"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto
Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, 29.–30. marraskuuta 2021
Tärkeimmät tulokset
Koulutus ja nuoriso, 29. marraskuuta 2021
Nuoret ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet
Nuorten kansalaistoimintaan kuten nuorisokeskuksiin, -yhdistyksiin ja -kokouksiin, jotka mahdollistavat nuorten merkityksellisen osallistumisen yhteiskuntaan, kohdistuu paineita. Tämä johtuu osittain koronaviruspandemiasta, jonka aikana verkon tarjoamat kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat usein olleet ainoa toimiva vaihtoehto.
Kansalaistoiminnalla on ratkaiseva merkitys, sillä sitä kautta nuoret voivat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa heitä koskeviin politiikkoihin. Siksi nuorisoasioista vastaavat ministerit keskustelivat toimenpiteistä, joilla puolustetaan ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia nuorten näkökulmasta. Ministerit myös toivat esiin huolensa digitaalisten välineiden ja foorumien roolista. Vaikkakin nuoret voivat niiden avulla mobilisoitua, lisätä tietoisuutta ja jakaa tietoa, niihin yhdistyy myös pelottelun, verkkosensuurin ja digitaalisen valvonnan kaltaisia riskejä.
Surullinen todellisuus on se, että nuorten kansalaistoimintaan, jonka puitteissa he voivat osallistua yhteiskuntaan, kohdistuu paineita. Tämä suuntaus on käännettävä, sillä juuri kansalaistoiminnan kautta nuoret voivat harjoittaa sanan-, yhdistymis- ja kokoontumisvapauttaan. Siksi olemme tänään sopineet nuorisoalan organisaatioiden tukemisesta ja nuorten kuulemisesta paremmin toimintapolitiikkojen suunnittelussa.
Simona Kustec, Slovenian koulutus-, tiede- ja urheiluministeri
Lisäksi neuvosto hyväksyi päätelmät nuorten osallistumisen kannalta mielekkään kansalaistoiminnan turvaamisesta ja synnyttämisestä. Neuvosto pyytää jäsenmaita suojelemaan ja laajentamaan nuorten kansalaistoimintaa ja ottamaan käyttöön toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että nämä toimintamahdollisuudet tarjoavat pääsyn ja osallistumisen nuorille, joilla on heikot lähtökohdat ja vähemmän mahdollisuuksia, sekä erityisesti syrjäisillä ja maaseutualueilla asuville ja vammaisille nuorille. Jäsenmaita ja komissiota kehotetaan myös säilyttämään nuoriso-organisaatioille osoitettava rakennerahoitus.
Neuvosto antoi suosituksen monimuotoisen oppimisen menetelmistä laadukkaan ja osallistavan perus- ja toisen asteen koulutuksen edistämiseksi. Pandemian aikana koti- ja etäopetuksesta on tullut uutta todellisuutta monille oppilaille, opettajille ja vanhemmille.
Vaikka opettajakunta on osoittanut merkittävää innovaatio-osaamista uusien menetelmien omaksumisessa, esiin on tullut myös monia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi riittämättömiin yhteyksiin ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Kriisistä saatujen kokemusten pohjalta suosituksessa esitetään sekä lyhyen aikavälin toimenpiteitä suorana reaktiona kriisiin että pitkän aikavälin toimia monimuotoisen oppimisen edistämiseksi.
Lisäksi neuvosto hyväksyi päätöslauselmat uudesta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta 2021–2030 ja eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden hallintorakenteista. Koulutuksesta vastaavat ministerit kävivät periaatekeskustelun digitaalista koulutusta ja osaamista koskevasta jäsennellystä vuoropuhelusta (komissio käynnisti sen lokakuussa 2021).
