Luonnon ennallistaminen

Mikä on luonnon nykytila?

Luonnon tila EU:ssa heikkenee voimakkaasti. Lajien populaatiot ja niiden elinympäristöt kutistuvat ja niiden tila heikkenee. Tällä on vakavia seurauksia ihmisille ja maapallolle.

EU:ssa on jo vuosikymmenten ajan suojeltu luontoa lintu- ja luontotyyppidirektiiveillä, joiden nojalla on suojeltu yli 1 200 harvinaista ja uhanalaista lajia sekä yli 27 000 luonnonaluetta.

Tästä huolimatta ja joitakin rajallisia parannuksia lukuun ottamatta Euroopan ympäristökeskus piti vuonna 2025 antamassaan arviossa EU:n luonnon tilaa hälyttävänä.

Ekosysteemeihin ja lajien populaatioihin kohdistuu muun muassa seuraavan kaltaisia paineita:

• luontotyyppien häviäminen
• luonnonvarojen liikakäyttö
• ilmastonmuutos
• saastuminen
• haitalliset vieraslajit

Miksi luonnon ennallistaminen on tärkeää?

Luonto on riippuvainen elintärkeästä ja vastavuoroisesta suhteesta lajien ja niiden elinympäristöjen välillä. Se on herkkä tasapaino, joka takaa terveen ja toimivan luonnonympäristön.

Jos luonto ei ole tasapainossa, ekosysteemit heikkenevät ja menettävät kykynsä tarjota ihmiselämän kannalta välttämättömiä elintärkeitä palveluja, kuten

• ravitsevan ruoan tuottaminen
• hapen tuottaminen
• luonnonvarojen tarjoaminen
• hiilidioksidin sitominen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen

Mitä luonto tarjoaa meille ilmaiseksi

ruokaa ihmisille ja eläimille

hedelmällinen maaperä

raaka-aineita

mielenterveyshyötyjä

juomavettä

lääkkeitä

Luonto on maailman talouden perusta. Yli puolet maailman BKT:stä riippuu ekosysteemien tuottamista materiaaleista ja palveluista. Esimerkiksi raaka-aineet ovat keskeisessä asemassa teollisuudessa ja rakentamisessa, ja geenivaroja tarvitaan maataloudessa ja lääketieteessä.

Luonnon ennallistamisella tarkoitetaan tukea heikentyneiden tai tuhoutuneiden ekosysteemien elpymiselle parantamalla niiden rakennetta ja toimintoja. Kattavana tavoitteena on parantaa luonnon palautumiskykyä ja monimuotoisuutta.

Terveet ekosysteemit takaavat muun muassa

• maatalouden tuottavuuden kasvun
• paremmat valmiudet torjua ilmastonmuutosta
• paremman biodiversiteetin
• tulvien, kuivuuden ja helleaaltojen pienemmän riskin

Miten EU-maat ennallistavat luontoa?

EU-maat ovat hyväksyneet neuvostossa luonnon ennallistamista koskevan lain, jonka tavoitteena on palauttaa luonnon ja ekosysteemien suojelun hyvä taso.

Nämä säännöt ovat ensimmäiset, joissa keskitytään erityisesti luonnon elvyttämiseen EU-maissa.

Säännöillä asetetaan EU-tason sitova tavoite, jonka mukaan jäsenmaiden on toteutettava tehokkaita ennallistamistoimia, jotka kattavat vähintään 20% EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä kaikkien ennallistamista tarvitsevien ekosysteemien on oltava toimien piirissä.

Tavoite perustuu EU:n ja sen jäsenmaiden kansainvälisiin sitoumuksiin biologista monimuotoisuutta koskevan maailmanlaajuisen yleissopimuksen osapuolina. Tämä historiallinen sopimus maa- ja meriekosysteemien ennallistamisesta vuoteen 2030 mennessä hyväksyttiin biologista monimuotoisuutta käsitelleessä YK:n huippukokouksessa joulukuussa 2022.

