Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelua koskevilla EU:n säännöillä pyritään suojelemaan lajeja ja niiden elinympäristöjä. Natura 2000 on maailman laajin koordinoitu suojelualueiden verkosto.
Miten EU suojelee luontoa?
EU on asettanut erittäin kunnianhimoisia ja laaja-alaisia sääntöjä Euroopan luonnonperinnön ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi.
Vuonna 1979 hyväksytty EU:n lintudirektiivi ja vuonna 1992 hyväksytty luontodirektiivi muodostavat yhdessä EU:n luonnonsuojelulainsäädännön perustan. Näiden kahden direktiivin yleisenä tavoitteena on paitsi pelastaa lajeja ja luontotyyppejä taantumiselta tai häviämiseltä, myös varmistaa niiden menestyminen pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on vähentää luontokatoa EU:ssa.
Kukin EU-jäsenmaa voi päättää, miten direktiivit pannaan parhaiten täytäntöön. On ratkaisevan tärkeää, että täytäntöönpanotapa vastaa kunkin alueen ekologisia tarpeita.
EU käynnisti vuonna 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman. Sen tavoitteita ovat ilmastoneutraalius ja nollapäästöisyys EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen ovat osa tätä pitkän aikavälin suunnitelmaa.
Lintu- ja luontodirektiivien täydentämiseksi EU-maat hyväksyivät vuonna 2024 luonnon ennallistamista koskevan lain, jossa asetetaan oikeudellisesti sitovat tavoitteet heikentyneiden ekosysteemien ennallistamiselle maalla ja merellä.
Luonnon tila EU:ssa
EU:n osuus maapallon maapinta-alasta on alle 5% mutta sillä esiintyy hyvin laaja kirjo luonnonvaraisia lajeja ja luontotyyppejä.
Viime vuosikymmeninä luonto on alkanut nopeasti köyhtyä EU:ssa, koska lajien kannat ja niiden elinympäristöt vähenevät ja heikentyvät.
Ilmastonmuutos, elinympäristöjen häviäminen, saastuminen ja haitalliset vieraslajit ovat keskeisiä heikentäviä tekijöitä.
Mikä on luonnon tila EU:ssa? (Infografiikka)
Lintudirektiivi
EU:n lintudirektiivi hyväksyttiin vuonna 1979. Se on edelleen yhtä merkityksellinen ja määrittää edelleen laajasti lintujen suojelun ja biologisen monimuotoisuuden suojelun vaatimustason kaikissa EU:n jäsenmaissa.
EU:ssa elää tällä hetkellä noin 500 lintulajia, joista kullakin on tärkeä rooli biologisen monimuotoisuuden kannalta. Linnut ovat herkkiä ympäristöpaineille, ja niiden populaatiot voivat heijastaa ympäristöterveyden muutoksia.
Direktiivin tavoitteena on suojella kaikkia EU:ssa esiintyviä luonnonvaraisia lintulajeja ja niiden tärkeimpiä elinympäristöjä. Sen tavoitteena on myös mahdollistaa lintulajien elpyminen kantojen pienenemisestä ja menestyminen pitkällä aikavälillä.
Direktiivissä edellytetään, että kaikki EU-maat toteuttavat tarvittavat toimenpiteet lintukantojen ylläpitämiseksi ja niiden elinympäristöjen säilyttämiseksi ja ennallistamiseksi. Tähän sisältyy seuraavien toimien kieltäminen: luonnonvaraisten lintujen tahallinen häirintä, tappaminen, pyydystäminen tai kauppa sekä niiden pesien tuhoaminen.
Luontodirektiivi
Luontodirektiivillä pyritään suojelemaan monia eri eläin- ja kasvilajeja sekä luontotyyppejä, joissa niitä esiintyy.
Lintudirektiivin tavoin myös luontodirektiivi velvoittaa kaikkia jäsenmaita ottamaan käyttöön luetteloituja lajeja ja luontotyyppejä koskevan tiukan suojelujärjestelmän. Niiden on esimerkiksi kiellettävä
- kaikki tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa
- lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen
- luonnosta otettujen yksilöiden hallussapito, kuljetus ja myynti
Direktiivin säännöillä varmistetaan, että muita suojelutoimenpiteitä toteutettaessa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät.
Suurpetojen suojelu EU:ssa
EU:ssa elää kuusi suurpetolajia: karhu, susi, ilves, espanjanilves, ahma ja sakaali. Vähintään yhtä näistä lajeista esiintyy mantereen jokaisessa EU-maassa.
Menestyksekkään suojelulainsäädännön kuten luontodirektiivin ansiosta Euroopan suurpetokannat ovat elpyneet merkittävästi viimeisten 50 vuoden aikana.
Susien suojelutaso
Susikanta on kaksinkertaistunut Euroopassa kymmenessä vuodessa. Tämä on tuonut haasteita luonnonvaraisten eläinten ja ihmisen toiminnan rinnakkaiselon näkökulmasta.
Neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2025 komission ehdotuksen muuttaa suden suojeluasemaa ”tiukasti suojellusta” lajista ”suojelluksi” lajiksi. Jäsenmaiden on edelleen varmistettava, että suden suojelun taso on suotuisa, ja seurattava tilannetta, mikä voi johtaa metsästyksen väliaikaiseen tai paikalliseen kieltämiseen.
Natura 2000 -verkosto
Natura 2000 -verkosto on maailman laajin koordinoitu suojelualueiden järjestelmä. Se ulottuu kaikkiin EU-maihin sekä maalla että merellä. Sen tavoitteena on suojella alueita, joilla esiintyy arvokkaimpia ja uhanalaisimpia lajeja ja luontotyyppejä.
Lintu- ja luontodirektiiveissä esitetään Natura 2000 -alueiden suojelun ja hallinnoinnin yleinen oikeudellinen kehys. Luontodirektiivissä määritellään, miten EU:n jäsenmaiden olisi suojeltava ja hallinnoitava alueita.
Aluekohtaisia suojelutavoitteita ja -toimenpiteitä asetettaessa on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.
Life-ohjelma
Life-ohjelma on EU:n keskeinen rahasto hankkeissa, joilla pyritään suojelemaan ympäristöä, ennallistamaan luontoa ja suojelemaan lajeja.
Ohjelmasta on sen perustamisesta lähtien tuettu yli 1 800:aa hanketta, joiden tavoitteena on ollut lajien ja biologisen monimuotoisuuden suojelu. Sillä on ollut keskeinen rooli myös Natura 2000 -verkoston perustamisessa, sillä sen avulla on tuettu suojelualueiden hallinnointia.
Miksi salamanterit ovat tärkeitä?
Pienimmät, jopa salamantereitakin pienemmät, olennot kantavat valtavan vastuun elämän kiehtovan verkoston ylläpitämisestä.
Luontodirektiivin myötä EU on turvannut salamantereita ja satoja muita eläinlajeja sekä kasveja ja luonnonalueita. Suomesta Maltaan ja Romaniasta Portugaliin EU:n lainsäädäntö on auttanut suojelemaan elinympäristöjä ja niissä eläviä lajeja.
Katso myös
Päivitetty viimeksi: 15. tammikuuta 2025