Aikajana: Historiaa

Ranskan ulkoministeri Robert Schuman antoi julistuksen yhteisen korkean viranomaisen alaisuuteen asetettavan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta. Euroopan unionille luotiin perusta, jonka pohjana on kaksi keskeistä periaatetta: rauha ja solidaarisuus.

• Schumanin julistus (digitarina)

Pariisin sopimuksella perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY), jonka avulla luotiin yhteiset markkinat hiilelle ja teräkselle. Näin lievitettiin Euroopan maiden välillä toisen maailmansodan jälkeen vallinneita jännitteitä ja epäluottamusta. EHTY-sopimus, jonka voimassaolo päättyi vuonna 2002, oli ensimmäinen Euroopan yhteisön perustamissopimuksista.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön erityisen ministerineuvoston ensimmäinen istunto pidettiin Luxemburgissa. Ministerineuvostosta tuli sittemmin Euroopan unionin neuvosto.

Rooman sopimuksilla perustettiin Euroopan talousyhteisö (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom). ETYn neuvoston ensimmäinen istunto pidettiin 25. tammikuuta 1958, ja sen puheenjohtajana toimi Belgian ulkoministeri Victor Larock.

Vuonna 1965 Ranska ilmoitti, ettei se aio osallistua neuvoston istuntoihin yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta syntyneiden erimielisyyksien vuoksi. Kriisi saatiin sittemmin ratkaistua vuoden 1966 Luxemburgin kompromissilla, jonka mukaan päätöksiin vaaditaan yksimielisyys, kun kyseessä ovat olennaiset edut.

Näillä kahdella sopimuksella (1967 ja 1971) kolme yhteisöä (EHTY, Euratom ja ETY) saivat yhteisen neuvoston, yhteisen komission ja yhteisen talousarvion. Coreperistä tuli virallisesti neuvoston valmisteluelin.

• Pysyvien edustajien komitea (Coreper I)
• Pysyvien edustajien komitea (Coreper II)

Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyivät Euroopan yhteisöihin, ja jäsenmaiden määrä kasvoi yhdeksään.

Kööpenhaminan huippukokouksessa joulukuussa 1973 päätettiin, että huippukokouksia järjestettäisiin aina tarvittaessa, minkä jälkeen Ranskan presidentin Valéry Giscard d'Estaingin järjestämässä Pariisin huippukokouksessa joulukuussa 1974 perustettiin Eurooppa-neuvosto. Tarkoituksena oli perustaa valtion- ja hallitusten johtajien epävirallinen keskustelufoorumi.

• European Council: 50 years of working together (English version)

Eurooppa-neuvosto kokoontui ensimmäistä kertaa Dublinissa maaliskuussa 1975.

• Eurooppa-neuvosto, Dublin 10.–11.3.1975

EU:n jäsenmäärä kasvoi kymmeneen, kun Kreikka liittyi unioniin.

Belgia, Saksa, Ranska, Luxemburg ja Alankomaat allekirjoittivat Schengenissä, Luxemburgissa, Schengenin sopimuksen, jolla poistettiin rajatarkastukset.

Schengenin sopimus mahdollisti vähitellen matkustamisen ilman sisärajoilla tehtäviä passitarkastuksia. Schengenin sopimuksen täytäntöönpano alkoi myöhemmin, vuonna 1995.

Eurooppa-neuvosto otti lipun käyttöön Euroopan yhteisöjen virallisena logona.

Eurooppa-neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen, joka mahdollisti Euroopan yhtenäisasiakirjan hyväksymisen.

• Eurooppa-neuvosto, Luxemburg 2.–3.12.1985

Espanja ja Portugali liittyivät EU:hun, mikä nosti Euroopan yhteisöjen jäsenmäärän kahteentoista.

Euroopan yhtenäisasiakirjalla perustettiin sisämarkkinat, joilla taataan tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus. Samalla käynnistettiin ulkopoliittinen yhteistyö ja laajennettiin määräenemmistösäännön käyttöä neuvoston päätöksenteossa.

