Terrorismin torjunta EU:ssa
Terrorismin torjunta on EU:lle ehdoton prioriteetti. Jäsenmaat tekevät tiivistä yhteistyötä ehkäistäkseen terrori-iskuja ja varmistaakseen kansalaisten turvallisuuden.
Miksi terrorismin torjunta on EU:lle ehdoton prioriteetti?
Vuodesta 2015 alkaen tehtyjen terrori-iskujen vuoksi Euroopan unioni on toteuttanut erilaisia toimenpiteitä terrorismin pysäyttämiseksi.
Vaikka ensisijainen vastuu rikollisuuden torjunnasta ja turvallisuuden varmistamisesta on jäsenmailla, viime vuosien terrori-iskut ovat osoittaneet, että turvallisuudesta on huolehdittava myös yhteisesti. EU edistää kansalaistensa suojelua toimimalla jäsenmaiden pääasiallisena yhteistyö- ja koordinointifoorumina.
EU-johtajat antoivat vuonna 2015 yhteisen julkilausuman EU:n ja sen jäsenmaiden työn ohjaamiseksi. Siinä kehotettiin toteuttamaan erityistoimia etenkin kolmella alalla:
- huolehditaan kansalaisten turvallisuudesta
- ehkäistään radikalisoitumista ja vaalitaan arvoja
- tehdään yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa
Ranskassa, Saksassa ja Itävallassa tehtyjen terrori-iskujen jälkeen EU:n sisäministerit päättivät marraskuussa 2020 tehostaa entisestään yhteisiä terrorismintorjuntatoimia tinkimättä EU:n yhteisistä arvoista, joita ovat demokratia, oikeus ja sananvapaus.
Joulukuussa 2020 EU-johtajat totesivat käyvänsä samaa taistelua radikalisoitumista, terrorismia ja väkivaltaisia ääriliikkeitä vastaan.
EU:n määritelmä terrorismista
EU:n lainsäädännössä terrorismirikoksiksi luetaan teot, joiden tarkoituksena on
- pelotella vakavasti väestöä
- pakottaa aiheettomasti viranomaiset tai kansainvälinen järjestö johonkin tekoon tai pidättymään jostakin teosta
- horjuttaa vakavasti jonkin maan tai kansainvälisen järjestön poliittisia, perustuslaillisia, taloudellisia tai yhteiskunnallisia perusrakenteita tai tuhota ne
Radikalisoitumisen ehkäiseminen
Radikalisoituminen ei ole uusi ilmiö, mutta siitä on viime vuosina tullut yhä vakavampi uhka.
Verkkoviestintäteknologia on helpottanut terroristien rajatylittävää viestintää ja lisännyt terroristista propagandaa ja ääriliikkeiden leviämistä.
EU hyväksyi huhtikuussa 2021 asetuksen verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta. Uusia sääntöjä sovelletaan 7. kesäkuuta 2022 alkaen.
Jäsenmaiden toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet antaa palveluntarjoajille poistamismääräyksiä, joiden perusteella niiden on poistettava terroristinen sisältö tai estettävä pääsy siihen tunnin kuluessa.
Puuttuminen terroristisen sisällön levittämiseen verkossa (Infografiikka)
EU:n terroristiluettelo
Osana 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden iskujen jälkeen toteuttamiaan terrorisminvastaisia toimia Euroopan unioni vahvisti luettelon terroritekoihin osallistuneista henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä. Neuvosto tarkistaa luetteloa säännöllisesti, vähintään puolivuosittain.
Syyskuusta 2016 alkaen EU on voinut soveltaa omia pakotteitaan ISILiin/Daeshiin ja al-Qaidaan sekä niitä lähellä oleviin tai tukeviin henkilöihin ja yhteisöihin.
Tietojenvaihto
Tehokas tietojenvaihto jäsenmaiden lainvalvonta-, oikeus- ja tiedusteluviranomaisten välillä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan torjua terrorismia, jäljittää vierastaistelijoita ja torjua järjestäytynyttä rikollisuutta.
