"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Ulkoasiainneuvosto (kehitys) keskusteli Venäjän federaation Ukrainaan ilman edeltävää provokaatiota kohdistaman ja perusteettoman hyökkäyksen aiheuttamasta globaalista ruokaturvakriisistä ja kriisiin liittyvistä monenvälisistä toimista.
Elintarvikemarkkinoihin kohdistui paineita jo ennen sotaa, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan kriisi on pahentunut huomattavasti. Tällä hetkellä se vaarantaa miljoonien ihmisten ruokaturvan eri puolilla maailmaa. Venäjän joukot pommittavat Ukrainan peltoja, estävät viljelykasvien kylvön, ryöstävät ruokavarastoja, estävät Ukrainan satamien käytön ja siten vaikuttavat elintarvikkeiden ja lannoitteiden hintoihin, jotka ovat nousseet huimasti useissa maailman kolkissa. Näin ollen maailman ruokahuolto on vaarassa, mikä johtuu pääasiassa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Ministereille tiedotettiin tilanteen vakavuudesta ja sen maailmanlaajuisista vaikutuksista. Venäjä ja Ukraina olivat vuonna 2021 maailman suurimpia viljan, auringonkukansiementen ja öljyn viejiä. Ukrainan osuus auringonkukkaöljyn maailmankaupasta oli yli 50%. Arvioiden mukaan 20–30% Ukrainan syysviljan, maissin ja auringonkukansiementen viljelyaloista joko jää korjaamatta tai niitä ei kylvetä tänä keväänä meneillään olevan konfliktin vuoksi. Tämä vaikuttaa vakavasti haavoittuviin väestöryhmiin kaikkialla maailmassa, erityisesti alhaisen tulotason maissa, jotka ovat riippuvaisia ruoan ja lannoitteiden tuonnista.
Tämän jälkeen neuvosto keskusteli eri toimintalinjoista, joita EU aikoo edistää Team Europe -hengessä.
Ensinnäkin EU tarjoaa haavoittuville väestöryhmille hätäapua ja edistää osaltaan ruoan kohtuuhintaisuutta ja makrotalouden vakautta lyhyellä aikavälillä. Toiseksi EU tukee yli 70:tä kumppanimaata niiden ruokajärjestelmien tuotannon sekä selviytymiskyvyn ja kestävyyden vahvistamisessa ruokaturvan parantamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Kolmanneksi EU on sitoutunut vapauttamaan 20 miljoonaa tonnia jyviä, jotka ovat tällä hetkellä Putinin sodan vuoksi jumissa Ukrainan siiloissa, ja saattamaan ne maailmanmarkkinoille mahdollisimman pian Euroopan komission äskettäin ehdottamien solidaarisuuskaistojen kautta. Lisäksi EU tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä YK:n, G7-ryhmän, elintarvikkeiden ja maatalouden häiriönsietokyvyn parantamiseen tähtäävän FARM-aloitteen sekä muun tämän kriisin yhteydessä tehtävän maailmanlaajuisen yhteistyön puitteissa.
Kehitysministerit kävivät epävirallisen keskustelun YK:n pakolaisvaltuutetun Filippo Grandin kanssa, joka esitti yleiskatsauksen globaalista tilanteesta ja UNHCR:n työstä. Keskustelussa keskityttiin muun muassa Ukrainaan, Saheliin, Afganistaniin ja Myanmariin. Tällä hetkellä yli 100 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa on joutunut siirtymään kotiseudultaan.
UNHCR on EU:n keskeinen kumppani, ja yhdessä jäsenmaidensa kanssa EU on UNHCR:n toiseksi suurin avunantaja. EU tekee tiivistä yhteistyötä jäsenmaidensa kanssa yhteisten Team Europe -toimien puitteissa. Tarkoituksena on puuttua kriisin seurauksiin ja varmistaa riittävä rahoitus ja tuki kriisistä eniten kärsiville ja haavoittuvimmille väestöryhmille kaikkialla maailmassa.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.