"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Neuvosto keskusteli 20.– 21. lokakuuta kokoontuvan Eurooppa-neuvoston päätelmäehdotuksesta.
Prahassa 7. lokakuuta käytyjen epävirallisten keskustelujen jälkeen EU-johtajat tapaavat Brysselissä, jossa he keskustelevat monista kiireellisistä kysymyksistä.
He käsittelevät viimeisimpiä tapahtumia Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan ja EU:n Ukrainalle antamaa jatkuvaa tukea.
EU-johtajat arvioivat energian hintoja ja toimitusvarmuutta, markkinoiden optimointitoimia ja edistymistä kysynnän vähentämisessä.
Eurooppa-neuvosto tarkastelee taloustilannetta ottaen huomioon tämänhetkisen energiakriisin.
Johtajat käyvät myös strategisen keskustelun Kiinasta ja valmistelevat useita kansainvälisiä tapahtumia.
Ministerit keskustelivat Euroopan tulevaisuuskonferenssin jatkotoimista.
Neuvostossa pyritään parhaillaan varmistamaan, että konferenssin tulosten jatkotoimet ovat tehokkaita, erityisesti konferenssin 49 ehdotuksen ja niihin liittyvien 326 toimen kattavan alustavan teknisen arvioinnin pohjalta. Ministerit tarkastelivat jatkotoimia viimeksi syyskuussa pitämässään kokouksessa.
Tämän lisäksi neuvosto on vastaanottanut Euroopan parlamentilta kaksi ehdotusta, jotka koskevat SEU-sopimuksen artiklan 48 kohdan 2 mukaisia perussopimusten muutoksia. Ministerit keskustelivat siitä, milloin ne toimitetaan Eurooppa-neuvostolle ja annetaan tiedoksi kansallisille parlamenteille.
Euroopan parlamentti on pyytänyt perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa valmistelemaan muitakin ehdotuksia perussopimusten muuttamiseksi, jotta konferenssin tulokset voitaisiin panna täytäntöön. Tämän vuoksi ministerit olivat keskustelussa pääpiirteissään yhtä mieltä siitä, että jotta varmistettaisiin tehokkaat menettelyt ja vältettäisiin päällekkäisiä prosesseja, olisi asianmukaista odottaa, kunnes parlamentti on saanut tämän työn päätökseen, ennen kuin kaksi jo saatua ehdotusta toimitetaan eteenpäin.
Tässä yhteydessä monet ministerit totesivat, että suurin osa konferenssin ehdotuksista voidaan toteuttaa nykyisten perussopimusten puitteissa. He katsoivat, että nämä ehdotukset olisi asetettava etusijalle tässä vaiheessa.
Lisäksi jotkut ministerit olivat sitä mieltä, että Venäjän Ukrainassa käymästä sodasta johtuvien kiireellisten haasteiden vuoksi on tärkeää keskittää kaikki energia siihen, että Euroopan kansalaisten kohtaamiin käytännön ongelmiin löydetään ratkaisut. Toiset katsoivat, että kattavaa arviointia varten tarvitaan lisää aikaa, ennen kuin perussopimuksia aletaan muuttaa.
Neuvosto on täysin sitoutunut siihen, että konferenssin ehdotusten perusteella toteutetaan mahdollisimman kattavat jatkotoimet. Suurin osa – jopa 95% – niistä voidaan toteuttaa hyödyntämällä kaikkia nykyisten perussopimusten sallimia mahdollisuuksia. On tärkeää keskittyä tähän työhön, jotta kansalaisten toiveiden perusteella voidaan toteuttaa myönteisiä ja konkreettisia jatkotoimia suhteellisen lyhyessä ajassa.
Mikuláš Bek, Tšekin eurooppaministeri
Ministerit keskustelivat myös konferenssin palautetapahtuman järjestämisestä. Se on tärkeä tilaisuus tiedottaa kansalaisille jatkotoimista, joita kolme toimielintä toteuttaa konferenssin tulosten perusteella.
Ministereille tiedotettiin oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Puolassa osana SEU-sopimuksen artiklan 7 kohdan 1 mukaista menettelyä.
Puolaa koskeva menettely aloitettiin vuonna 2017, kun komissio antoi perustellun lausuntonsa oikeusvaltioperiaatteesta Puolassa. Siinä käsitellään useita Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyviä kysymyksiä.
Viimeisin SEU-sopimuksen artiklan 7 kohdan 1 mukainen Puolan kuuleminen järjestettiin helmikuussa.
Komissio tiedotti ministereille kuulemisen jälkeisestä kehityksestä, myös puolalaisiin tuomareihin sovellettavan kurinpitojärjestelmän uudistuksesta, jonka Puolan viranomaiset ovat toteuttaneet. Puola sai esittää omat huomautuksensa.
Neuvosto kävi periaatekeskustelun Euroopan parlamentin ehdotuksesta tarkistaa Euroopan parlamentin vaaleja koskevia EU:n sääntöjä, jotta se voisi antaa poliittista ohjausta asian jatkokäsittelyyn.
Ministerit esittivät erilaisia näkemyksiä sekä ehdotetuista muutoksista, joita he haluaisivat tehtävän EU:n vaalilainsäädäntöön, että muutoksista, joita he pitivät haastavampina.
Useat ministerit huomauttivat, että he kannattavat yleisesti pyrkimyksiä lisätä äänestysaktiivisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa ja vahvistaa niiden demokraattista legitimiteettiä.
Jäsenmaiden havaitsemat tärkeimmät poliittiset ja oikeudelliset haasteet liittyvät ehdotuksiin koko EU:n laajuisesta vaalipiiristä, joka perustuu ylikansallisiin listoihin, ja kärkiehdokasmenettelystä komission puheenjohtajan valitsemiseksi. Jäsenmaat suhtautuivat varauksellisesti myös erilaisiin ehdotuksiin vaaliprosessien yhdenmukaistamiseksi kaikkialla EU:ssa ja korostivat, että tarvitaan joustoa, jotta otettaisiin huomioon pitkät äänestysperinteet.
Muutamat jäsenmaat viittasivat vuonna 2018 sovittuihin EU:n vaalilainsäädännön muutoksiin ja toivoivat, että ne voisivat tulla pian voimaan.
Muut asiat -osiossa komissio tiedotti ministereille 13. lokakuuta 2022 julkaistusta tiedonannostaan ”Tuloksia valvomalla EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa”.
Tiedonannossa esitetään, miten komissio on kehittänyt täytäntöönpanon valvontaa koskevaa työtään ennaltaehkäisystä seuraamuksiin sen varmistamiseksi, että ihmiset ja yritykset voivat hyötyä yhteisesti sovituista säännöistä kaikkialla EU:ssa.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Neuvosto on täysin sitoutunut siihen, että konferenssin ehdotusten perusteella toteutetaan mahdollisimman kattavat jatkotoimet. Suurin osa – jopa 95% – niistä voidaan toteuttaa hyödyntämällä kaikkia nykyisten perussopimusten sallimia mahdollisuuksia. On tärkeää keskittyä tähän työhön, jotta kansalaisten toiveiden perusteella voidaan toteuttaa myönteisiä ja konkreettisia jatkotoimia suhteellisen lyhyessä ajassa.