EU on parantanut tietojenvaihtoa EU-maiden välillä toteuttamalla toimenpiteitä, joista viimeisimpiä ovat
- kehys EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle rajojen, turvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan tarpeisiin (2019)
- Schengenin tietojärjestelmän päivitys; poliisi ja rajavartijat käyttävät tietojärjestelmää jakaakseen kuulutuksia etsintäkuulutetuista tai kadonneista henkilöistä ja esineistä (2018)
- matkustajarekisteridirektiivi, jolla säännellään lentomatkustajien antamien henkilötietojen siirtoa ja käsittelyä (2016)
- Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen perustaminen Europoliin kansallisten poliisiviranomaisten välisen tietojenvaihdon tukemiseksi (2016)
Miten yhteentoimivat tietokannat edistävät Euroopan turvallisuutta? (Infografiikka)
EU:n terrorismintorjunnan koordinaattori
Madridissa 11. maaliskuuta 2004 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen EU-johtajat hyväksyivät julkilausuman terrorismin torjunnasta. He päättivät perustaa EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin toimen osana julkilausumassa esitettyjä toimenpiteitä.
Koordinaattori vastaa terrorisminvastaisen työn koordinoinnista EU:ssa, EU:n terrorisminvastaisen strategian täytäntöönpanon seurannasta sekä EU-maiden ja muiden maiden välisen viestinnän parantamisesta.
Terrorismin rahoituksen estäminen
Rahanpesu ja terrorismin rahoitus ovat merkittäviä huolenaiheita EU:n rahoitusjärjestelmälle ja sen kansalaisten turvallisuudelle.
EU vahvisti tiukemmat rahanpesun torjuntasäännöt vuonna 2018. Niillä vaikeutetaan laittomien varojen piilottamista tekaistujen yritysten taakse ja tehostetaan riskialttiiden kolmansien maiden tarkastuksia. Säännöillä myös vahvistetaan rahoitusvalvontaviranomaisten asemaa ja helpotetaan tiedonsaantia ja -vaihtoa.
Ampuma-aseiden valvonta
Neuvosto hyväksyi vuonna 2017 aseiden hankinnan ja hallussapidon valvontaa koskevat uudet säännöt niiden oikeudellisten aukkojen tukkimiseksi, jotka mahdollistivat terroristeille rekonvertoitujen aseiden käytön.
Direktiiviin sisältyy myös jäljitettävyyttä lisääviä toimenpiteitä ja tiukempia sääntöjä vaarallisimpien ampuma-aseiden hankintaan ja hallussapitoon.
Neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2019 uudet säännöt, joilla rajoitetaan yleisön mahdollisuuksia hankkia räjähteiden lähtöaineita ja varmistetaan asianmukainen ilmoittaminen epäilyttävistä liiketoimista koko toimitusketjussa.
Räjähteiden lähtöaineet ovat kemiallisia aineita, joita voidaan käyttää laillisiin tarkoituksiin, mutta myös kotitekoisten räjähteiden laittomaan valmistamiseen.
Oikeudellisen yhteistyön digitalisaatio
Yhä useammat rikolliset ja terroristit käyttävät teknologiaa rikosten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämän seurauksena viranomaiset käyttävät enenevässä määrin sähköistä todistusaineistoa rikollisten kiinni saamiseksi ja tuomitsemiseksi. EU laatii parhaillaan uusia sääntöjä varmistaakseen tehokkaamman mekanismin sähköisen todistusaineiston saatavuuteen yli rajojen.
Digitaalisten välineiden käyttö terrorismirikoksiin liittyvissä rikosoikeudellisissa menettelyissä kaikkialla EU:ssa on ratkaisevan tärkeää, kun otetaan huomioon muuttuva turvallisuusuhkaympäristö ja teknologian nopea kehitys.
