"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Luxemburgissa kokoontunut ulkoasiainneuvosto keskusteli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan yhteisessä istunnossa, johon osallistuivat sekä EU:n ulkoministerit että EU:n puolustusministerit.
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba ja Ukrainan puolustusministeri Rustem Umerov osallistuivat kokouksen alkuun videoyhteydellä ja antoivat tilannekatsauksen viimeisimmistä tapahtumista paikan päällä ja Ukrainan tämän hetkisistä prioriteeteistä.
Ohjusten ja droonien lisäksi ukrainalaiset ovat raportoineet Venäjän ampuneen 7 000 ohjattavaa pommia viimeisten neljän kuukauden aikana. Tämä on noin 60 ohjattavaa pommia päivässä, ja maan itäisillä alueilla tulitus on tauotonta. Tämä on osa Putinin strategiaa.
Ukrainalla puolestaan on pulaa aseistuksesta, jolla se voisi puolustaa itseään ja torjua Venäjän hyökkäykset.
[...] Euroopan unionin ja kaikkien Ukrainan liittolaisten on toimittava välittömästi. Kaikkein tärkeintä on toimittaa ilmapuolustusjärjestelmiä ja ammuksia näihin järjestelmiin.
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Ulkoasiainedustaja korosti, että Ukrainalle on toimitettava ilmapuolustusjärjestelmiä ja ohjuksia, ja ehdotti näiden tarvikkeiden kiireellisen toimittamisen koordinointia EU:ssa.
Ministerien käymässä keskustelussa useat jäsenmaat ilmoittivat olevansa valmiita harkitsemaan jotain tiettyä apua tai osallistumaan olemassa oleviin aloitteisiin, kuten ammuksiin liittyvään Tšekin aloitteeseen tai ilmapuolustusta koskevaan Saksan aloitteeseen.
Ulkoasiainneuvosto keskusteli Lähi-idän tilanteesta ja kiinnitti erityistä huomiota Gazan alueen jatkuvasti heikentyvään humanitaariseen tilanteeseen ja riskiin, että tilanne eskaloituu myös lähialueella.
Tämän osalta neuvosto korosti jälleen kerran, että alueen kaikkien toimijoiden on noudatettava pidättyvyyttä ja pyrittävä liennyttämään tilannetta. Alueen vakautta horjuttavan Iranin toiminnan suhteen sovittiin lisätoimista.
Olemme päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen nykyisen drooneja koskevan pakotejärjestelmän laajentamisesta. Iranille määrätään pakotteita, jotka kattavat ohjukset ja niiden mahdolliset siirrot Venäjälle – tähän kuuluu myös ohjustuotanto. Toiseksi pakotejärjestelmän maantieteellistä aluetta laajennetaan siten, että se kattaa droonien ja ohjusten toimitukset paitsi Venäjälle myös koko Lähi-idän ja Punaisenmeren alueelle, ja kolmanneksi laajennetaan kiellettyjen droonien komponenttien luetteloa.
Josep Borrell, EU:n ulkoasiainedustaja
Gazan osalta ulkoasiainedustaja totesi, että panttivankien vapauttamista koskevissa neuvotteluissa ei ole edistytty, tulitaukoa ei ole odotettavissa eikä meneillään olevaa humanitaarista katastrofia ole pystytty lieventämään. Hän painotti, että alueella ei ole saavuteta pysyvää vakautta niin kauan kuin Gazan sota jatkuu.
EU-ministerit päättivät kutsua jälleen Israelin ulkoministerin sekä palestiinalaishallinnon uuden pääministerin ulkoasiainneuvoston tulevaan istuntoon.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Ulkoasiainneuvosto tarkasteli Sudanin tilannetta käytyään ensin epävirallisen keskustelun YK:n pääsihteerin henkilökohtaisen lähettilään Ramtane Lamamran kanssa, joka osallistui tilaisuuden alkuun videoyhteydellä.
Neuvosto keskusteli erityisesti siitä, miten koordinointia voitaisiin tehostaa YK:n mutta myös Afrikan unionin ja muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
EU haluaa edistää kestävää tulitaukoa, tukea alueellisia ja kansainvälisiä välitystoimia ja korostaa eri välitysaloitteiden välisen yhteistyön ja koordinoinnin merkitystä.
Sudanin sotilasvallankaappauksen osapuolten eli Sudanin asevoimien (SAF) ja nopean tuen joukkojen (RSF) välisen sodan syttymisestä tuli kuluneeksi vuosi 15. huhtikuuta. Samana päivänä Ranska, Saksa ja EU järjestivät Pariisissa kansainvälisen humanitaarisen konferenssin Sudanin ja sen naapurimaiden tukemiseksi.
Ministerit keskustelivat Georgian tilanteesta ja toivat ilmi huolensa Georgian parlamentille äskettäin esitellystä ulkomaisen vaikuttamisen avoimuutta koskevasta uudesta laista.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
