ekologisen tilan saavuttamista EU:n merialueilla. Ministerit totesivat, että direktiivin täytäntöönpanoa on yhdenmukaistettava, ja kehottivat virtaviivaistamaan raportointijaksoja hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi sekä parantamaan yhteensovittamista EU:n muiden politiikkojen kanssa ja ottamaan ilmastonmuutosnäkökohdat huomioon. Ministerit korostivat myös kohdennetun rahoituksen tarvetta, jotta parannetaan sekä puuttumista pilaantumiseen sen lähteellä että merialueiden hoitoa.
Puheenjohtajamaa Tanska ja Euroopan komissio tiedottivat ministereille kolmesta äskettäisestä kansainvälisestä kokouksesta:
avoimen ad hoc -työryhmän kolmannen istunnon jatkoistunto (SPP OEWG 3.2) ja sitä seurannut hallitustenvälinen kokous (SPP IM), joissa käsiteltiin kemikaalien ja jätteiden järkevää hallinnointia
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
muovin aiheuttamaa saastumista koskevan kansainvälisen oikeudellisesti sitovan välineen kehittämiseksi perustetun hallitustenvälisen neuvottelukomitean viidennen istunnon toinen osa (INC-5.2)
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
tieliikenteen ja rakennusten polttoaineiden uutta päästökauppajärjestelmää (ETS2) koskeva tuleva ehdotuspaketti
Kypros tiedotti ministereille eri aloitteista ja välineistä, joita se on kehittänyt kiertotalouden vahvistamiseksi ja sen toteuttamisen helpottamiseksi.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Liettua ja muut jäsenmaat kertoivat ministereille epävirallisesta asiakirjasta, joka käsittelee varjolaivastoa ja sen aiheuttamia kiireellisiä uhkia meriympäristölle.
Tšekki kommentoi muiden jäsenmaiden tukemana monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 ympäristöagendaa.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Ranska ja Espanja kertoivat ministereille kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormeista ja korostivat erityisesti, että päästöttömiä ajoneuvoja koskevan tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä on olennaisen tärkeää ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.
Epävirallisella lounaalla ministerit käsittelivät niiden kansainvälisten ympäristöneuvottelujen valmisteluja, joita tullaan käymään Nairobissa Keniassa joulukuussa 2025 järjestettävässä YK:n ympäristökokouksen seitsemännessä istunnossa (UNEA-7) ja muovin aiheuttamaa saastumista käsittelevässä hallitustenvälisessä neuvottelukomiteassa (INC).
Kokousasiakirjat
Valmistelu
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
