Skip to content

Parempi pääsy sähköiseen todistusaineistoon rikollisuuden torjumiseksi

EU laatii parhaillaan uusia sääntöjä, joilla nopeutetaan pääsyä digitaalisiin tietoihin, joita käytetään rikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa, tietojen sijainnista riippumatta.

Mitä sähköinen todistusaineisto on?

Digitaalinen vallankumous määrittelee uudelleen yhteiskunnan kaikki osa-alueet, ja tämä koskee myös rikollisuutta. Yhä useammat rikolliset käyttävät teknologiaa rikosten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämän seurauksena viranomaiset käyttävät enenevässä määrin sähköistä todistusaineistoa rikollisten kiinni saamiseksi ja tuomitsemiseksi.

Sähköisellä tai digitaalisella todistusaineistolla tarkoitetaan digitaalisia tietoja, joita käytetään rikostutkinnassa ja syytteiden nostamisessa.

Niitä ovat muun muassa seuraavat:

  • sähköpostiviestit
  • tekstiviestit tai viestisovellusten sisältö
  • audiovisuaalinen sisältö
  • käyttäjän verkkotiliä koskevat tiedot

Näitä tietoja voidaan käyttää henkilön tunnistamiseksi tai lisätietojen saamiseksi hänen toiminnastaan.

Digiaikana rikolliset käyttävät yhä enemmän teknisiä palveluja ja työkaluja rikosten suunnitteluun ja tekemiseen. Tämän seurauksena sähköisestä todistusaineistosta on tulossa olennainen osa rikosten torjuntaa: nykyään digitaalisia tietoja käytetään 85%:ssa rikostutkinnoista.

Rajatylittävä pääsy sähköiseen todistusaineistoon

Viranomaisten pääsy sähköiseen todistusaineistoon voi olla pitkällinen ja monimutkainen prosessi, koska tiedot on usein tallennettu toisessa maassa. Sähköisten palvelujen tarjoajat tallentavat käyttäjien tiedot palvelimille, jotka voivat sijaita useissa maissa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

Tämän vuoksi oikeusviranomaisten on paljon vaikeampaa kerätä sähköistä todistusaineistoa, koska heidän on käytävä läpi pitkälliset ja monimutkaiset menettelyt päästäkseen tietoihin.

Rajatylittävää pääsyä sähköiseen todistusaineistoon pyydetään yli 50%:ssa kaikista rikostutkintatapauksista.

Miten uudet säännöt parantavat pääsyä sähköiseen todistusaineistoon?

Euroopan komissio ehdotti huhtikuussa 2018 Eurooppa-neuvoston ja neuvoston pyynnöstä uusia sääntöjä, jotta viranomaiset voisivat saada sähköistä todistusaineistoa aiempaa helpommin ja nopeammin tietojen sijainnista riippumatta.

Komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan uudet säännöt antaisivat yhden EU-maan oikeusviranomaisille mahdollisuuden pyytää pääsyä sähköiseen todistusaineistoon suoraan miltä tahansa palveluntarjoajalta, joka tarjoaa palveluja Euroopan unionissa ja on sijoittautunut toiseen jäsenmaahan tai edustettuna siellä.

Tämä nopeuttaisi pääsyä koskevien pyyntöjen käsittelyä, koska enää ei tarvitsisi ottaa yhteyttä toisen jäsenmaan viranomaisiin.

Ehdotetut säännöt on koottu kahteen säädösehdotukseen:

  • asetus sähköistä todistusaineistoa rikosoikeudellisissa asioissa koskevista eurooppalaisista esittämis- ja säilyttämismääräyksistä
  • direktiivi yhdenmukaisista säännöistä laillisten edustajien nimeämiseksi todistusaineiston keräämistä varten rikosoikeudellisissa menettelyissä

Neuvosto vahvisti 25. tammikuuta 2023 yhteisymmärryksen kahdesta lainsäädäntöehdotuksesta Euroopan parlamentin kanssa.

Asetus esittämis- ja säilyttämismääräyksistä

Asetus todistusaineistoa koskevista esittämis- ja säilyttämismääräyksistä antaa viranomaisille pääsyn tallennettuihin tietoihin niiden sijaintipaikasta riippumatta.