• Neuvostolta päätelmät Montrealin biologista monimuotoisuutta käsittelevää YK:n huippukokousta (COP15) varten (lehdistötiedote 24.10.2022)

Luonnon ennallistamista koskeva laki kattaa

• heikentyneet maa- ja meriluontotyypit
• pölyttäjät
• maatalouden ekosysteemit
• kaupunkialueet
• joet ja tulvatasanteet
• metsät

Ennallistamissäännöt sisältävät poikkeuksia sellaisten alueiden osalta, joita käytetään maanpuolustukseen tai uusiutuvan energian hankkeisiin.

Heikentyneet maa- ja meriluontotyypit

Uusilla säännöillä pyritään ennallistamaan luontotyyppejä, joiden tila on huono. Tämä koskee maa-, rannikko-, meri- ja makeanveden luontotyyppejä.

Tavoitteena on, että vähintään 30% näistä luontotyypeistä on ennallistamisen piirissä kaikkialla EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Toimia olisi jatkettava siten, että 60% luontotyypeistä on ennallistamisen piirissä vuoteen 2040 mennessä ja 90% vuoteen 2050 mennessä.

Jäsenmaiden on määrä vahvistaa ja toteuttaa toimia, joilla edistettäisiin elinympäristöjen välisiä yhteyksiä eli varmistettaisiin, että ne ovat mahdollisimman tiiviisti yhteydessä toisiinsa, jotta luonnonvaraiset eläimet ja kasvit voivat liikkua niiden välillä.

Pölyttäjät

Parhaiten tunnettuja pölyttäjiä ovat luonnonvaraiset mehiläiset. Muut hyönteislajit osallistuvat kuitenkin myös kukkien pölyttämiseen, mikä on elintärkeää viljelykasvien kasvun kannalta. Lähes 5 mrd. € EU:n maatalouden vuosittaisesta tuotoksesta on suoraan pölyttäjähyönteisten ansiota.

Uusien sääntöjen tavoitteena on pysäyttää pölyttäjien väheneminen ja kasvattaa populaatioita vuoteen 2030 mennessä.

Euroopassa pölyttäjiin kuuluvat päivä- ja yöperhoset, kovakuoriaiset, mehiläiset, kukkakärpäset ja ampiaiset.

Maatalouden ekosysteemit

Pölyttäjien lisäksi maatalouden tuottavuus riippuu terveistä ekosysteemeistä.

Köyhtynyt maaperä ja heikentyneet maatalousekosysteemit tuottavat vähemmän ruokaa. Tällä hetkellä jopa 73% maatalousmaasta kärsii maaperän heikentymisestä.

Luonnon ennallistamista koskevan lain tavoitteena on parantaa biodiversiteettiä maatalousekosysteemeissä. Tavoitteena on elvyttää ja lisätä erityisesti seuraavien populaatioita:

• niittyperhoset
• viljelymaiden linnut

Vuoden 1991 jälkeen on menetetty yli 50% niittyperhosista

Lisäksi EU-maiden on toteutettava toimia, joilla

• ennallistetaan 30% maatalouskäytössä olevista kuivatuista turvemaista vuoteen 2030 mennessä ja 50% vuoteen 2050 mennessä (ne maat, joihin tämä vaikuttaa eniten, voivat soveltaa alhaisempaa prosenttiosuutta)
• lisätään maaperän hiilivarantoa kivennäismaissa
• lisätään maatalousmaan monimuotoisia maisemapiirteitä (kuten pensasaidat, kukkapientareet, kesantomaa, lammikot ja hedelmäpuut)

Ennallistamistoimet ovat välttämättömiä ruokaturvaan kohdistuvien uhkien torjumiseksi. On erittäin tärkeää parantaa biodiversiteettiä ja lisätä maatalouden kestävyyttä elintarviketuotannon varmistamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi luonnollinen tuholaistorjunta ja kemiallisten lannoitteiden käytön vähentäminen lisäävät maaperän ravinnerikkautta ja parantavat ekosysteemien terveyttä.

