Ulkoasiainneuvosto, 21. huhtikuuta 2026

Tärkeimmät tulokset

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan

Neuvosto keskusteli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Keskustelua edelsi Ukrainan ulkoministerin Andrii Sybihan videoyhteyden välityksellä pitämä puheenvuoro, jossa hän kertoi yleisesti tilanteesta paikan päällä sekä Ukrainan kiireellisimmistä tarpeista.

Sen jälkeen ministerit keskustelivat Ukrainalle annettavasta lisätuesta, johon sisältyy 90 mrd. €:n Ukrainan tukilaina vuosiksi 2026–2027, sekä keinoista painostaa Venäjää voimakkaammin ja kokonaisvaltaisemmin muun muassa 20. pakotepaketilla ja muilla rajoittavilla toimenpiteillä.

Kokouksen lopuksi ulkoasiainedustaja ilmoitti laajasta kannatuksesta toimille, joilla kehitetään eteenpäin EU:n turvatakeiden neljättä pilaria, jossa keskitytään puolustusalan uudistukseen, kyber- ja hybridituen tehostamiseen ja miinanraivaustoimiin, sekä sotaveteraanien tukemiselle.

Lisäksi neuvosto hyväksyi rajoittavia toimenpiteitä vielä kahdelle yhteisölle, jotka ovat vastuussa Venäjän jatkuvista hybriditoimista, erityisesti propagandasta ja disinformaatiosta, ja päätti myös jatkaa EU:n rajoittavien toimenpiteiden soveltamista niitä vastaan, jotka ovat vastuussa Moldovan tasavallan suvereniteettia ja itsenäisyyttä horjuttavista, heikentävistä tai uhkaavista toimista, 29. huhtikuuta 2027 saakka.

• Venäjän hybridiuhat: kaksi yhteisöä EU:n pakoteluetteloon tiedonmanipuloinnin vuoksi (lehdistötiedote 21.4.2026)
• Moldovan tasavalta: EU:n rajoittavia toimenpiteitä jatkettu huhtikuuhun 2027 (lehdistötiedote 21.4.2026)
• Venäjän sota Ukrainaa vastaan (taustatietoa)
• EU:n sotilaallinen tuki Ukrainalle (taustatietoa)
• EU:n solidaarisuus Ukrainaa kohtaan (taustatietoa)

Lähi-idän tilanne

EU-maiden ulkoministerit keskustelivat Lähi-idän tilanteesta alueen viimeaikaisten tapahtumien valossa.

Libanon

Kokouksen aluksi käytiin epävirallinen keskustelu Libanonin tasavallan ministerineuvoston puheenjohtajan Nawaf Salamin kanssa. Hän kertoi tilanteesta paikan päällä ja vihollisuuksien lopettamista koskevasta sopimuksesta Israelin kanssa.

Ministerit korostivat konfliktin humanitaarisia seurauksia ja tarvetta tukea Libanonia edelleen.

Iran

Sen jälkeen EU-maiden ministerit käsittelivät Iranin ja Persianlahden tilannetta. Ulkoasiainedustaja kertoi ulkoministereille äskettäisestä vierailustaan alueelle ja painotti, että on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä alueella olevien kumppaneiden kanssa turvallisuuden varmistamiseksi ja tilanteen kärjistymisen hillitsemiseksi.

Ministerit korostivat, että on tärkeää jatkaa diplomaattisia ponnisteluja jännitteiden lieventämiseksi ja pysyvän ratkaisun löytämiseksi konfliktiin.

Kokouksen lopuksi ulkoasiainedustaja ilmoitti, että EU:n pakotejärjestelmän laajentamisesta myös niihin, jotka ovat vastuussa merenkulun vapauden loukkauksista, on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen.

• Ulkoasiainedustajan EU:n puolesta antama julkilausuma Yhdysvaltojen ja Iranin sopimasta tulitauosta (9.4.2026)
• Aikajana – Iran ja Lähi-itä (taustatietoa)
• EU:n Iranin vastaiset pakotteet (taustatietoa)

Israel ja Palestiina

Neuvosto keskusteli Israelin ja Palestiinan tilanteesta.

EU:n ulkoasiainedustaja tiedotti ministereille tuloksista, joita oli saavutettu kahden valtion ratkaisun toteuttamista varten muodostetun maailmanlaajuisen allianssin ja tilapäisen yhdyskomitean välisessä kokouksessa. Kokous oli pidetty edellisenä päivänä, ja hän oli toiminut yhtenä sen puheenjohtajista. Hän vahvisti myös, että on tärkeää panna rauhansuunnitelma tehokkaasti täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2803 mukaisesti.

EU:n ulkoasiainedustaja ilmoitti Israelin-suhteiden osalta, että muutamien jäsenmaiden esittämästä ehdotuksesta keskeyttää EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen soveltaminen kokonaan tai osittain ei päästy yksimielisyyteen.

Lisäksi keskusteluissa tuotiin esiin Länsirannan tilanne ja EU:n osallistuminen YTPP-operaatioiden avulla.

