Ukrainan viljanvienti
Sen jälkeen, kun Venäjä käynnisti hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022, viljan vienti Ukrainasta on vaikeutunut merkittävästi. Venäjän sotilasalukset estivät yli neljän kuukauden ajan Ukrainan Mustanmeren satamien käytön.
Heinäkuun 2022 ja heinäkuun 2023 välisenä aikana oli voimassa YK:n, Turkin ja Venäjän välinen sopimus, jolla sallittiin vienti turvallisen humanitaarisen merikäytävän kautta Mustallemerelle (Mustanmeren viljasopimus).Sopimuksen soveltamisen aikana Ukrainasta lähti kolmen ukrainalaisen sataman (Tšornomorsk, Odessa ja Južnyi/Pivdennyi) kautta yli 1 000 alusta täynnä viljaa ja muita elintarvikkeita.
Venäjä ilmoitti 17. heinäkuuta 2023 päätöksestään vetäytyä Mustanmeren viljasopimuksesta.
Mitä Mustanmeren viljasopimuksen kautta on viety?
Mustanmeren viljasopimuksen kautta oli heinäkuuhun 2023 mennessä viety lähes 33 miljoonaa tonnia viljaa ja muita elintarvikkeita.
Lastista yli 50% oli maissia, joka on kaikista viljoista se, johon Ukrainan viljavarastoihin pääsyn estäminen sodan alussa on vaikuttanut eniten. Se oli siirrettävä nopeasti, jotta vehnälle saataisiin tilaa kesän sadonkorjuuta varten.
Mitä Mustanmeren viljasopimuksen kautta on viety?
Piirakkakaavio, jossa esitetään Mustanmeren viljasopimuksen kautta vietyjen viljojen (pyöristetyt) osuudet:
- maissi: 51%
- vehnä: 27%
- auringonkukkatuotteet: 11%
- muut: 10%
Minne ukrainalaista viljaa vietiin?
Mustanmeren viljasopimuksen kautta viedystä vehnästä yli 65% vietiin kehittyviin maihin. Maissia vietiin lähes yhtä paljon teollisuusmaihin ja kehittyviin maihin.
Viljan vienti maiden vaurauden perusteella jaoteltuna
Kaksi piirakkakaaviota siitä, minne Mustanmeren viljasopimuksen yhteydessä viety vehnä ja maissi on tarkoitettu.
Vehnästä 65% on viety kehittyviin maihin ja 35% teollisuusmaihin.
Maissin osuudet olivat lähes tasan: 51% on viety kehittyviin maihin ja 49% teollisuusmaihin.
YK:n Maailman ruokaohjelma (WFP – maailman suurin humanitaarinen järjestö) myös kuljetti vehnää Mustanmeren satamista. Heinäkuuhun 2023 mennessä ohjelma oli ostanut 80% viljavarastostaan Ukrainasta, kun ennen sotaa osuus oli 50%. Sopimuksen täytäntöönpanon aikana yli 725 000 tonnia vehnää lähti Ukrainan satamista Etiopiaan, Jemeniin, Afganistaniin, Sudaniin, Somaliaan, Keniaan ja Djiboutiin.
Viennin osuus hyödykkeittäin ja maiden vaurauden perusteella
Aaltokaavio, jossa esitetään Mustanmeren viljasopimuksen kautta vietyjen viljojen osuudet kokonaisviennistä sekä määräpaikat.
Vehnä: kehittyviin maihin viedyn vehnän osuus viljan kokonaisviennistä oli 17,6% ja teollisuusmaihin viedyn vehnän osuus 9,5%.
Maissi: kehittyviin maihin viedyn maissin osuus kokonaisviennistä oli 26,4% ja teollisuusmaihin viedyn maissin osuus 24,5%.
Auringonkukkatuotteet: kehittyviin maihin vietyjen auringonkukkatuotteiden osuus kokonaisviennistä oli 9,2% ja teollisuusmaihin vietyjen auringonkukkatuotteiden osuus 2,2%.
EU on merkittävä maailmanlaajuinen vehnän tuottaja ja viejä. Arvioiden mukaan EU vei 31 miljoonaa tonnia vehnää markkinointivuonna 2022/2023. Kohdemaita ovat muun muassa Algeria, Marokko, Egypti, Pakistan ja Nigeria.
Miten elintarvikkeiden hinnat ovat muuttuneet sodan seurauksena?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut elintarvikkeiden hintojen merkittävään nousuun maailmanmarkkinoilla. Viljojen hinnat ovat nousseet erityisen jyrkästi.
Sekä ns. solidaarisuuskaistat (EU:n luomat reitit, joilla autetaan Ukrainaa mm. maataloustuotteiden viennissä) että Mustanmeren viljasopimus ovat alentaneet hintoja.
Viivakaavio, josta käy ilmi, miten viljan ja vehnän hinnat ovat kansainvälisen viljaneuvoston indeksien perusteella muuttuneet tammikuun 2021 ja elokuun 2023 välisenä aikana. Hinnat nousivat voimakkaasti Venäjän hyökkäyksen tienoilla ja pysyivät korkeina toukokuuhun 2022 saakka. Toukokuun lopussa perustettiin solidaarisuuskaistoja, minkä jälkeen hinnat lähtivät laskuun. Mustanmeren viljasopimus käynnistettiin heinäkuussa 2022. Hinnat alkoivat nousta hieman syys- ja lokakuussa 2022 mutta laskivat jälleen marras- ja joulukuussa 2022. Sen jälkeen hinnat ovat edelleen laskeneet asteittain, ja niissä on ollut jonkin verran vaihtelua. Venäjän ilmoitettua heinäkuussa 2023 vetäytyneensä sopimuksesta hinnat nousivat jälleen. Hintoihin liittyy edelleen epävarmuutta.
Ukrainan viljavirtojen ylläpitäminen on edelleen ratkaisevan tärkeää globaalin ruokaturvan kannalta.