Kaupunkialueet

Kaupunkiekosysteemien osuus EU:n maapinta-alasta on 22%. Puistot, puutarhat, puut ja niityt ovat tärkeitä elinympäristöjä kasveille, linnuille ja hyönteisille.

Uusien sääntöjen myötä EU pyrkii lisäämään viheralueita kaupungeissa ja esikaupunkialueilla. Tavoitteilla varmistetaan, että

• viheralueiden pinta-alassa ei tapahdu nettohävikkiä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen, jona luonnon ennallistamissäännöt tulevat voimaan (paitsi jos 45% kaupunkiympäristöstä on jo viheraluetta)
• kaupunkien puuston latvuspeittävyys laajenee

Joet ja tulvatasanteet

Euroopan joissa on yli miljoona ihmisen rakentamaa estettä, kuten patoja, sulkuja ja ramppeja.

Vapaasti virtaavat joet mahdollistavat veden, sedimentin, kalojen ja muiden eliöiden liikkumisen, ja ne ovat avainasemassa EU:n vesien tilan ja biodiversiteetin parantamisen kannalta.

Uusilla säännöillä poistetaan monia esteitä EU:n joista ja varmistetaan näin jokiverkostojen parempi jatkuvuus.

Koska jokiesteistä on edelleen vain vähän tietoa, yksi uusien sääntöjen tavoitteista on laatia luettelo esteistä eri puolilla EU:ta.

Ensisijaisesti poistetaan vanhentuneita ja käyttämättömiä esteitä.

Metsät

Metsät kattavat lähes 40% EU:n pinta-alasta. Ne ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta, sillä ne toimivat hiilinieluina ja ne sisältävät myös suuren osan Euroopan biodiversiteetistä.

Uusilla ennallistamissäännöillä pyritään lisäämään metsien biodiversiteettiä.

Tätä varten EU-maiden on parannettava metsien tilaa erityisten indikaattorien pohjalta, jotka auttavat mittaamaan metsäekosysteemien terveyttä. Tässä yhteydessä mitataan

• kuolleen puuaineksen määrä, koska se tarjoaa elinympäristön monille metsäeliöille ja edistää maaperän muodostumista
• lintulajien lukumäärä

Lisäksi jäsenmaiden on osallistuttava vähintään kolmen miljardin puun istutukseen EU:n tasolla vuoteen 2030 mennessä.

Ennallistamissäännöt käytännössä

Luonnon ennallistamista koskevassa laissa edellytetään, että EU-maat laativat kansalliset ennallistamissuunnitelmat. Suunnitelmissa olisi vahvistettava ne ennallistamistoimet, joita laissa asetettujen sitovien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ja määriteltävä ennallistettava kokonaispinta-ala sekä aikataulu.

Ennallistamissuunnitelmien olisi katettava vuoteen 2050 ulottuva ajanjakso. Toimien tulisi olla yhdenmukaisia muun asiaankuuluvan lainsäädännön, kuten luonnonsuojelua, uusiutuvaa energiaa ja maataloutta koskevien sääntöjen, kanssa.

Esimerkkejä ennallistamistoimenpiteistä ovat

• muiden kuin kotoperäisten kasvien poistaminen niityiltä, kosteikoista ja metsistä
• kuivattujen turvemaiden uudelleenvettäminen
• elinympäristöjen välisten yhteyksien parantaminen
• kemiallisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön lopettaminen tai vähentäminen
• erämaa-alueiden suojelun edistäminen

Asetuksen mukaan komissio tarkastelee ja arvioi sääntöjen soveltamista ja vaikutuksia maa- ja metsätalouteen ja kalastukseen sekä laajempia sosioekonomisia vaikutuksia vuonna 2033.

Neuvosto hyväksyi luonnon ennallistamista koskevan lain kesäkuussa 2024 sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti oli hyväksynyt sen saman vuoden helmikuussa.

• Luonnon ennallistamista koskeva laki: neuvostolta vihreää valoa (lehdistötiedote 17.6.2024)

Katso myös