Skip to content

Mikä on luonnon tila EU:ssa?

EU on jo pitkään tunnustanut tarpeen suojella luontoa ja biodiversiteettiä. Ensimmäinen laki – lintudirektiivi – hyväksyttiin vuonna 1979, ja sittemmin on hyväksytty useita muita lakeja ja rahoitusohjelmia. Siitä huolimatta luonnon tila EU:ssa heikkenee voimakkaasti.

Neuvosto on hyväksynyt luonnon ennallistamislain, jolla luonto ja lajit pyritään saamaan jälleen hyvään kuntoon. Laissa asetetaan keskeisiä ekosysteemejä, luontotyyppejä ja niissä eläviä lajeja koskevat sitovat tavoitteet.

Luonnon huolestuttavat tulevaisuudennäkymät

Euroopan ympäristökeskuksen tuoreimmassa arvioinnissa vuodelta 2025 annetaan hälyttävä kuva luonnon tilasta EU:ssa ja erityisesti sellaisten elinympäristöjen tilasta, joissa elää kaikenlaisia eläimiä ja kasveja.

Eniten kärsivät turvemaat ja dyynit

Tekstiversio

Horisontaalinen pylväskaavio, jossa esitetään viiden sellaisen luontotyypin prosenttiosuudet, jotka olivat huonossa tai heikossa tilassa vuosina 2013–2018: turvemaat (kohosuot, letot ja nevat), dyynit, rannikon luontotyypit, metsät ja niityt. Näitä luontotyyppejä seurataan EU:n luontotyyppidirektiivin mukaisesti.

Jokaisen viiden luontotyypin osalta yli 80% pinta-alasta on heikossa tai huonossa kunnossa:

  1. turvemaat: 52% huono, 36% heikko
  2. dyynit 52% huono, 34% heikko
  3. rannikon luontotyypit: 42% huono, 44% heikko
  4. metsät: 31% huono, 54% heikko
  5. niityt: 49% huono, 33% heikko

Luontotyyppien – joissa elää kaikenlaisia eläimiä ja kasveja – heikentyessä sekä muiden tekijöiden ja uhkien vuoksi myös lajien lukumäärä on vähenemässä.

38% kalakannoista on huonossa kunnossa

Tekstiversio

Horisontaalinen pylväskaavio, jossa esitetään viiden sellaisen eläin- ja kasviryhmän prosenttiosuus, jotka olivat huonossa tai heikossa kunnossa vuosina 2013–2018. Näitä eläimiä ja kasveja seurataan EU:n luontotyyppidirektiivin mukaisesti. Pahiten kärsivät kalat, joista yli 80% on huonossa tai heikossa kunnossa.

Prosenttiosuudet:

  1. kalat: 38% huono, 44% heikko
  2. sammalet ja muut kuin putkilokasvit: 22% huono, 52% heikko
  3. simpukat, etanat ja muut nilviäiset: 30% huono, 34% heikko
  4. hyönteiset ja muut niveljalkaiset: 24% huono, 39% heikko
  5. sammakot ja muut sammakkoeläimet: 21% huono, 40% heikko

Tilanne on pahenemassa. Heikossa tai huonossa tilassa olevista EU:n luontotyypeistä ja lajeista yli kolmannes heikkenee entisestään. Heikossa tai huonossa tilassa olevista luontotyypeistä vain 9% ja lajeista 6% osoittaa elpymisen merkkejä.

Erittäin uhanalaisia ja uhanalaisia lajeja EU:ssa ovat muun muassa seuraavat:

Ruskea-valkoinen piirros tonavanjokilohesta sinisin ääriviivoin.

tonavanjokilohi

Sinivalkoinen piirros merinahkakilpikonnasta.

merinahkakilpikonna

Ruskea-valkoinen piirros romanianhamsterista sinisin ääriviivoin.

romanianhamsteri

Uhka elintarviketurvalle

Luonto on olennaisen tärkeää elintarviketuotannon kannalta. Lähes 5 mrd. € EU:n maatalouden vuosittaisesta tuotoksesta voidaan katsoa olevan suoraan pölyttäjähyönteisten ansiota. EU:ssa kuitenkin noin 50% alueista, joilla viljellään pölyttäjistä riippuvaisia viljelykasveja, kuten hedelmäpuita, ei tarjoa pölyttäjille sopivia olosuhteita, kuten pesimispaikkoja.

Tämän vuoksi yleisimpien pölyttäjien mehiläisten ja perhosten kannat ovat erittäin huonossa kunnossa EU:ssa.

Vuoden 1991 jälkeen on menetetty yli 50% niittyperhosista

Kaaviossa esitetään niittyperhosindeksi, joka on yksi biodiversiteetin tilan indikaattoreista Euroopassa. Indeksi perustuu niiden 17 perhoslajin populaatioon, joita seurataan eri puolilla EU:ta ja jotka ovat tyypillisiä Euroopan niityille.

Tekstiversio

Kaavio, jossa esitetään niittyperhosindeksi vuosina 1991–2023, ja vuosi 2000 on 100 pistettä. Indeksi osoittaa perhospopulaatioiden pienentyneen 50,4% vuosien 1991 (indeksi 114,86) ja 2023 (indeksi 56,95) välillä. Suurin osa laskusta tapahtui vuoteen 2007 mennessä (indeksi 73,51). Sen jälkeen indeksi on laskenut hitaammin.

Viljelymaiden linnut ovat vähentyneet 42% vuodesta 1990

Myös linnut ovat pölyttäjiä. Koska ne ovat herkkiä ympäristön muutoksille, ne ovat hyviä ekosysteemien terveyden indikaattoreita. Viljelymaiden lintukanta pieneni EU:ssa dramaattisesti vuosina 1990–2023.

Tekstiversio

Piirros linnuista ja osoitin, jota voidaan siirtää lintujen päälle. Kun osoitinta siirtää vasemmalle, lintujen lukumäärä vähenee, ja vain niiden ääriviivat näkyvät. Samalla kuvasta paljastuu alaspäin osoittava nuoli ja luku ”42%”, mikä vastaa viljelymaiden lintujen vähenemistä vuodesta 1990.

Viljelymaiden lintuja, joiden kanta on pienenemässä, ovat muun muassa seuraavat:

Ruskea-valko-sininen piirros pikkutrapista sinisin ääriviivoin.

pikkutrappi

Valko-ruskea piirros mustapyrstökuirista sinisin ääriviivoin.

mustapyrstökuiri

Ruskea-valko-sininen piirros turturikyyhkystä sinisin ääriviivoin.

turturikyyhky

Katso myös

Ennallistettu luonnonmaisema, jossa on tiheästi vihreitä puita, kirkasta aurinkoa vasten lentäviä lintuja sekä kallioisen rantaviivan alla kirkkaassa vedessä uivia kaloja.
Luonnon ennallistaminen

Luonnon ennallistaminen

A circular bush-like globe dotted with blue stars, surrounded by a tree, a chicken, a fish, insects and a tree stump.
Biodiversiteetti

Biodiversiteetti

Kaksi kättä ympäröi maisemaa, jossa on puita, metsäkauris ja lentäviä lintuja. Tämä kuvastaa ihmisen toimintaa luonnon ja luonnonvaraisten eläinten suojelemiseksi.
Luonnonsuojelu

Luonnonsuojelu

Päivitetty viimeksi: 24. heinäkuuta 2026