Ministerit hyväksyivät nuoriso-osiossa päätöslauselman sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat sidosryhmät ottavat EU:n nuorisodialogin 8. kierroksen tulokset huomioon ja toteuttavat niiden suhteen jatkotoimia. EU:n nuorisostrategian (2019–2021) osalta ministerit hyväksyivät päätelmät sen täytäntöönpanosta. He hyväksyivät ennakoivassa mielessä päätöslauselman EU:n nuorisotyöstrategian työsuunnitelmasta 2022–2024.
Puheenjohtaja selvitti koronaviruspandemian vaikutuksia koulutukseen ja opetusministerien yhteistä julkilausumaa naisten tilanteesta ja oikeudesta koulutukseen Afganistanissa. Belgia ja Liettua selvittivät ministereille Benelux-maiden ja Baltian maiden puolesta sopimusta korkea-asteen tutkintojen automaattisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta.
Lisäksi puheenjohtaja selvitti koronaviruspandemian vaikutuksia nuoriin ja tiedotti ministereille nuorisofoorumin epävirallisessa aamiaiskokouksessa käydyn keskustelun tuloksista.
Ranskan valtuuskunta kertoi tulevan puheenjohtajakautensa koulutus- ja nuorisoalojen työohjelmasta.
Kulttuuri, audiovisuaaliala ja urheilu, 30. marraskuuta 2021
Eurooppalaisen media- ja audiovisuaalisen sisällön saatavuus ja kilpailukyky
Koronaviruspandemia on koetellut voimakkaasti Euroopan audiovisuaali- ja media-alaa. Vuonna 2020 elokuvateattereiden lipunmyyntitulot romahtivat 70–80%. Samaan aikaan suoratoistopalvelujen kysyntä on noussut huimasti.
Koska eurooppalaisen media- ja audiovisuaalisen sisällön saatavuudella on keskeinen merkitys Euroopan media-alan toimivuudelle, neuvosto on hyväksynyt päätelmät, joissa annetaan suuntaviivoja siitä, miten voitaisiin taata eurooppalaisen sisällön laajempi saatavuus.
Ehdotettuja toimia ovat muun muassa seuraavat: kannustetaan alkuperäisen sisällön laajempaa saatavuutta eri kieliversioina, edistetään tehokkaita markkinointivälineitä ja elokuvayleisölle suunnattuja strategioita, parannetaan ja helpotetaan luovan sisällön löydettävyyttä verkossa kaikilla EU:n kielillä sekä lisätään eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten määrää tilausvideopalvelujen ohjelmaluetteloissa.
EU:n kansalaisille on päivittäin tarjolla erinomaisia eurooppalaisia sarjoja, elokuvia ja TV-ohjelmia. Kuitenkin pandemia ja muut kehityskulut kuormittavat raskaasti Euroopan audiovisuaali- ja media-alaa. Sen vuoksi olemme sopineet alan auttamiseksi toimenpiteistä, joilla eurooppalaista sisältöä tuotaisiin laajemmin saataville eri maista ja eri kielillä.
Vasko Simoniti, Slovenian kulttuuriministeri
Korkeatasoinen arkkitehtuuri ja uusi eurooppalainen Bauhaus
Puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti syyskuussa unionin tilaa käsitelleen puheen, jossa hän luonnehti uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen ilmentävän Euroopan vihreän kehityksen ohjelman "sielua". Sittemmin komissio julkaisi tiedonannon uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteesta.
Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite edustaa EU:n tavoitetta luoda kauniita, kestäviä ja osallistavia elinympäristöjä, tuotteita ja elämisen muotoja. Se kannustaa uuteen elämäntapaan, jossa yhdistetään kestävyys tyyliin, ja nopeuttaa siten vihreää siirtymää talouden eri aloilla, kuten rakennus-, kaluste- ja muotiteollisuudessa sekä yhteiskunnissamme yleisesti eri arkielämän osa-alueilla.
