Ukraina
EU ja sen jäsenmaat antavat horjumattoman tukensa Ukrainalle. Liittymisneuvottelut Ukrainan kanssa aloitettiin virallisesti kesäkuussa 2024. EU ja Ukraina tekevät yhteistyötä myös itäisen kumppanuuden puitteissa.
Laajentuminen
EU-jäsenyyshakemus
Ukraina haki EU:n jäsenyyttä 28. helmikuuta 2022.
Euroopan komissio antoi 17. kesäkuuta 2022 lausuntonsa EU-jäsenyyshakemuksesta.
Eurooppa-neuvosto myönsi 23. kesäkuuta 2022 Ukrainalle ehdokasmaan aseman. Se pyysi Euroopan komissiota raportoimaan neuvostolle jäsenyyshakemusta koskevassa komission lausunnossa mainittujen ehtojen täyttämisestä.
Liittymisneuvottelut
Euroopan komissio antoi marraskuussa 2023 suosituksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Ukrainan kanssa. EU-johtajat päättivät joulukuussa 2023 avata liittymisneuvottelut Ukrainan kanssa ja kehottivat neuvostoa hyväksymään neuvottelukehyksen, kunhan 8. marraskuuta 2023 annetussa komission kertomuksessa esitetyt asiaankuuluvat toimet on toteutettu.
Neuvosto hyväksyi tarkistetun laajentumismenetelmän mukaisesti neuvottelukehyksen 21. kesäkuuta 2024. Neljä päivää myöhemmin EU järjesti Ukrainan kanssa ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin, jolla liittymisneuvottelut aloitettiin.
- Ukraina-kertomus (Euroopan komissio 8.11.2023)
- Eurooppa-neuvoston päätelmät 14.–15.12.2023
- EU aloitti liittymisneuvottelut Ukrainan kanssa (lehdistötiedote 25.6.2024)
Liittymiskonferenssin kokoukset
Liittymisneuvottelut käydään hallitustenvälisissä konferensseissa (ns. liittymiskonferenssit), joihin osallistuvat EU:n jäsenmaiden ja ehdokasmaan ministerit ja suurlähettiläät. Neuvottelut koskevat yhteisiä oikeuksia ja säädöksiä (EU:n säännöstö), ja ne on jaettu lukuihin tai niiden kokonaisuuksiin politiikanaloittain. Liittymiskonferensseihin osallistuvat ministerit tai heidän sijaisensa.
EU piti 25. kesäkuuta 2024 ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssinsa Ukrainan kanssa käynnistäen näin virallisesti liittymisneuvottelut.
Toisessa EU:n ja Ukrainan liittymiskonferenssissa, joka pidettiin 15. kesäkuuta 2026, osapuolet aloittivat neuvottelut kokonaisuudesta 1 eli perusasioiden temaattisesta kokonaisuudesta. Se kattaa demokraattisten instituutioiden toiminnan, julkishallinnon uudistamisen ja taloudelliset kriteerit ja sisältää seuraavat neuvotteluluvut:
- luku 23 – oikeuslaitos ja perusoikeudet
- luku 24 – oikeus, vapaus ja turvallisuus
- luku 5 – julkiset hankinnat
- luku 18 – tilastot
- luku 32 – varainhoidon valvonta
EU asetti konferenssissa temaattiselle kokonaisuudelle 1 sekä luvuille 23 ja 24 välitavoitteet, jotka on saavutettava ennen kuin kyseistä kokonaisuutta koskevissa neuvotteluissa voidaan edetä. Lisäksi EU asetti edellytykset lukujen 5, 18 ja 32 sulkemiselle toistaiseksi.
EU-johtajat ovat ennen toista liittymiskonferenssia pidetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa toistuvasti kehottaneet neuvostoa avaamaan neuvottelukokonaisuudet viipymättä laajentumismenetelmän ja ansioihin perustuvan lähestymistavan mukaisesti. Ensimmäisenä avattaisiin perusasioiden temaattinen kokonaisuus.
Vuotuinen edistymisen tarkastelu
Neuvosto arvioi vuosittain kunkin EU:n ehdokasmaan ja kumppanin, myös Ukrainan, edistymistä kohti EU-jäsenyyttä.
Neuvoston puheenjohtajamaa Tanska antoi 16. joulukuuta 2025 päätelmät, joita 26 EU-maata tuki poliittisesti.
Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan
EU ja sen jäsenmaat tuomitsevat jyrkästi Venäjän ilman edeltävää provokaatiota toteuttaman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan.
