Tietojärjestelmät rikollisuuden torjunnassa ja EU:n rajojen turvaamisessa
Viranomaiset kautta EU:n jakavat toisilleen tietoa laaja-alaisten tietojärjestelmien avulla suojellakseen kansalaisia, torjuakseen rikollisuutta ja turvatakseen rajoja.
Schengenin tietojärjestelmä (SIS)
Lainvalvontaviranomaiset kaikkialla EU:ssa käyttävät Schengenin tietojärjestelmää tehdäkseen tai hakeakseen kuulutuksia etsintäkuulutetuista tai kadonneista henkilöistä ja esineistä. Järjestelmässä on lähes 86,5 miljoonaa kuulutusta, ja viranomaiset tekivät siihen hakuja lähes 35 miljoonaa kertaa päivässä vuonna 2022.
SIS sisältää myös viranomaisille tarkoitettuja ohjeita siitä, miten toimia, kun henkilö tai esine löydetään. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi
- etsityn henkilön pidättäminen
- haavoittuvassa asemassa olevan kadonneen henkilön suojeleminen
- laittoman tai varastetun esineen takavarikointi
EU hyväksyi marraskuussa 2018 uudet säännöt Schengenin tietojärjestelmän päivittämiseksi.
Päivitetty versio otettiin käyttöön maaliskuussa 2023, ja se sisältää
- uusia kuulutusluokkia
- biometrisiä tunnisteita, kuten kämmenjälkiä
- sormenjälkiä
- kadonneiden henkilöiden DNA-tietoja
Automaattinen tietojenvaihto poliisiyhteistyössä
Tavoitteena on vahvistaa, virtaviivaistaa ja helpottaa tietojenvaihtoa jäsenmaiden välillä ja Europolin kanssa sekä tarjota EU:n lainvalvontaviranomaisille paremmat välineet rikollisuuden torjuntaan.
Enemmän tietoluokkia
Uusi kehys, josta käytetään usein nimitystä Prüm II, antaa lainvalvontaviranomaisille mahdollisuuden hakea muiden jäsenmaiden kansallisista tietokannoista
- DNA-tietoja
- sormenjälkiä
- ajoneuvorekisteritietoja
Tämä 26. helmikuuta 2024 hyväksytty uusi laki antaa poliisiviranomaisille mahdollisuuden hakea
- kasvokuvia
- rikosrekisteritietoja
Kaikissa tietoluokissa on mahdollista tehdä hakuja myös kadonneiden henkilöiden löytämiseksi tai ihmisjäännösten tunnistamiseksi, jos kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Jos tietokantaan tehdyn haun tulos on positiivinen, kyseisen maan on toimitettava haun tehneelle poliisiviranomaiselle 48 tunnin kuluessa asiaankuuluvat tiedot:
- nimi
- syntymäaika
- tietoihin liitetty rikos
Tietojärjestelmän nykyaikaistaminen
Uudella lailla
- nykyaikaistetaan tietojenvaihdon perustana olevaa teknistä infrastruktuuria
- otetaan käyttöön eu-LISAn perustama reititin, jolla helpotetaan yhteyksien luomista jäsenmaiden (ja Europolin) välille tietojenhaussa
Reititin koostuu hakutoiminnosta ja suojatusta viestintäkanavasta. Osumaa hakeva lainvalvontaviranomainen toimittaa tietonsa (esim. sormenjäljistä) reitittimelle. Reititin lähettää kyselyä koskevan pyynnön kaikkien muiden EU-maiden ja Europolin tietokantoihin.
Jäsenmaat ja Europol käyttävät rikosrekisteritietojen automaattisia hakuja varten eurooppalaista poliisirekisteritietojärjestelmää (EPRIS).
Europolille suurempi rooli
Uusien sääntöjen mukaan Europol voi myös
- tehdä hakuja kansallisiin tietokantoihin kolmansista maista saamiensa tietojen tarkistamiseksi
Viisumitietojärjestelmä (VIS)
Viisumitietojärjestelmä on ollut toiminnassa vuodesta 2011. Se on lyhytaikaisia viisumeja koskevaa menettelyä helpottava tietokanta.
Järjestelmä auttaa viisumi-, raja-, turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaisia tarkistamaan tiedot kolmansien maiden kansalaisista, jotka tarvitsevat lyhytaikaisen viisumin Schengen-alueelle matkustamista varten. Viisumitietojärjestelmässä viranomaiset voivat käyttää henkilöiden biometristä tunnistusta ja näin ehkäistä identiteettivarkauksia tai -petoksia.