• EU:n kanta Lähi-idän tilanteeseen (taustatietoa)
• EU:n humanitaarinen tuki palestiinalaisille (taustatietoa)

Syyria

Neuvosto valmisteli ensimmäistä EU:n ja Syyrian välistä poliittista vuoropuhelua, joka on määrä käydä 11. toukokuuta 2026, ja käsitteli parhaita tapoja tukea Syyrian siirtymää.

• Eurooppa-neuvoston päätelmät 20.3.2025
• Syyria: neuvostolta päätelmät (lehdistötiedote 23.6.2025)
• Syyria (taustatietoa)

Etelä-Kaukasia

Ministerit keskustelivat EU:n suhteista Etelä-Kaukasiaan ja erityisesti Armenian ja Azerbaidžanin rauhanprosessin etenemisestä. Useat ministerit korostivat, että prosessin eteneminen on todellinen mahdollisuus alueelle ja että EU on lisäämässä merkittävästi tukeaan sille.

Ulkoasiainneuvostossa keskusteltiin myös EU:n ja Armenian suhteista. Niiden ensimmäinen huippukokous pidetään 4.–5. toukokuuta 2026 Jerevanissa, ja ulkoasiainneuvosto vahvisti huippukokouksen tavoitteet. Neuvosto on päättänyt perustaa Armeniassa parhaillaan toteutettavan EU:n operaation (EUMA) rinnalle Armeniassa toteutettavan EU:n kumppanuusoperaation (EUPM Armenia), joka on osa yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Sen tarkoituksena on parantaa Armenian demokratian selviytymiskykyä ja kriisinhallintakykyä.

• Armenia: EU perusti uuden siviilioperaation maan selviytymiskyvyn vahvistamiseksi (lehdistötiedote 21.4.2026)
• Kaikkien aikojen ensimmäinen EU–Armenia-huippukokous 4.–5.5.2026 (lehdistötiedote 26.3.2026)
• Armenia (taustatietoa)

Ministerit ottivat huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Bakuun 11. maaliskuuta tekemän vierailun tulokset ja keskustelivat sekä EU:n suhteista Azerbaidžaniin että tekijöistä, joiden pohjalta EU voisi mahdollisesti aloittaa uudelleen yhteistyön Azerbaidžanin kanssa.

• Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan António Costan ja Azerbaidžanin tasavallan presidentin Ilham Alijevin yhteinen lehdistötiedote (11.3.2026)
• Azerbaidžan (taustatietoa)

Lopuksi neuvosto tarkasteli Georgian tilannetta ja keskusteli EU:n painostustoimista vastauksena maassa meneillään olevaan demokratian taantumiseen. EU:n ulkoasiainedustaja painotti istunnon päätteeksi, ettei tilanteen parantumisesta ollut merkkejä ja että ministerit olivat ilmaisseet suoraan, että Georgian hallituksen on muutettava toimintatapaansa.

• Georgia (taustatietoa)

Sudan

Neuvosto tarkasteli Sudanin sotaa, kun 15. huhtikuuta 2023 alkaneen konfliktin puhkeamisesta on kulunut yli kolme vuotta. Sudanin asevoimien (SAF), nopean tuen joukkojen (RSF) ja niihin liittyvien puolisotilaallisten joukkojen väliset taistelut jatkuvat Sudanissa ennennäkemättömien ihmisoikeusrikkomusten, katastrofaalisen humanitaarisen tilanteen ja maailman suurimman pakkomuuttokriisin vallitessa.

Neuvosto keskusteli Sudanin tilanteesta Berliinissä 15. huhtikuuta 2026 pidetyn kolmannen Sudania käsittelevän kansainvälisen konferenssin pohjalta. Konferenssin järjestivät EU, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Afrikan unioni.

EU antoi aiheesta julkilausuman, jossa se vahvistaa pitävänsä tärkeänä Sudanin yhtenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta ja torjuu jyrkästi kaikki yksipuoliset pyrkimykset muodostaa rinnakkaishallinto, sillä tämä voisi johtaa maan jakautumiseen.

• Sudan: ulkoasiainedustajan Euroopan unionin puolesta antama julkilausuma kolme vuotta jatkuneen sodan johdosta (lehdistötiedote 21.4.2026)
• Järjestäjien yhteinen julkilausuma Berliinissä pidetystä Sudania käsittelevästä kansainvälisestä konferenssista (Saksan liittotasavallan ulkoministeriö 15.4.2026)
• EU:lta ja sen jäsenmailta yli 812 milj. € Sudanin kriisiin vastaamiseksi – EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto (Euroopan komissio 15.4.2026)
• Sudan (taustatietoa)

Muut asiat ja päätökset

Latvia otti istunnossa esiin Venäjän osallistumisen Venetsian biennaaliin 2026.

Liettua ilmoitti neuvostolle Valko-Venäjän korkeimman oikeuden äskettäisestä päätöksestä nimetä European Humanities University -yliopisto äärijärjestöksi.

Lopuksi Belgian ministeri tiedotti neuvostolle matkastaan Länsi-Balkanille.

Neuvosto hyväksyi päätelmät aiheesta ”EU:n energia- ja ilmastodiplomatia – vahvistetaan suvereniteettia ja edistetään maailmanlaajuista puhdasta siirtymää”.

• EU:n energia- ja ilmastodiplomatia: neuvostolta päätelmät (lehdistötiedote 21.4.2026)