Vahvistetaan EU:n ulkorajoja

Euroopan raja- ja merivartiovirasto

Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) aloitti toimintansa lokakuussa 2016 EU-johtajien kehotettua syyskuussa 2015 vahvistamaan ulkorajojen valvontaa.

Virasto tunnettiin aiemmin Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston nimellä. Sen nimi muutettiin vastaamaan sen laajempaa toimeksiantoa.

Virasto valvoo tarkasti EU:n ulkorajoja. Se myös työskentelee yhdessä jäsenmaiden kanssa, jotta ulkorajoihin kohdistuvat turvallisuusuhat voidaan nopeasti tunnistaa ja niihin voidaan reagoida.

Eurooppalainen raja- ja merivartiosto auttaa

hallitsemaan muuttoliikettä tehokkaammin
parantamaan EU:n sisäistä turvallisuutta
suojaamaan ihmisten vapaan liikkuvuuden periaatetta

Marraskuussa 2019 EU hyväksyi asetuksen, jolla viraston roolia vahvistettiin. Tässä nk. Frontex-asetuksessa säädetään

yhdennetystä rajaturvallisuudesta
viraston entistä merkittävämmästä roolista paluiden käsittelyssä
pysyvistä joukoista, joiden koko on 6 500 henkeä vuoteen 2021 ja 10 000 henkeä vuoteen 2027 mennessä

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

Rajaturvallisuus: sopimukset EU:n ulkopuolisten maiden kanssa

Tekstiversio

* Kartta ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

Asemaa koskevia sopimuksia on toistaiseksi neuvoteltu seuraavien maiden kanssa, ja ne ovat jo voimassa tai allekirjoitusta vailla:

Albania (uusi laajennettu sopimus allekirjoitettu)
Bosnia ja Hertsegovina (uudesta laajennetusta sopimuksesta neuvotellaan)
Moldova (sopimus voimassa 1.11.2022 alkaen)
Montenegro (uusi laajennettu sopimus allekirjoitettu, sovelletaan väliaikaisesti 1.7.2023 alkaen)
Pohjois-Makedonian tasavalta (sopimus voimassa 1.4.2023 alkaen)
Serbia (sopimus voimassa 1.5.2021 alkaen ja uudesta laajennetusta sopimuksesta neuvotellaan)

Euroopan raja- ja merivartiovirasto voi lähettää ryhmiä ja toteuttaa yhteisiä operaatioita naapurimaiden alueella edellyttäen, että Euroopan unioni ja kyseinen maa ovat tehneet asemaa koskevan sopimuksen.

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa on tärkeä osa Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta.

Asemaa koskevia sopimuksia on tähän mennessä neuvoteltu seuraavien maiden kanssa, ja ne ovat jo voimassa tai allekirjoitusta vailla:

Albania
Bosnia ja Hertsegovina
Moldova
Montenegro
Pohjois-Makedonia
Serbia

Bosnia ja Hertsegovinan, Montenegron ja Serbian kanssa tehtyjä sopimuksia neuvotellaan parhaillaan uudelleen, jotta vuoden 2019 Frontex-asetuksella vahvistettua Frontexin roolia voidaan hyödyntää kattavasti.

Neuvottelut asemaa koskevien sopimusten tekemiseksi Mauritanian ja Senegalin kanssa on aloitettu.

Schengenin tietojärjestelmä

Schengenin tietojärjestelmä (SIS) auttaa säilyttämään sisäisen turvallisuuden Schengen-maissa, kun sisärajatarkastuksia ei tehdä.

Lainvalvontaviranomaiset kaikkialla EU:ssa käyttävät Schengenin tietojärjestelmää tehdäkseen tai hakeakseen kuulutuksia etsintäkuulutetuista tai kadonneista henkilöistä ja esineistä. Järjestelmässä on lähes 86,5 miljoonaa kuulutusta, ja viranomaiset tekivät siihen hakuja lähes 35 miljoonaa kertaa päivässä vuonna 2022.