Muuttuvien muuttoliike- ja turvallisuushaasteiden vuoksi EU hyväksyi toukokuussa 2021 uuden asetuksen järjestelmän parantamiseksi. Uusilla säännöillä
- vahvistetaan entisestään lyhytaikaisia viisumeja koskevan menettelyn turvallisuutta
- sisällytetään pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluluvat samaan tietokantaan
- varmistetaan VIS:n ja muiden asiaankuuluvien EU:n järjestelmien ja tietokantojen yhteentoimivuus
Eurooppaan kohdistuvien turvapaikkahakemusten hallinnointijärjestelmä (Eurodac)
Eurodac-tietokannassa on EU:n jäsenmaissa ja assosioituneissa maissa rekisteröityjen turvapaikanhakijoiden sormenjäljet. Tietokanta edistää Dublin-asetuksen täytäntöönpanoa. Sen avulla voidaan helpommin
- tarkistaa, onko hakija aiemmin hakenut turvapaikkaa toisessa jäsenmaassa
- tarkistaa, onko hakija aiemmin otettu kiinni hänen saapuessaan laittomasti EU:n alueelle
- määrittää, mikä jäsenmaa on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä
Eurodac-asetusta on tarkasteltu uudelleen osana EU:n lainsäädäntöehdotuksia sen turvapaikkasääntöjen uudistamiseksi.
Turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyvät EU:n laajuiset tietojärjestelmät (Infografiikka)
EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS)
Neuvosto hyväksyi syyskuussa 2018 asetuksen EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmästä (ETIAS). Tätä tietojärjestelmää käytetään viisumipakosta vapautettujen matkustajien ennakkotarkastuksiin ja heidän matkustuslupansa epäämiseen tarvittaessa.
Järjestelmä on samanlainen kuin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa nykyisin käytössä olevat järjestelmät, ja se muun muassa
- parantaa sisäistä turvallisuutta
- auttaa ehkäisemään laitonta maahanmuuttoa
- vähentää kansanterveydellisiä riskejä ja lyhentää odotusaikoja rajoilla
ETIAS-järjestelmän kehittää eu-LISA eli vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien hallinnoinnista vastaava EU:n virasto.
Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä.
Rajanylitystietojärjestelmä
Rajanylitystietojärjestelmä (EES) on uusi EU:n laajuinen digitaalinen rajaturvallisuusjärjestelmä, joka rekisteröi tiedot Schengen-alueen ulkorajat lyhytaikaista oleskelua varten ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantulosta ja maastalähdöstä. Se korvaa vanhan passien manuaalisen leimaamisen nopeilla ja turvallisilla biometrisillä tarkastuksilla.
EES otetaan käyttöön asteittain 12. lokakuuta 2025 alkaen Schengen-alueen ulkorajoilla 6 kuukauden kuluessa. Kussakin osallistujamaassa on oltava vähintään yksi rajanylityspaikka toiminnassa käyttöönoton aikana. Kaikkia rajanylityksiä tai matkustajia ei rekisteröidä EES:n kautta tänä aikana, vaan passien leimaaminen jatkuu.
Järjestelmä on tarkoitus ottaa kokonaisuudessaan käyttöön 10. huhtikuuta 2026 mennessä.
Eu-LISA kehitti EES:n yhdessä jäsenmaiden kanssa.
- Uuden rajatarkastusjärjestelmän (EES) käyttöönoton ansiosta EU vahvistaa rajaturvallisuutta ja lisää tehokkuutta matkustajien kannalta (lehdistötiedote 11.10.2025)
- Rajaturvallisuus: neuvostolta vihreää valoa rajanylitystietojärjestelmän asteittaiselle käyttöönotolle (lehdistötiedote 18.7.2025)
- Rajanylitystietojärjestelmä (eu-LISA)
Eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS)
Eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä perustettiin vuonna 2012. Sen avulla EU-maat voivat helposti jakaa tietoa rikostuomioista.
Suurin osa vaihdetusta tiedosta koskee EU-kansalaisia, koska järjestelmästä puuttuu tehokas tapa käsitellä kolmansien maiden kansalaisia koskevaa tietoa.
EU hyväksyi huhtikuussa 2019 uudet säännöt ECRIS-järjestelmän parantamiseksi. Uudistettuun järjestelmään kuuluu keskustietokanta, jossa on tietoja kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioista.
