"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Ulkoasiainneuvosto (puolustus), 12. toukokuuta 2026
Tärkeimmät tulokset
Ulkoasiainneuvoston (puolustusministerit) istunto pidettiin Brysselissä EU:n ulkoasiainedustajan Kaja Kallaksen johdolla.
Päivitetty uhka-analyysi
Istunnon alussa EU-maiden puolustusministereille tiedotettiin päivitetystä kattavasta EU:n uhka-analyysista.
EU:n tuki Ukrainalle
Ministerit käsittelivät työlounaalla EU:n sotilaallista tukea Ukrainalle. He ottivat huomioon maan tilanteen viimeaikaisen kehityksen ja meneillään olevat diplomaattiset ponnistelut saavuttaa oikeudenmukainen ja kestävä rauha, jonka tukena ovat vankat turvatakuut.
EU-ministerit kävivät epävirallisen keskustelun Ukrainan puolustusministerin Myhailo Fedorovin (videoyhteyden välityksellä) ja istunnossa läsnä olleen Naton varapääsihteerin Radmila Šekerinskan kanssa.
Ukrainan puolustusministeri esitteli taistelukenttien kiireellisimpiä tarpeita sekä näkemyksiä siitä, miten yhteistyötä voidaan kehittää entisestään ja ukrainalaisia yrityksiä integroida Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan.
Ukrainan kokemukset osoittavat, miten nopeasti nykyaikainen sodankäynti kehittyy, ja saatujen kokemusten on myös ohjattava poliittisia päätöksiämme. Puolustusalan innovoinnista on tehtävä poliittinen prioriteetti.
Kaja Kallas, EU:n ulkoasiainedustaja, ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja
Sen jälkeen ministerit keskustelivat EU:n ja Ukrainan puolustusteollisesta yhteistyöstä, kuten Ukrainan tukilainan puolustusta tukevan komponentin, Euroopan rauhanrahaston ja muiden EU:n rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta.
Ulkoasiainedustaja korosti, että EU alkaa antaa sotilaallista tukea Ukrainalle, jolle myönnetyn 90 mrd. €:n tukilainan ensimmäinen erä maksetaan kesäkuussa. Hän korosti kuitenkin myös, että on tärkeää jatkaa kahdenvälistä tukea Ukrainan tarpeisiin vastaamiseksi. Lisäksi hän ilmoitti EU-maiden puolustusministereiden olleen yhtä mieltä siitä, että on löydettävä ratkaisuja Euroopan rauhanrahaston varojen käyttöönottamiseksi, ja että tätä varten tullaan esittämään konkreettisia ehdotuksia.
Ulkoasiainedustaja antoi tilannekatsauksen EU:n osallistumisesta turvatakuisiin. Tähän sisältyy muun muassa EU:n satelliittikeskuksen vahvistaminen ja ”neljäs pilari”, jolla tuetaan hybridiuhkien torjuntaa, puolustusalan uudistamista ja entisten taistelijoiden yhteiskuntaan sopeuttamista ja joka esiteltiin EU-maiden ulkoministereille Luxemburgissa huhtikuussa pidetyssä ulkoasiainneuvoston istunnossa.
Neuvosto keskusteli Lähi-idän tilanteesta ja sen vaikutuksista Euroopan puolustukseen ja turvallisuuteen, kuten uhista ja haasteista, tällä hetkellä käytettävissä olevista keskeisistä puolustuskyvyistä ja vaikutuksista Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan.
Hormuzinsalmi on jäänyt sodan ja rauhan väliselle harmaalle alueelle. Tuemme kaikkia diplomaattisia aloitteita tilanteen ratkaisemiseksi ja tilanteen kärjistymisen estämiseksi. Maailman tärkeimmän laivaväylän sulkeminen on kestämätöntä. Alueella toteutettavilla EU:n merioperaatioilla voi olla keskeinen rooli energia- ja kauppavirtojen palauttamisessa.
Kaja Kallas, EU:n ulkoasiainedustaja, ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja
EU-maiden puolustusministerit tarkastelivat eri diplomaattisia aloitteita merenkulun vapauden varmistamiseksi Hormuzinsalmessa. Ulkoasiainedustaja antoi tilannekatsauksen EUNAVFOR ASPIDES -operaatiosta, ja neuvosto keskusteli mahdollisuudesta vahvistaa ja laajentaa operaatiota, kun olosuhteet sen sallivat.
Lisäksi käsiteltiin Libanonin tilannetta. Ministerit keskustelivat YK:n Libanonissa olevien väliaikaisten rauhanturvajoukkojen (UNIFIL) asemasta ja EU:n operaation mahdollisuudesta. UNIFILin toimeksianto päättyy vuoden 2026 lopussa.
Iltapäiväistunnon lopuksi tarkasteltiin EU:n puolustusvalmiustavoitteen toteuttamista maaliskuussa 2026 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti.
Pelote toimii, jos se on uskottava. Heikkouden osoittaminen vain kannustaa hyökkäykseen.
Kaja Kallas, EU:n ulkoasiainedustaja, ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja
Ministereiden keskustelua edelsi Euroopan ilmailu-, avaruus-, turvallisuus- ja puolustusteollisuuden järjestön (ASD) puheenjohtajan Micael Johanssonin pitämä lyhyt esittely.
Tämän jälkeen käsiteltiin meneillään olevaa työtä, joka koskee suorituskykyjen prioriteettialoja ja EU:n laajuisia puolustustarvikemarkkinoita.
Ulkoasiainedustaja korosti, että on tärkeää poistaa poliittiset ja operatiiviset esteet, jotka hidastavat puolustusvalmiustavoitteen toteuttamista. Ministerit taas painottivat, että teollisuuden on saatava aikaan tuloksia ajoissa ja laajamittaisesti.
Neuvosto hyväksyi Euroopan rauhanrahastosta rahoitettavan avustustoimenpiteen, jolla vahvistetaan Bosnia ja Hertsegovinan asevoimien sotilas- ja puolustusvoimavaroja ja jonka arvo on 15 milj. €.
Ennen istuntoa ministeritasolla kokoontunut Euroopan puolustusviraston (EDA) johtokunta keskusteli viraston strategisesta vahvistamisesta.
Keskustelu oli jatkoa Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2025 ja maaliskuussa 2026 antamille päätelmille, joissa kehotettiin vahvistamaan Euroopan puolustusviraston roolia Euroopan puolustuskykyjen kehittämisessä, tutkimusyhteistyössä ja yhteishankinnoissa.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