SIS sisältää myös viranomaisille tarkoitettuja ohjeita siitä, miten toimia, kun henkilö tai esine löydetään. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi

etsityn henkilön pidättäminen
haavoittuvassa asemassa olevan kadonneen henkilön suojeleminen
laittoman tai varastetun esineen takavarikointi

EU hyväksyi marraskuussa 2018 uudet säännöt Schengenin tietojärjestelmän päivittämiseksi.

Päivitetty versio otettiin käyttöön maaliskuussa 2023, ja se sisältää

uusia kuulutusluokkia
biometrisiä tunnisteita, kuten kämmenjälkiä
sormenjälkiä
kadonneiden henkilöiden DNA-tietoja

Viisumitietojärjestelmä

Viisumitietojärjestelmä (VIS) on lyhytaikaisia viisumeja koskevaa menettelyä helpottava tietokanta. Se auttaa viisumi-, raja-, turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaisia tarkistamaan tiedot kolmansien maiden kansalaisista, jotka tarvitsevat lyhytaikaisen viisumin Schengen-alueelle matkustamista varten.

Viranomaiset ovat vuodesta 2011 alkaen voineet käyttää viisumitietojärjestelmää biometristä tunnistusta varten tunnistaakseen henkilöitä ja ehkäistäkseen identiteettivarkauksia tai -petoksia.

Toukokuussa 2021 EU päivitti VIS-asetusta vastauksena muuttuviin muuttoliike- ja turvallisuushaasteisiin. Uusilla säännöillä

vahvistetaan entisestään lyhytaikaisia viisumeita koskevan menettelyn turvallisuutta
sisällytetään pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluluvat samaan tietokantaan
varmistetaan VIS:n ja muiden asiaankuuluvien EU:n järjestelmien ja tietokantojen yhteentoimivuus

Rajanylitystietojärjestelmä

Neuvosto hyväksyi rajanylitystietojärjestelmää (EES) koskevan asetuksen marraskuussa 2017.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät toukokuussa 2025 alustavaan sopuun asetuksesta, joka antaisi jäsenmaille mahdollisuuden ottaa järjestelmä käyttöön asteittain kuuden kuukauden kuluessa.

EES-järjestelmä rekisteröi tietoja Schengen-alueen ulkorajan ylittävistä kolmansien maiden kansalaisista (maahantulo, maastalähtö ja maahanpääsyn epääminen).

EES:n asteittaisen käyttöönoton avulla jäsenmaat voivat hyötyä järjestelmästä ja samalla antaa rajaviranomaisille ja liikennealalle enemmän aikaa mukautua siihen. Asetuksessa otetaan huomioon jäsenmaiden erilaiset tarpeet.

Jäsenmaat kehittävät uuden järjestelmän eu-LISAn (vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisia tietojärjestelmiä hallinnoivan EU:n viraston) kanssa ja yhteistyössä Euroopan komission ja Frontexin kanssa.

Rajanylitystietojärjestelmä auttaa

vähentämään odotusaikoja rajatarkastuksissa sekä parantamaan rajatarkastusten laatua laskemalla automaattisesti kunkin matkustajan laillisen oleskelun keston
tunnistamaan järjestelmällisesti ja luotettavasti henkilöt, jotka ovat ylittäneet sallitun oleskeluajan
vahvistamaan sisäistä turvallisuutta ja terrorismin sekä muun vakavan rikollisuuden torjuntaa antamalla lainvalvontaviranomaisille pääsyn matkustushistoriatietoihin

EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä

Neuvosto hyväksyi syyskuussa 2018 asetuksen EU:n matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmästä (ETIAS). Tätä tietojärjestelmää käytetään viisumipakosta vapautettujen matkustajien ennakkotarkastuksiin ja heidän matkustuslupansa epäämiseen tarvittaessa.

Järjestelmä on samanlainen kuin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa nykyisin käytössä olevat järjestelmät, ja se muun muassa

parantaa sisäistä turvallisuutta
auttaa ehkäisemään laitonta maahanmuuttoa
vähentää kansanterveydellisiä riskejä ja lyhentää odotusaikoja rajoilla

ETIAS-järjestelmän kehittää eu-LISA, joka on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisia tietojärjestelmiä hallinnoiva EU:n virasto.

ETIAS-järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä.