"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Ulkoasiainneuvosto käsitteli maan tilannetta sekä 15. huhtikuuta alkaneita Sudanin asevoimien ja puolisotilaallisten RSF-joukkojen välisiä väkivaltaisia yhteenottoja. Ulkoasiainedustaja korosti, että vihollisuudet on lopetettava välittömästi ja käynnistettävä uudelleen alueelliset neuvottelut. Lisäksi hän kertoi EU:n henkilöstön ja kansalaisten evakuoinnista.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja sen geopoliittisia seurauksia koskeva EU:n toimintasuunnitelma
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Neuvoston keskustelun aluksi Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba puhui EU-maiden ministereille videoyhteyden välityksellä ja kertoi heille viimeisimmistä tapahtumista Ukrainassa ja Ukrainan sotilaallisista prioriteeteista ja tarpeista, erityisesti ammusten ja ohjusten osalta.
Me kaikki haluamme rauhaa, etenkin ukrainalaiset. Rauhan on kuitenkin oltava oikeudenmukainen. Siihen asti aiomme tukea Ukrainan puolustusta.
Kiina ja myös Brasilia ovat hiljattain esittäneet joitakin ajatuksia rauhasta. Uskottavat ja rehelliset rauhanpyrkimykset edellyttävät keskustelua Ukrainan kanssa ja vierailua paikan päällä, jotta hyökkäys voidaan nähdä sen kohteena olevien näkökulmasta.
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Ulkoasiainedustaja korosti, että EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä helpottaneet sotilaallisen tuen toimittamista jo yli 13 mrd. €:n edestä. Hän kertoi ministereille myös EU:n Ukrainalle osoittamasta sotilaallisesta tuesta osana kolmitahoista suunnitelmaa, jonka mukaan Ukrainalle toimitetaan miljoona tykinammusta joko olemassa olevista varastoista tai yhteishankintoina.
Tähän mennessä EU on pannut täytäntöön suunnitelman ensimmäisen vaiheen hyväksymällä Euroopan rauhanrahastosta rahoitettavan 1 mrd. €:n avustustoimenpiteen, jonka tarkoituksena on vastata Ukrainan välittömimpiin tarpeisiin. EU:n jäsenmaat ovat myös saattamassa päätökseen toisen vaiheen edellyttämän työn yhteishankintojen helpottamiseksi. Euroopan komissio esittää piakkoin konkreettisia ehdotuksia siitä, miten Euroopan puolustusalan tuotantokapasiteettia voidaan lisätä kolmannessa vaiheessa.
Ministereille tiedotettiin myös Ukrainaa tukevan EU:n sotilaallisen avustusoperaation (EUMAM Ukraina) toiminnasta. Operaatio on jo ylittänyt alkuperäisen tavoitteensa kouluttamalla yli 16 000 ukrainalaista sotilasta. EU:n tavoitteena on kouluttaa yhteensä 30 000 sotilasta vuoden 2023 loppuun mennessä.
Tämän jälkeen ulkoasiainneuvosto keskusteli Venäjän hyökkäyksen geopoliittisia seurauksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteuttamisesta.
Se on keskeinen väline, jossa määritellään EU:n strategia sen keskeisten kumppanien kanssa tehtävän kahdenvälisen yhteistyön lisäämiseksi EU:n lähinaapurustossa, Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suunnitelman tavoitteena on vahvistaa EU:n kumppanuuksia eri puolilla maailmaa poliittisten ja taloudellisten suhteiden avulla sekä käyttämällä keskeisenä välineenä Global Gateway -aloitetta.
Epävirallinen keskustelu Georgian ulkoministerin kanssa
EU:n ulkoministerit kävivät lounaalla epävirallisen keskustelun Georgian ulkoministerin Ilja Dartšiašvilin kanssa. Siinä keskityttiin Georgian eurooppalaiseen tulevaisuuteen ja tarpeeseen vahvistaa sen demokratiaa.
Keskustelussa vahvistui, että Georgia on edistynyt merkittävästi monissa keskeisissä uudistuksissa. Siinä tähdennettiin, että oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tiedotusvälineet, kansalaisyhteiskunta ja riippumattomat valtion instituutiot ovat tärkeitä tekijöitä kaikille EU:n jäsenyyttä tavoitteleville maille.
Ajankohtaiset aiheet
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Moldovasta ja sopi kolmesta konkreettisesta toimesta maan tukemiseksi:
– neuvosto käynnisti uuden EU:n YTPP-siviilikumppanuusoperaation, jolla vahvistetaan Moldovan kriisinhallintarakenteita ja parannetaan sen kykyä selviytyä hybridiuhkista
– neuvosto pääsi laajaan yhteisymmärrykseen uudesta pakotekehyksestä, jota sovelletaan maan vakautta horjuttaviin henkilöihin – neuvosto päätti myöntää Euroopan rauhanrahastosta vielä 40 milj. € Moldovan puolustuskyvyn tukemiseen
Kiinan osalta ulkoasiainedustaja huomautti, että EU:n ja Kiinan edut ovat eräillä aloilla yhtenevät ja että niiden on työskenneltävä yhdessä vastatakseen maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutos, velanhoito ja globaali terveys. Hän korosti myös, että EU odottaa Kiinan puolustavan toiminnassaan kansainvälisiä sääntöjä ja normeja kokonaisuudessaan eikä valikoivasti, erityisesti kun on kyse Venäjän perusteettomasta ja laittomasta hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan.
Ulkoasiainedustaja oli tyytyväinen kannanottoon, jossa Kiina sanoutui irti Pariisin-suurlähettiläänsä esittämistä lausunnoista, jotka olivat ristiriidassa sen kanssa, että Kiina tunnusti Ukrainan – ja siihen kuuluvan Krimin – vuonna 1991.
Muut päätökset
Neuvosto hyväksyi päätelmät Etiopiasta. Se myös hyväksyi rajoittavat toimenpiteet, jotka liittyvät
– ihmisoikeusloukkauksiin Iranissa – Syyrian hallintoa hyödyttävään huumekauppaan – ISILiin yhteydessä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin, jotka toimivat Cabo Delgadon alueella Mosambikissa
Neuvosto hyväksyi myös muiden kuin lainsäädäntöasioiden A-kohtien luettelon kohdat ilman keskustelua.
Palkkauksen läpinäkyvyyttä koskeva direktiivi
Neuvosto hyväksyi uudet säännöt palkkasyrjinnän torjumiseksi ja sukupuolten palkkaeron poistamiseksi EU:ssa.
Palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevan direktiivin mukaan EU:n yritysten on ilmoitettava, kuinka paljon ne maksavat naisille ja miehille samanarvoisesta työstä, ja ryhdyttävä toimiin, jos sukupuolten palkkaero on yli 5%. Uuteen direktiiviin sisältyy myös säännöksiä palkkasyrjinnän uhreille maksettavista korvauksista ja sääntöjä rikkoville työnantajille määrättävistä seuraamuksista, kuten sakoista.
Neuvosto on hyväksynyt säädöksen, jolla valmistellaan 9. toukokuuta 2023 alkavaa ja 8. toukokuuta 2024 päättyvää Euroopan osaamisen teemavuotta.
Teemavuoden yleistavoitteena on tuoda esiin uudelleen- ja täydennyskoulutusta. Pyrkimyksenä on parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja luoda laadukkaita työpaikkoja. Uudelleen- ja täydennyskoulutuksen painottamisen pitäisi myös auttaa korjaamaan osaamisvajetta.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.