• Päätöksenteko neuvostossa

Euroopan yhtenäisasiakirja toimi myös oikeusperustana Eurooppa-neuvostolle virallistamalla valtion- ja hallitusten johtajien kokoukset.

Vuonna 1992 Edinburghissa pidetyssä Eurooppa-neuvostossa otettiin käyttöön julkiset keskustelut. Käytäntöä on sittemmin laajennettu merkittävästi, viimeksi Lissabonin sopimuksella.

Neuvoston julkisia keskusteluja ja käsittelyjä voi nykyään seurata sen verkkosivustolta.

• Suorat lähetykset keskusteluista ja käsittelyistä

Maastrichtin sopimuksen voimaantulon myötä syntyi Euroopan unioni, jonka perustana oli laajennettu "yhteisöpilari". Sopimuksella luotiin talous- ja rahaliitto sekä kaksi uutta pilaria: yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) ja yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa (OSA).

Eurooppa-neuvosto sai Maastrichtin sopimuksessa virallisen aseman: sen tehtävänä on antaa EU:lle tämän kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määritellä kehittämisen yleiset poliittiset suuntaviivat.

Maastrichtin sopimuksella aloitettiin myös siirtyminen euron käyttöön ja käynnistettiin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP).

• Miten Maastricht muutti Eurooppaa (visuaalinen tarina)

Itävalta, Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:hun. Unionin 15 jäsenmaata käsittivät lähes koko läntisen Euroopan.

Vuodesta 1996 alkaen Eurooppa-neuvosto on kokoontunut vähintään neljä kertaa vuodessa. Ennen tätä kokouksia oli vain kahdesti vuodessa.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi euroryhmän perustamisen. Euroryhmä on epävirallinen elin, jossa kokoontuvat niiden maiden valtiovarainministerit, joiden rahayksikkö on euro. Ensimmäinen euroryhmän kokous pidettiin 4. kesäkuuta 1998 Senningenin linnassa Luxemburgissa.

• Euroryhmä

Euroa alettiin käyttää 11 jäsenmaassa: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa, Saksassa ja Suomessa.

Amsterdamin sopimuksella perustettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, ja Schengenin sopimus sisällytettiin osaksi EU:n oikeutta. Sopimuksella muutettiin neuvoston pääsihteerin asemaa: hänestä tuli myös yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.

Kreikka oli 12. euroalueeseen liittynyt EU-maa.

Eurosetelit ja -kolikot laskettiin liikkeeseen 1. tammikuuta 2002, ja euro korvasi kansalliset valuutat.

Nizzan sopimuksessa määrättiin toimielinten uudistamisesta EU:n valmistautuessa laajentumaan 27-jäseniseksi. Neuvostoa uudistettiin määräenemmistöpäätösten käytön laajentamiseksi, ja jäsenmaiden välillä otettiin käyttöön tiiviimmän yhteistyön periaate.

Lokakuusta 2003 alkaen kaikki Eurooppa-neuvoston viralliset kokoukset on pidetty Brysselissä.

Nizzan sopimuksen julistuksessa nro 22 todetaan, että kaikki Eurooppa-neuvoston kokoukset pidetään Brysselissä sen jälkeen, kun EU:ssa on 18 jäsentä.

EU:hun liittyi samaan aikaan kymmenen uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekin tasavalta, Unkari ja Viro. Tämä on EU:n suurin yksittäinen laajentuminen asukas- ja maiden määrällä mitattuna.

Tämän jälkeen EU:ssa oli 25 jäsenmaata.

Euroryhmä päätti nimittää pysyvän puheenjohtajan kahden vuoden toimikaudeksi.

Jean-Claude Juncker valittiin euroryhmän ensimmäiseksi pysyväksi puheenjohtajaksi talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) epävirallisessa istunnossa Scheveningenissä. Hänen toimikautensa alkaa 1. tammikuuta 2005 ja päättyy 31. joulukuuta 2006.

