"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Euroopan turvallisuustilanteesta.
Neuvosto tuomitsi Venäjän joukkojen keskittämisen Ukrainan rajoille, tulitaukojen loukkausten lisääntymisen ja Venäjän tukemien separatistien provokaatiot Ukrainan itäosassa. Se tuomitsi myös toimet, lavastetut tapahtumat ja tiedon manipuloinnin, joiden tarkoituksena on luoda tekosyy Ukrainan tilanteen sotilaalliselle kärjistämiselle.
Lisäksi neuvosto kiitti Ukrainan pidättyvyyttä pelottelun sekä Minskin sopimusten ja kansainvälisen oikeuden loukkausten edessä.
Ministereillä oli tilaisuus keskustella epävirallisesti Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban kanssa. Ministerit vahvistivat yhtenäisyytensä, päättäväisyytensä sekä EU:n solidaarisuuden Ukrainaa kohtaan.
Venäjän toimet muodostavat suurimman uhan rauhalle ja vakaudelle Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Kehotamme presidentti Putinia noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja Minskin sopimuksia. Venäjän johdon tehtävänä on päättää, miten se haluaa tulla nähdyksi kansainvälisen yhteisön ja historian silmissä.
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Neuvosto päätti useista toimenpiteistä Ukrainan selviytymiskyvyn tukemiseksi. Se hyväksyi päätöksen 1,2 mrd. €:n suuruisen makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä ja päätti tukea Ukrainan ammatillista sotilaskoulutusta Euroopan rauhanrahaston kautta. EU aikoo myös lisätä tukeaan kyberhyökkäysten ja disinformaation torjumiseksi lähettämällä maahan asiantuntijavaltuuskunnan.
EU-maiden suurlähetystöt ja diplomaattiset edustustot sekä EU:n Ukrainan-edustusto pysyvät avoinna ja täysin toimintakykyisinä, pienin poikkeuksin.
Ulkoasiainedustaja teki myös selväksi, että Ukrainaan kohdistuvilla hyökkäyksillä olisi vakavia seurauksia Valko-Venäjälle, jos isku tehtäisiin sen alueelta tai sen myötävaikutuksella.
Neuvosto keskusteli Bosnia ja Hertsegovinan tilanteesta ja siitä, miten maan suvereniteetti, alueellinen koskemattomuus ja yhtenäisyys voidaan säilyttää.
Neuvosto kehotti maan poliittisia johtajia ottamaan vastuun perustuslain säilyttämisestä, varmistamaan toimivallan täysimääräisen palauttamisen valtiollisille instituutioille ja käsittelemään kaikki avoimet kysymykset.
Euroopassa ei ole paikkaa jakautuneelle Bosnia ja Hertsegovinalle, ja sellaisen eteen työskentelevät ovat ehdottomasti väärässä. He epäävät kansaltaan vauraan eurooppalaisen tulevaisuuden ja elämän.
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Ministerit ilmaisivat täyden tukensa Bosnia ja Hertsegovinassa toimivalle EU:n erityisedustajalle Johann Sattlerille, EUFOR Althea -operaatiolle sekä Bosnia ja Hertsegovinan korkealle edustajalle Christian Schmidtille. Sekä EU että Yhdysvallat pyrkivät helpottamaan poliittista vuoropuhelua, jotta päästäisiin sopimukseen perustuslaki- ja vaaliuudistuksesta, johon sisältyy rajoitettu perustuslain muutos, joka voisi parantaa liittovaltion toimivuutta.
EU on edelleen valmis käyttämään kaikkia käytettävissä olevia välineitä, jos tilanne sitä edellyttää, mukaan lukien EU:n taloudellinen apu ja rajoittavat toimenpiteet viimeisenä keinona.
Vuoropuhelu on edelleen ensisijainen tavoite, jotta voidaan varmistaa ennen tulevia vaaleja tarvittavat uudistukset.
Ilmastodiplomatia
Neuvosto keskusteli ilmastodiplomatiasta ja hyväksyi asiaa koskevat päätelmät.
EU:n ulkoasiainneuvoston yhteydessä EU-maiden ja Persianlahden maiden ulkoministerit tapasivat EU:n ja GCC-maiden 26. yhteisneuvostossa.
EU on Persianlahden suurin investoija ja alueen toiseksi suurin kauppakumppani. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että on aika sitoutua tiiviimpään yhteistyöhön vihreän siirtymän, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen toiminnan aloilla. Myös Jemenistä keskusteltiin.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Venäjän toimet muodostavat suurimman uhan rauhalle ja vakaudelle Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Kehotamme presidentti Putinia noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja Minskin sopimuksia. Venäjän johdon tehtävänä on päättää, miten se haluaa tulla nähdyksi kansainvälisen yhteisön ja historian silmissä.