- Neuvoston puheenjohtamaa ja Euroopan parlamentti alustavaan yhteisymmärrykseen paremmasta tietojenvaihdosta terrorismitapauksissa (lehdistötiedote 14.12.2022)
- Digitaalinen Eurooppa: neuvosto hyväksyi uudet säännöt oikeudellisen yhteistyön nykyaikaistamiseksi (lehdistötiedote 4.11.2020)
- Terrorismin vastainen rekisteri (Eurojust)
Toimet terrorismiin syyllistyvien vierastaistelijoiden pysäyttämiseksi
Arviolta 4 000–5 000 EU:n kansalaista on vuodesta 2011 lähtien matkustanut tai yrittänyt matkustaa konfliktialueille – pääasiassa Irakiin ja Syyriaan – liittyäkseen ISILin/Daeshin kaltaisiin terroristiryhmiin. Heistä 30% on jo palannut kotimaahansa. Vierastaistelijoiden ongelma on ollut EU:n poliittisen asialistan kärjessä jo vuosien ajan.
EU antoi maaliskuussa 2017 direktiivin terrorismin torjunnasta. Uusilla säännöillä vahvistetaan EU-lainsäädäntöä terrori-iskujen estämiseksi ja puututaan vierastaistelijailmiöön. Direktiivissä kriminalisoidaan muun muassa
- terrorismiin liittyvän koulutuksen vastaanottaminen sekä matkustaminen terrorismitarkoituksessa
- tällaisen matkan järjestäminen tai helpottaminen
- varojen antaminen tai kerääminen terroristiryhmille tai terroritoimintaan
EU antoi maaliskuussa 2017 myös asetuksen Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta. Uusien sääntöjen mukaan jäsenmaiden on tarkastettava järjestelmällisesti asiaankuuluvista tietokannoista kaikkien ulkorajat ylittävien henkilöiden tiedot. Tämä koskee myös EU:n kansalaisia ja heidän perheenjäseniään.
Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa
EU:n ja sen kansalaisten turvallisuus on suoraan yhteydessä siihen, mitä tapahtuu Euroopan ulkopuolella. Vuonna 2015 neuvosto päätti tehostaa ulkoista toimintaansa terrorismin torjumiseksi erityisesti Välimeren alueella, Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa sekä Persianlahden ja Sahelin alueilla:
- vahvistetaan yhteistyötä tärkeimpien kumppaneiden kanssa
- käynnistetään uusia hankkeita valmiuksien kehittämiseksi
- tehostetaan radikalisoitumisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden vastaisia toimia
Neuvosto hyväksyi vuonna 2014 EU:n terrorisminvastaisen sekä vierastaistelijoita koskevan strategian, joka koskee erityisesti Syyriaa ja Irakia. Strategia sisältää useita prioriteettialoja, joista yksi on yhteistyön parantaminen kolmansien maiden kanssa rekrytointiverkostojen ja vierastaistelijoiden havaitsemiseksi.
Tuodakseen uudelleen julki horjumattoman sitoutumisensa EU:n kansalaisten suojelemiseen terrorismilta ja väkivaltaisilta ääriliikkeiltä neuvosto kehotti kesäkuussa 2020 vahvistamaan edelleen EU:n ulkoista terrorisminvastaista yhteistyötä ja toimintaa tietyillä ensisijaisilla aloilla:
- maantieteelliset alueet kuten Länsi-Balkan, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä, Sahelin alue sekä Afrikan sarvi
- temaattiset alat kuten ihmisoikeudet, oikeusvaltio, väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäiseminen ja terrorismin rahoittaminen
Mitä EU tekee terrorismin torjumiseksi?
Lue, miten EU-maat ovat 20 viime vuoden aikana tiivistäneet yhteistyötään terrorismin torjunnassa estämällä terroristeja hankkimasta aseita tai rakentamasta pommeja ja pyrkimällä ehkäisemään radikalisoitumista.
Päivitetty viimeksi: 30. tammikuuta 2025