"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Koheesiopolitiikasta vastaavien ministerien videoneuvottelu, 15. kesäkuuta 2020
Tärkeimmät tulokset
EU:n ministerit kävivät periaatekeskustelun koheesiopolitiikan roolista talouden elpymisessä covid-19-pandemian jälkeen.
Ministereitä pyydettiin keskustelemaan parhaasta tavasta tasapainottaa
välittömät kriisitoimenpiteet ja pitkän aikavälin koheesiotavoitteet
joustavuus kansallisella tasolla sekä kohdennettu tuki vähiten kehittyneille alueille ja eniten kärsineille aloille
Covid-19-pandemian taloudelliset vaikutukset asettavat koheesiopolitiikan elpymistoimenpiteiden keskiöön, koska EU:n politiikoista se on avainasemassa pyrittäessä estämään eriarvoisuuden kasvua. Koronaviruspandemia saattaa lisätä alueellisia eroja, mikä puolestaan voi heikentää sisämarkkinoiden toimintaa, jos asiaan ei puututa kiireellisesti. Koheesiopolitiikka on pitkälti suunniteltu tarjoamaan lisätukea kaikille jäsenmaille ja alueille, erityisesti sellaisille, joiden taloudet ovat kärsineet pandemiasta muita enemmän ja joilla on heikoimmat mahdollisuudet nousuun.
Marko Pavić, Kroatian aluekehityksestä ja EU:n varojen käytöstä vastaava ministeri
Ministerit korostivat keskustelussaan, että terveydenhuollolle on tärkeää antaa enemmän tukea ja että eniten kärsineiden alojen, kuten matkailun ja kulttuurin, koko taloudellinen potentiaali on hyödynnettävä.
Kriisin takia jäsenmaat harkitsivat mahdollisuutta lisätä joustoa rakenne- ja investointirahastojen välillä. Tavoitteena olisi parantaa hätävalmiutta ja edistää työpaikkojen luomista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Muutamat jäsenmaat katsoivat, että on vielä pohdittava mahdollisuutta sisällyttää koheesiopolitiikkaan nopean toiminnan toimenpiteitä, jotka voitaisiin käynnistää poikkeuksellisissa ja epätavallisissa olosuhteissa.
Lopuksi ministerit sopivat koheesiopolitiikan välineiden vahvistamisesta, jotta yhteiskuntia voidaan auttaa selviytymään nykytilanteesta ja luomaan perusta talouksiensa nopealle ja kestävälle elpymiselle.
Videoneuvottelun puheenjohtajana toimi Kroatian aluekehitysministeri ja EU:n rahastoista vastaava ministeri Marko Pavić. Euroopan komissiota edusti komissaari Elisa Ferreira.
Lopuksi puheenjohtajamaa Kroatia julkaisi lehdistötiedotteen.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Covid-19-pandemian taloudelliset vaikutukset asettavat koheesiopolitiikan elpymistoimenpiteiden keskiöön, koska EU:n politiikoista se on avainasemassa pyrittäessä estämään eriarvoisuuden kasvua. Koronaviruspandemia saattaa lisätä alueellisia eroja, mikä puolestaan voi heikentää sisämarkkinoiden toimintaa, jos asiaan ei puututa kiireellisesti. Koheesiopolitiikka on pitkälti suunniteltu tarjoamaan lisätukea kaikille jäsenmaille ja alueille, erityisesti sellaisille, joiden taloudet ovat kärsineet pandemiasta muita enemmän ja joilla on heikoimmat mahdollisuudet nousuun.