Esittämismääräys antaa jäsenmaan oikeusviranomaisille mahdollisuuden pyytää suoraan toiseen jäsenmaahan sijoittautuneelta tai siellä edustetulta palveluntarjoajalta pääsyä sähköiseen todistusaineistoon. Palveluntarjoajan on vastattava 10 päivän kuluessa tai hätätapauksissa 6 tunnin kuluessa.

Säilyttämismääräys estää palveluntarjoajaa poistamasta sähköistä todistusaineistoa sillä välin, kun esittämismääräystä käsitellään.

Säännöt perustuvat olemassa oleviin jäsenmaiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteisiin. Niitä sovelletaan ainoastaan tallennettuihin tietoihin, koska ehdotetut säännöt eivät koske reaaliaikaista telekuuntelua.

Direktiivi laillisista edustajista

Laillisia edustajia koskeva direktiivi velvoittaa kaikki palveluntarjoajat, jotka eivät ole sijoittautuneet Euroopan unioniin mutta tarjoavat palveluja siellä, nimeämään laillisen edustajan. Laillinen edustaja vastaa päätösten ja määräysten vastaanottamisesta, noudattamisesta ja noudattamisen valvomisesta. Tavoitteena on varmistaa, että kaikkia EU:ssa toimivia palveluntarjoajia koskevat samat velvoitteet sähköiseen todistusaineistoon pääsyn osalta.

Kansainväliset neuvottelut

Neuvosto valtuutti kesäkuussa 2019 Euroopan komission

  • neuvottelemaan EU:n puolesta Yhdysvaltojen kanssa sopimuksen sähköisen todistusaineiston rajatylittävästä saatavuudesta
  • osallistumaan Euroopan neuvostossa käytäviin neuvotteluihin tietoverkkorikollisuutta koskevan Budapestin yleissopimuksen toisesta lisäpöytäkirjasta

EU:n ja Yhdysvaltojen sopimus

Yhdysvaltojen kanssa aloitettiin syyskuussa 2019 neuvottelut rajatylittävän pääsyn helpottamisesta sähköiseen todistusaineistoon rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla. Neuvotteluja jatketaan edelleen.

Yhdysvaltoihin sijoittautuneet palveluntarjoajat tekevät tällä hetkellä yhteistyötä Euroopan lainvalvontaviranomaisten kanssa vapaaehtoisen suoran yhteistyön muodossa tai keskinäisen oikeusavun menettelyjen kautta.

Yhdysvaltojen lainsäädäntö ei aina salli palveluntarjoajien vastata suoraan Euroopasta tuleviin pyyntöihin päästä sähköiseen todistusaineistoon. EU:n ja Yhdysvaltojen välisellä sopimuksella helpotettaisiin yhteistyötä ja varmistettaisiin vahvat takeet perusoikeuksien suojaamiseksi.

Komissio pitää neuvoston säännöllisesti ajan tasalla neuvottelujen etenemisestä.

Budapestin yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja

Euroopan neuvosto hyväksyi 17. marraskuuta 2021 tietoverkkorikollisuutta koskevan Budapestin yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan. Pöytäkirjan tavoitteena on määrätä

  • tehokkaammasta keskinäisestä oikeusapujärjestelystä
  • suorasta yhteistyöstä muiden yleissopimuksen maiden palveluntarjoajien kanssa
  • rajatylittävien hakujen laajentamisen kehyksestä ja takeista

Pöytäkirja sisältää vahvoja suojatoimia ja tietosuojavaatimuksia. Tällaisen sopimuksen etuna on, että sitä voidaan soveltaa kaikkialla maailmassa.

EU ei voi allekirjoittaa tai ratifioida pöytäkirjaa, koska vain valtiot voivat olla sen osapuolia. Sen vuoksi EU valtuutti jäsenmaat 5. huhtikuuta 2022 allekirjoittamaan ja 14. helmikuuta 2023 ratifioimaan pöytäkirjan.

Päivitetty viimeksi: 11. tammikuuta 2024