Tänään antamissaan päätelmissä neuvosto kehottaa eri poliittisia päättäjiä – sekä paikallisella että EU:n tasolla – valtavirtaistamaan uuden eurooppalaisen Bauhausin ja kiertotalouden periaatteet ja toimintamallit kansallisissa sosioekonomisissa ja alueellisen kehityksen strategioissa ja helpottamaan synergiaa asiaankuuluvien politiikanalojen ja muiden prosessien, kuten Euroopan tulevaisuuskonferenssin, välillä.
Neuvosto hyväksyi päätöslauselman urheilun eurooppalaisen mallin keskeisistä piirteistä. Näitä piirteitä ovat pyramidirakenne, kansallisten rakenteiden puitteissa ja kunkin urheilulajin ja -muodon osalta yhden urheiluliiton alle järjestäytynyt urheilu, solidaarisuus ruohonjuuritason urheilun kanssa ja avointen kilpailujen edistäminen.
Neuvosto pyytää jäsenmaita edistämään arvoja urheilussa ja urheilujärjestöissä ja urheiluliikettä varmistamaan, että urheilukilpailujen järjestämisessä noudatetaan avoimuuden periaatetta, asetetaan urheilulliset ansiot etusijalle ja kunnioitetaan perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia.
Suomen valtuuskunta tiedotti Oulun valitsemisesta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Espanjan valtuuskunta tiedotti ministereille kulttuuriperinnön kestävää hallinnointia koskevan vihreän kirjan laatimisesta. Portugali esitteli eteenpäin luotaavia ajatuksia kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisten asemasta ja toimista, joita voidaan toteuttaa kansallisella tasolla. Italia tiedotti G20-maiden kulttuuriministerien kokouksesta ja G20-maiden kulttuuriministerien Rooman julistuksesta. Romania ehdotti, että komissiota pyydettäisiin esittämään lainsäädäntöehdotus perustaa eurooppalainen teemavuosi 2023 selviytymiskyvystä kulttuurin avulla.
Komissio raportoi kulttuurialan elpymisestä koronaviruspandemian jälkeen sekä CulturEU-rahoitusoppaasta ja verkkotyökalusta – EU-rahoitusmahdollisuudet kulttuuri- ja luovilla aloilla 2021–2027.
WADAn hallintoneuvoston vuorossa olevaan puheenjohtajakolmikkoon kuuluva EU:n jäsenmaiden edustaja tiedotti ministereille toimeenpanevasta komiteasta ja hallintoneuvostosta, jotka kokoontuivat 24. ja 25. marraskuuta 2021. Puheenjohtajamaa informoi neuvostoa koronaviruspandemian vaikutuksista urheiluun.
Ranskan valtuuskunta kertoi tulevan puheenjohtajakautensa koulutus-, audiovisuaali-, media- ja urheilualojen työohjelmasta.
Neuvosto hyväksyi myös ilman keskustelua kohdat, jotka sisältyvät muiden kuin lainsäädäntöasioiden A-kohtien luetteloon.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Surullinen todellisuus on se, että nuorten kansalaistoimintaan, jonka puitteissa he voivat osallistua yhteiskuntaan, kohdistuu paineita. Tämä suuntaus on käännettävä, sillä juuri kansalaistoiminnan kautta nuoret voivat harjoittaa sanan-, yhdistymis- ja kokoontumisvapauttaan. Siksi olemme tänään sopineet nuorisoalan organisaatioiden tukemisesta ja nuorten kuulemisesta paremmin toimintapolitiikkojen suunnittelussa.
EU:n kansalaisille on päivittäin tarjolla erinomaisia eurooppalaisia sarjoja, elokuvia ja TV-ohjelmia. Kuitenkin pandemia ja muut kehityskulut kuormittavat raskaasti Euroopan audiovisuaali- ja media-alaa. Sen vuoksi olemme sopineet alan auttamiseksi toimenpiteistä, joilla eurooppalaista sisältöä tuotaisiin laajemmin saataville eri maista ja eri kielillä.