EU seisoo vakaasti Ukrainan ja sen kansan rinnalla ja jatkaa poliittista, rahoituksellista, taloudellista, humanitaarista, sotilaallista ja diplomaattista tukeaan Ukrainalle ja sen kansalle niin kauan ja niin voimakkaasti kuin se on tarpeen. EU:n Ukrainaa tukevia toimia ovat
- taloudellinen tuki
- sotilaallinen tuki
- humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu
- pakolaisten vastaanotto
- sotarikosten tutkinta ja niihin liittyvät syytetoimet
- lasten suojelu
EU on hyväksynyt ennennäkemättömän määrän pakotteita Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan sekä Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueiden laittoman liittämisen johdosta.
Toimenpiteiden tarkoituksena on heikentää Venäjän taloudellista perustaa, estää sitä hyödyntämästä kriittisiä teknologioita ja markkinoita ja rajoittaa merkittävästi sen kykyä käydä sotaa.
Itäinen kumppanuus
Assosiaatiosopimus
Itäiseen kumppanuuteen liittyvä assosiaatiosopimus on Ukrainan ja EU:n lähentymisen tärkein väline. Sen avulla
- vahvistetaan poliittisia siteitä
- tiivistetään taloudellisia yhteyksiä
- edistetään yhteisten arvojen kunnioittamista
Pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue on sopimuksen taloutta käsittelevä osa. Se tuli voimaan 1. syyskuuta 2017, mutta EU ja Ukraina sopivat sen uudelleentarkastelusta 30. kesäkuuta 2025.
Päivitetty sopimus tuli voimaan 29. lokakuuta 2025. Sillä lisätään kaupankäyntiä, mutta otetaan myös huomioon tiettyjen EU:n maatalousalojen alttius vaikutuksille, ja edistetään Ukrainan asteittaista yhdentymistä EU:n sisämarkkinoihin tukemalla Ukrainaa EU:n normeihin mukautumisessa.
Assosiaationeuvosto
Assosiaationeuvosto on tärkein EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksella perustettu elin, jonka tehtävänä on seurata ja valvoa sopimuksen täytäntöönpanoa.
EU–Ukraina-assosiaationeuvoston kymmenes kokous järjestettiin 9. huhtikuuta 2025. EU ja Ukraina keskustelivat Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksista sekä laajemmista globaaleista ja alueellisista kysymyksistä. Kokouksessa käsiteltiin myös assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä, Ukrainan jälleenrakentamista ja uudistuksia sekä EU:n rahoitusapua.
Viisumivapaus
Ukrainan kanssa solmitut viisumikäytäntöjen helpottamista ja takaisinottoa koskevat sopimukset tulivat voimaan vuonna 2008. Samana vuonna käynnistettiin viisumivuoropuhelu.
Neuvosto hyväksyi 11. toukokuuta 2017 asetuksen viisumivapaudesta EU:hun matkustaville Ukrainan kansalaisille, kun oleskelun kesto on enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.
Verkkovierailut
Ukraina liitettiin 1. tammikuuta 2026 EU:n kotimaanhintaisten verkkovierailujen alueeseen. Tämä tarkoittaa, että ukrainalaiset EU:ssa ja EU-kansalaiset Ukrainassa voivat nyt soittaa puheluja, lähettää tekstiviestejä ja käyttää mobiilidataa ilman lisämaksuja.
Ennen tämän päätöksen voimaantuloa EU:n ja Ukrainan teleoperaattoreiden välillä oli huhtikuusta 2022 alkaen ollut voimassa vapaaehtoinen sopimus, jolla varmistettiin, että eurooppalaisten ja ukrainalaisten puhelut, tekstiviestit ja mobiilidata olivat kohtuuhintaisia ja edullisia.
EU–Ukraina-huippukokoukset
EU:n ja Ukrainan 24. huippukokous 3. helmikuuta 2023
Huippukokous järjestettiin Kiovassa, ja se oli ensimmäinen huippukokous Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen ja sen jälkeen, kun Ukrainasta tuli EU-ehdokasmaa.
EU:n ja Ukrainan johtajat keskustelivat huippukokouksessa seuraavista aiheista:
- Ukrainan EU:hun yhdentyminen ja liittymisprosessi
- EU:n vastaus Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa
- Ukrainan aloitteet oikeudenmukaisen rauhan ja vastuuvelvollisuuden puolesta
- jälleenrakennusta ja hätäapua sekä energiaa ja yhteyksiä koskeva yhteistyö
- maailman ruokaturva
Päivitetty viimeksi: 15. kesäkuuta 2026