Juncker valittiin euroryhmän puheenjohtajaksi toiseksi kaudeksi.

Bulgariasta ja Romaniasta tuli EU:n jäseniä. EU:ssa oli nyt 27 jäsenmaata.

Sloveniasta tuli EU:n 13. jäsenmaa, joka otti euron käyttöön.

Euroalueeseen kuului tämän jälkeen 15 maata.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ehdotti, että euroalueen maiden valtion- tai hallitusten johtajat kokoontuisivat säännöllisesti. Ensimmäinen kokous pidettiin 12. lokakuuta 2008. Sen jälkeen pidettiin huippukokoukset Brysselissä toukokuussa 2010, maaliskuussa 2011, heinäkuussa 2011 ja lokakuussa 2011.

Eurohuippukokoukset auttavat koordinoimaan euroalueen talouspolitiikkaa, ja niihin osallistuvat myös eurohuippukokouksen puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja.

• Eurohuippukokous

Slovakiasta tuli euroalueen 16. jäsen.

Brysselissä pidettiin 19. marraskuuta 2009 epävirallinen kokous, jossa EU:n valtion- ja hallitusten johtajat päättivät yksimielisesti nimittää Herman Van Rompuyn Eurooppa-neuvoston ensimmäiseksi pysyväksi puheenjohtajaksi.

• Herman Van Rompuyn lausunto

Lissabonin sopimus tuli voimaan. Sopimuksella uudistettiin EU:n rakennetta ja toimintaa.

Määräenemmistöpäätösten käyttöä laajennettiin neuvostossa.

Eurooppa-neuvostosta tuli unionin täysivaltainen toimielin, jolla on oma puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto oli aiemmin epävirallinen elin, minkä vuoksi myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan asema oli epävirallinen. Puheenjohtajan tehtävää hoiti EU:n neuvoston puheenjohtajana kulloinkin toimineen jäsenmaan valtion- tai hallituksen johtaja.

• Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan rooli
• Lissabonin sopimus: EU sellaisena kuin me sen tunnemme (visuaalinen tarina)

Lissabonin sopimuksen pöytäkirja nro 14 euroryhmän roolista tuli voimaan 1. joulukuuta 2009. Sen mukaan euromaiden ministerit kokoontuvat epävirallisesti keskustelemaan yhteiseen rahaan liittyvistä kysymyksistä ja valitsevat puheenjohtajan kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi.

Lissabonin sopimuksen myötä myös EU:n neuvoston sääntöjä muutettiin siten, että talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) äänestäessä asioista, jotka koskevat vain euroaluetta, vain euroryhmän jäsenet saavat äänestää.

• Euroryhmää koskeva pöytäkirja nro 14

Eurooppa-neuvosto kokoontui viimeistä kertaa neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitavan jäsenmaan presidentin tai pääministerin johdolla.

Joulukuussa 2009 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana toimi Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt.

• Eurooppa-neuvoston päätelmät, Bryssel 10.–11.12.2009

Virosta tuli euroalueen 17. jäsen.

Eurooppa-neuvoston 1.–2. maaliskuuta 2012 pidetyssä kokouksessa 25 EU-johtajaa allekirjoitti sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta (vakaussopimuksen).

Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2013, ja se virallisti eurohuippukokouksen. Eurohuippukokouksen järjestämisestä ja sen puheenjohtajan tehtävistä määrätään 12 artiklassa.

• Sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta (vakaussopimus)

Herman Van Rompuy valittiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi toiseksi kaudeksi, joka alkoi 1. kesäkuuta 2012 ja päättyi 30. marraskuuta 2014.

EU sai vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä Euroopassa.

Myöntäessään Nobelin rauhanpalkinnon EU:lle Norjan Nobel-komitean perusteena oli, että EU on ollut vakauttava tekijä, joka on auttanut Eurooppaa muuttumaan sodan maanosasta rauhan maanosaksi.