Matkustajarekisteritiedot
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terroritoimintaan liittyy usein matkustamista maasta toiseen. Koska sisärajatarkastukset oli poistettu Schengenin yleissopimuksen nojalla, EU hyväksyi vuonna 2016 matkustajarekisteridirektiivin.
PNR-tiedot ovat matkustajien ilmoittamia henkilötietoja, joita lentoyhtiöt keräävät ja säilyttävät. Niitä ovat muun muassa matkustajan nimi, matkustuspäivät, matkareitit, paikkanumerot, matkatavarat, yhteystiedot ja maksutavat.
PNR-direktiivillä säännellään näiden tietojen toimittamista jäsenmaiden lainvalvontaviranomaisille ja sitä, miten tietoja käsitellään terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ehkäisyä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyvää syytteeseenpanoa varten.
PNR-järjestelmä täydentää jo olemassa olevia välineitä rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi, ja sillä yhdenmukaistetaan jäsenmaiden lainsäädäntöä, vältetään oikeudellista epävarmuutta ja turvallisuusaukkoja ja turvataan samalla tietosuoja.
Laaja-alaisista tietojärjestelmistä vastaava EU:n virasto (eu-LISA)
Eu-LISA on EU-virasto, joka hallinnoi EU:n rajaturvallisuus-, muuttoliike- ja lainvalvontayhteistyöpolitiikan tarpeisiin käytettäviä laaja-alaisia tietojärjestelmiä.
Neuvosto hyväksyi marraskuussa 2018 uudet säännöt viraston valtuuksien laajentamisesta. Uusien sääntöjen tavoitteena on kehittää viraston valmiutta edistää rajaturvallisuutta, lainvalvontayhteistyötä ja muuttoliikkeen hallintaa EU:ssa.
Virastolla on myös keskeinen rooli uuden IT-arkkitehtuurin toteuttamisessa oikeus- ja sisäasioiden alalla.
Laajempien valtuuksiensa puitteissa eu-LISA voi
- kehittää ja pitää yllä uusia järjestelmiä, kuten äskettäin hyväksyttyä rajanylitystietojärjestelmää ja ETIAS-järjestelmää
- osallistua yhteentoimivuusratkaisujen kehittämiseen
- tukea jäsenmaita niiden pyynnöstä
- omaksua suuremman roolin tutkimuksessa, pilottihankkeissa ja testaustoimissa
Eu-LISA hallinnoi tällä hetkellä seuraavia tietojärjestelmiä:
- viisumitietojärjestelmä
- Schengenin tietojärjestelmä
- Eurodac-järjestelmä
Eu-LISA kehittää parhaillaan seuraavia tietojärjestelmiä:
- rajanylitystietojärjestelmä
- ETIAS-järjestelmä
- ECRIS-TCN-järjestelmä
EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuus
Viranomaisten rikostorjunnassa, rajavalvonnassa ja muuttovirtojen hallinnassa käyttämät EU:n tietojärjestelmät eivät ole yhteydessä toisiinsa. Ne ovat hajallaan ja tämä saattaa aiheuttaa tietoaukkoja.
EU etsii parhaillaan keinoja, joilla voidaan paremmin kerätä ja jakaa tietoja seuraaviin tarkoituksiin:
- tietojen asettaminen rajavartijoiden saataville asiaankuuluvien EU:n tietokantojen kautta
- rikostutkinnan ja syytteeseenpanon parantaminen
Neuvosto hyväksyi toukokuussa 2019 kaksi asetusta, joilla luodaan kehys EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle rajojen, turvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan tarpeisiin. Uusilla säännöillä perustetaan
- eurooppalainen hakuportaali, jonka avulla viranomaiset voivat tehdä useissa tietojärjestelmissä hakuja samanaikaisesti
- yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu, jonka avulla biometrisiä tietoja voidaan etsiä ja ristiintarkastaa
- yhteinen henkilötietorekisteri, johon tallennetaan kolmansien maiden kansalaisten tunnistustiedot
- rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistin viranomaisten hälyttämiseksi, jos biometrisistä tiedoista ilmenee henkilöllisyyspetos
Tämä uusi yhteentoimivuusarkkitehtuuri otetaan käyttöön vuoden 2024 puolivälin ja vuoden 2026 lopun välillä. Se tarjoaa yhden hakuliittymän ja biometrisen tunnistuspalvelun helpottamaan henkilöllisyyden selvittämistä.
Päivitetty viimeksi: 6. maaliskuuta 2025