"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto, 17.–21. heinäkuuta 2020
Tärkeimmät tulokset
EU-johtajat sopivat elpymispaketista ja vuosien 2021–2027 budjetista, jotka auttavat EU:ta palautumaan pandemian jälkeen ennalleen ja tukevat investointeja vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen.
Olemme päässeet sopimukseen elpymispaketista ja EU:n budjetista. Neuvottelut olivat vaikeat näinä kaikille eurooppalaisille erittäin vaikeina aikoina. Maraton, joka päättyi onnistuneesti kaikkien 27 jäsenmaan ja erityisesti kansalaisten kannalta. Tämä on hyvä sopimus. Tämä on vahva sopimus. Ja mikä tärkeintä, tämä on juuri nyt oikea sopimus Euroopalle.
Puheenjohtaja Michel Eurooppa-neuvoston lehdistötilaisuudessa
Covid-19-kriisin sosioekonomiset seuraukset edellyttävät EU:n tasolla yhteisiä ja innovatiivisia toimia, joilla tuetaan jäsenmaiden talouksien elpymistä ja palautumiskykyä.
Halutun ja kestävän tuloksen saavuttamiseksi elpymistoimet olisi kytkettävä perinteiseen monivuotiseen rahoituskehykseen, joka on muokannut EU:n finanssipolitiikkaa vuodesta 1988 lähtien ja tarjoaa pitkän aikavälin näkökulman.
EU-johtajat ovat sopineet kattavasta 1 824,3 mrd. €:n paketista, jossa monivuotinen rahoituskehys yhdistetään Next Generation EU -välineen (NGEU) puitteissa toteutettaviin poikkeuksellisiin elpymistoimiin.
Pitkän aikavälin EU-budjetti
Uusi monivuotinen rahoituskehys kattaa seitsemän vuotta eli vuodet 2021–2027. Next Generation EU -välineellä vahvistettu monivuotinen rahoituskehys on myös tärkein väline, jolla covid-19-pandemian sosioekonomisia seurauksia käsittelevä elpymispaketti toteutetaan.
Monivuotisen rahoituskehyksen – 1 074,3 mrd. €:n – avulla EU voi saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteensa ja säilyttää elpymissuunnitelman täyden kapasiteetin. Ehdotus perustuu suurelta osin puheenjohtaja Michelin helmikuussa esittämään ehdotukseen, jonka taustalla olivat jäsenmaiden kahden vuoden aikana käymät keskustelut.
Monivuotinen rahoituskehys kattaa seuraavat menoalat:
Next Generation EU -väline tarjoaa unionille tarvittavat keinot vastata covid-19-pandemian aiheuttamiin haasteisiin. Sopimuksen mukaan komissio voi lainata markkinoilta enintään 750 mrd. €. Nämä varat voidaan käyttää back-to-back-lainoihin ja monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien kautta kanavoituihin menoihin. Rahoitusmarkkinoilta hankittu pääoma maksetaan takaisin vuoteen 2058 mennessä.
Next Generation EU -välineen puitteissa käytettävissä olevat varat kohdennetaan 7 yksittäiseen ohjelmaan:
Suunnitelmalla varmistetaan, että rahat osoitetaan kriisistä eniten kärsineille maille ja aloille: elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista myönnetään 70% vuosina 2021–2022 ja 30% vuonna 2023.
Tästä välineestä vuosina 2021–2022 myönnettävät varat vahvistetaan komission jakoperusteiden mukaisesti ottaen huomioon jäsenmaiden elintaso, koko ja työttömyysaste.
Joustavuus
EU-johtajat hyväksyivät yhden ainoan liikkumavaravälineen, jolla tiettyjä odottamattomia menoja voidaan rahoittaa maksusitoumusmäärärahoina ja niitä vastaavina maksumäärärahoina, kun näitä ei voida rahoittaa muulla tavoin. Liikkumavaravälineen vuotuinen enimmäismäärä on 772 milj. € (vuoden 2018 hintoina).
Lisäksi he hyväksyivät kolme temaattista erityisrahoitusvälinettä, joista myönnetään lisävaroja tiettyihin odottamattomiin tapahtumiin reagoimiseksi:
brexit-varaus niiden jäsenmaiden ja alojen tukemiseksi, joilla brexitin vaikutukset ovat suurimmat (5 mrd. €)
Euroopan globalisaatiorahasto niiden työntekijöiden tukemiseksi, jotka menettävät työpaikkansa globalisaatioon liittyvissä uudelleenjärjestelyissä (1,3 mrd. €)
Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus, jonka avulla voidaan reagoida hätätilanteisiin, jotka johtuvat jäsenmaissa ja liittymisneuvotteluja käyvissä maissa tapahtuneista suurista katastrofeista, ja reagoida nopeasti erityiseen hätäavun tarpeeseen EU:ssa tai kolmansissa maissa (1,2 mrd. €)
Hallinnointi ja ehdollisuus
Jäsenmaat laativat hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat vuosiksi 2021–2023.Niiden on oltava johdonmukaisia maakohtaisten suositusten kanssa ja edistettävä vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Suunnitelmia tarvitaan erityisesti kasvun vauhdittamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi sekä EU-maiden "taloudellisen ja sosiaalisen palautumiskyvyn" vahvistamiseksi. Suunnitelmia tarkastellaan uudelleen vuonna 2022. Neuvosto hyväksyy suunnitelmista laaditut arviot komission ehdotuksen pohjalta määräenemmistöllä.
Avustukset maksetaan vain, jos elpymis- ja palautumissuunnitelmissa asetetut välitavoitteet ja tavoitteet saavutetaan.