Alankomaiden valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem valittiin euroryhmän puheenjohtajaksi. Hänestä tuli toinen pysyvä puheenjohtaja euroryhmän historiassa.

• President of the Eurogroup
• Jeroen Dijsselbloem

Ensimmäinen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen (vakaussopimuksen) voimaantulon jälkeinen eurohuippukokous pidettiin 14. maaliskuuta 2013. Tässä kokouksessa hyväksyttiin eurohuippukokousten työskentelyn järjestämistä koskevat säännöt.

• Eurohuippukokousten työskentelysäännöt

Kroatiasta tuli Slovenian jälkeen toinen entisen Jugoslavian maa, joka on liittynyt EU:hun.

Tämän jälkeen EU:ssa on 28 jäsenmaata.

Latviasta tuli euroalueen 18. jäsen.

Donald Tusk aloitti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana Herman Van Rompuyn tilalla. Hänen toimikautensa alkoi 1. joulukuuta 2014 ja päättyy 31. toukokuuta 2017.

• Puheenjohtaja Donald Tuskin puhe väistyvän puheenjohtajan Herman Van Rompuyn jättäessä tehtävänsä, 1.12.2014
• Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin curriculum vitae

Euroalueeseen kuuluu nyt 19 jäsentä: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Viro.

EU-johtajat kokoontuivat keskustelemaan Kreikasta 22. kesäkuuta 2015. Eurohuippukokouksen puheenjohtajan Donald Tuskin mukaan Kreikan hallituksen esittämät viimeisimmät ehdotukset olivat myönteinen edistysaskel mutta EU:n toimielinten oli vielä arvioitava niitä.

• Puheenjohtaja Donald Tuskin lausunto eurohuippukokouksesta maanantaina 22.6.2015

Johtajat olivat valmiita aloittamaan neuvottelut Kreikan EVM-rahoitustukiohjelmasta, mutta sitä ennen Kreikan ja muiden jäsenmaiden parlamenttien oli vielä hyväksyttävä sopimus. Kansallisten menettelyjen jälkeen euroryhmän oli määrä jatkaa neuvotteluja.

• Eurohuippukokouksen julkilausuma, Bryssel 12.7.2015
• Puheenjohtaja Donald Tuskin kommentit Kreikkaa käsitelleen eurohuippukokouksen jälkeen 12.7.2015

Jeroen Dijsselbloem valittiin euroryhmän puheenjohtajaksi toiseksi kaudeksi. Toimikausi kestää 2,5 vuotta.

• Eurogroup statement on the appointment of the President of the Eurogroup
• President of the Eurogroup

Donald Tusk valittiin uudelleen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi toiseksi kahden ja puolen vuoden kaudeksi, joka alkaa 1. kesäkuuta 2017 ja päättyy 30. marraskuuta 2019.

• Donald Tusk valittu uudelleen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi (lehdistötiedote 9.3.2017)

Isossa-Britanniassa järjestettiin 23. kesäkuuta 2016 kansanäänestys, jossa Ison-Britannian kansalaiset äänestivät Euroopan unionista eroamisen puolesta. Tämän tuloksen johdosta Iso-Britannia ilmoitti Eurooppa-neuvostolle virallisesti aikomuksestaan erota EU:sta.

Eurooppa-neuvosto antoi julkilausuman Ison-Britannian ilmoituksesta.

Pidämme valitettavana, että Yhdistynyt kuningaskunta jättää Euroopan unionin, mutta olemme valmiita tähän prosessiin, jota meidän on nyt noudatettava. (...) Unioni toimii neuvotteluissa yhtenäisesti ja suojelee etujaan. Kiireellisin tehtävämme on lieventää epävarmuutta, jota Yhdistyneen kuningaskunnan päätös on aiheuttanut EU:n kansalaisille, yrityksille ja jäsenmaille.