Jos poikkeuksellisesti yksi tai useampi jäsenmaa katsoo, että asiaankuuluvien välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävästä saavuttamisesta on vakavasti poikettu, ne voivat pyytää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa ottamaan asian seuraavan Eurooppa-neuvoston käsittelyyn.
Ilmastotoimet
Monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -välineen kokonaismenoista 30% osoitetaan ilmastohankkeisiin. Monivuotisesta rahoituskehyksestä ja Next Generation EU -välineestä katettavien menojen on oltava vuotta 2050 koskevan EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen, EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia.
Oikeusvaltio
Unionin taloudellisia etuja suojataan unionin perussopimusten yleisten periaatteiden, erityisesti SEU 2 artiklassa tarkoitettujen arvojen mukaisesti. Eurooppa-neuvosto painottaa myös oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen merkitystä. Tätä taustaa vasten otetaan käyttöön ehdollisuusjärjestelmä talousarvion ja Next Generation EU -välineen suojaamiseksi.
Euroopan komissio ehdottaa rikkomistapauksissa sovellettavia toimenpiteitä, jotka neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä.
Eurooppa-neuvosto palaa asiaan pikaisesti.
EU:n tulot: omat varat
EU-johtajat päättivät antaa EU:lle uusia varoja Next Generation EU:n puitteissa kerättyjen varojen takaisinmaksamiseksi. He sopivat uudesta muoviverosta, joka otetaan käyttöön vuonna 2021. Samana vuonna komission on määrä esittää ehdotus hiilitullimekanismista ja digitaaliverosta, jotka otettaisiin kumpikin käyttöön viimeistään 1. tammikuuta 2023.
Tämän jälkeen komissio esittäisi tarkistetun ehdotuksen EU:n päästökauppajärjestelmästä (EU ETS) ja mahdollisesti ulottaisi sen koskemaan ilmailu- ja merenkulkualaa. Käyttöön voi tulla myös muita uusia varoja, kuten finanssitransaktiovero. Vuoden 2021 jälkeen käyttöön otettavista uusista omista varoista saatavat tulot käytetään Next Generation EU -välineen puitteissa otettujen lainojen ennenaikaiseen takaisinmaksuun.
Uudet rahoituslähteet täydentävät nykyisiä omia varoja:
perinteiset omat varat: pääasiassa tulli- ja sokerimaksut (jäsenmaat voivat pidättää itselleen kantokuluina 25% kantamistaan määristä. Tämä osuus oli 20% kaudella 2014–2020)
alv-perusteiset omat varat: kunkin jäsenmaan arvonlisäveropohjaan sovelletaan yhdenmukaista 0,3%:n verokantaa ja verotettava alv-peruste voi olla korkeintaan 50% kunkin maan BKTL:sta (laskutapaa selkeytetään)
BKTL:oon perustuvat omat varat: perustuvat yhdenmukaisen verokannan soveltamiseen jäsenmaiden bruttokansantuloon; tätä verokantaa mukautetaan vuosittain tulojen ja menojen välisen tasapainon varmistamiseksi (ei muutoksia)
Monivuotisessa rahoituskehyksessä EU:lle vuotuisten määrärahojen kattamiseksi asetettava enimmäismäärä on:
maksumäärärahojen osalta: 1,40% kaikkien jäsenmaiden bruttokansantulosta
maksusitoumusmäärärahojen osalta: 1,46% kaikkien jäsenmaiden bruttokansantulosta
Hyvitykset
Tanskan, Saksan, Alankomaiden, Itävallan ja Ruotsin bruttokansantuloon perustuvaan vuotuiseen rahoitusosuuteen tehtävät, kertakorvauksina maksettavat hyvitykset säilytetään.
Puheenjohtaja Michel esitteli ehdotuksensa 10.7.2020
Taustatietoa
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel esitteli 10. heinäkuuta ehdotuksensa monivuotiseksi rahoituskehykseksi ja elpymispaketiksi.
"Elpymistavoitteemme voidaan tiivistää kolmeen sanaan: lähentyminen, palautuminen ja muutos. Käytännössä tämä merkitsee covid-19:n aiheuttamien vahinkojen korjaamista, talouksiemme uudistamista ja yhteiskuntarakenteidemme muuttamista", hän totesi.
Käytyään kahdenvälisiä keskusteluja EU-johtajien kanssa puheenjohtaja Michel määritteli mahdollisen sopimuksen kuusi peruselementtiä.
EU-johtajat keskustelivat 19. kesäkuuta pidetyssä videokonferenssissa uutta elpymissuunnitelmaa ja monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 koskevasta ehdotuksesta, jonka Euroopan komissio esitteli 27. toukokuuta 2020.
Kokouksen jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel aloitti poliittiset neuvottelut EU-johtajien kanssa.
Eurooppa-neuvosto päätti 23. huhtikuuta 2020 ryhtyä valmistelemaan elpymisrahastoa covid-19-kriisiin vastaamiseksi. Johtajat antoivat Euroopan komissiolle tehtäväksi esittää pikaisesti ehdotuksen ja myös selventää elpymisrahaston ja EU:n pitkän aikavälin budjetin välistä yhteyttä.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Olemme päässeet sopimukseen elpymispaketista ja EU:n budjetista. Neuvottelut olivat vaikeat näinä kaikille eurooppalaisille erittäin vaikeina aikoina. Maraton, joka päättyi onnistuneesti kaikkien 27 jäsenmaan ja erityisesti kansalaisten kannalta. Tämä on hyvä sopimus. Tämä on vahva sopimus. Ja mikä tärkeintä, tämä on juuri nyt oikea sopimus Euroopalle.