Eurooppa-neuvosto 29.3.2017

• Artiklan 50 mukainen ilmoituskirje 29.3.2017
• EU:n ja Ison-Britannian suhteet (taustatietoa)

Portugalin valtiovarainministeri Mário Centeno valittiin euroryhmän puheenjohtajaksi. Hänestä tuli kolmas pysyvä puheenjohtaja euroryhmän historiassa.

Charles Michel aloitti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana Donald Tuskin tilalla. Hänen toimikautensa alkoi 1. joulukuuta 2019 ja päättyy 31. toukokuuta 2022.

• Puheenjohtaja Charles Michelin puhe väistyvän puheenjohtajan Donald Tuskin jättäessä tehtävänsä

Iso-Britannia erosi Euroopan unionista 23. kesäkuuta 2016 pidetyn kansanäänestyksen johdosta ja molempien osapuolten ratifioitua erosopimuksen tammikuussa 2020.

Euroryhmä valitsi EU:n perussopimusten pöytäkirjan N:o 14 mukaisesti puheenjohtajakseen Paschal Donohoen, joka on Irlannin valtiovarain- sekä julkisten menojen ja uudistusten ministeri.

Uusi puheenjohtaja aloittaa tehtävässään 13. heinäkuuta 2020, ja hänen toimikautensa on 2,5 vuotta.

• Paschal Donohoe euroryhmän puheenjohtajaksi (lehdistötiedote 9.7.2020)

Charles Michel valittiin uudelleen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi toiseksi kahden ja puolen vuoden kaudeksi, joka alkaa 1. kesäkuuta 2022 ja päättyy 30. marraskuuta 2024.

• Charles Michel valittu uudelleen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi (lehdistötiedote 24.3.2022)

Euroryhmä valitsi Irlannin valtiovarainministerin Paschal Donohoen yksimielisesti euroryhmän puheenjohtajaksi toiseksi kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi, joka alkoi 13. tammikuuta 2023.

• Paschal Donohoe valittu uudelleen euroryhmän puheenjohtajaksi (lehdistötiedote 5.12.2022)

Kroatiasta tuli euroalueen 20. jäsen.

António Costa tuli Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi Charles Michelin tilalle. Hänen toimikautensa alkoi 1. joulukuuta 2024 ja päättyy 31. toukokuuta 2027.

• Puheenjohtaja António Costan puhe väistyvän puheenjohtajan Charles Michelin jättäessä tehtävänsä

Euroryhmä valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Irlannin valtiovarainministerin Paschal Donohoen. Valinta oli yksimielinen. Hänen ensimmäinen puheenjohtajakautensa alkoi 13. heinäkuuta 2020, ja kolmas toimikausi alkaa 13. heinäkuuta 2025. Toimikauden kesto on kaksi ja puoli vuotta.

• Paschal Donohoe valittu kolmatta kertaa euroryhmän puheenjohtajaksi (lehdistötiedote 7.7.2025)

Kyproksen tasavallan valtiovarainministeri Makis Keravnos ryhtyi 18. marraskuuta 2025 euroryhmän vt. puheenjohtajaksi edellisen puheenjohtajan Paschal Donohoen erottua tehtävästään. Euroryhmän työskentelymenetelmien mukaisesti hän toimii tässä tehtävässä uuden puheenjohtajan valintaan saakka.

• Euroryhmän puheenjohtajan Paschal Donohoen lausunto (lehdistötiedote 18.11.2025)

Euroryhmä valitsi Kreikan talous- ja valtiovarainministerin Kyriakos Pierrakakisin euroryhmän puheenjohtajaksi EU:n perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 14 mukaisesti.

Uusi puheenjohtaja aloittaa kaksi- ja puolivuotisen toimikautensa 12. joulukuuta 2025.

• Kyriakos Pierrakakis euroryhmän puheenjohtajaksi (lehdistötiedote 11.12.2025)