"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Yleisten asioiden neuvosto (koheesio), 22. marraskuuta 2022
Tärkeimmät tulokset
Koheesiopolitiikan pitkän aikavälin vaikutukset EU:n alueisiin
Neuvosto keskusteli koheesiopolitiikan roolista keskeisenä keinona edistää pitkän aikavälin lähentymistä EU:ssa ja vähentää eri alueiden kehityseroja.
Ministerit olivat tyytyväisiä koheesiopolitiikan panokseen vähemmän kehittyneiden alueiden ja jäsenmaiden ja muiden välisen kuilun kuromisessa umpeen viime vuosikymmeninä ja panivat merkille sen myönteisen vaikutuksen myös EU:n ohjelmista eniten hyötyvien alueiden ulkopuolella.
He korostivat, että koheesiopolitiikka on nykyaikainen ja joustava investointiväline, joka auttaa alueita kaikkialla EU:ssa pyrkimään yhteisiin pitkän aikavälin tavoitteisiin ja vastaamaan tarvittaessa välittömiin haasteisiin paikan päällä.
Keskustelun aikana ministerit esittivät näkemyksiään myös eri aiheista, kuten koheesiopolitiikan keskeisistä tavoitteista ja periaatteista, jotka on turvattava tulevaisuutta varten, politiikan haasteista sekä siitä, miten niihin voidaan parhaiten vastata. Ministerit tarkastelivat myös koheesiopolitiikan lisäarvoa muihin EU:n politiikkoihin ja välineisiin verrattuna ja korostivat tarvetta luoda lisää synergioita eri välineiden välille, jotta koheesiopolitiikan keskeiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin.
He korostivat muun muassa, että koheesiopolitiikan olisi perustuttava vankkaan ja tehokkaaseen kansallisten ja EU:n politiikkojen ja välineiden yhdistelmään, jolla alueita voidaan auttaa vastaamaan erilaisiin väestörakenteen ja teknologian muutoksista sekä digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä johtuviin haasteisiin ja varmistetaan, ettei yhtäkään aluetta jätetä selviytymään yksin.
Koheesiopolitiikka on tehokas ja dynaaminen eurooppalainen investointiväline, joka tukee jäsenmaiden ja niiden alueiden kehitystä. Se on pystynyt reagoimaan joustavasti viimeaikaisiin kriiseihin, mutta sen todellinen vahvuus on pitkän aikavälin muutos, joka tapahtuu paikallisella tasolla. Meidän on varmistettava, että politiikka pysyy tarkoituksenmukaisena myös tulevaisuudessa ja auttaa EU:n alueita vastaamaan tehokkaasti erilaisiin haasteisiin, kuten väestörakenteen muutoksiin sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään.
Ivan Bartoš, Tšekin digitalisaatiosta vastaava varapääministeri ja aluekehitysministeri
Neuvosto hyväksyi koheesiopolitiikkaa koskevat päätelmät, joissa esitetään yleisarvio neuvoston roolista EU:n aluekehityksen edistämisessä sekä täytäntöönpanon tärkeimmistä vahvuuksista ja haasteista ja mahdollisista tulevaisuudennäkymistä.
Päätelmissä tarkastellaan koheesiopolitiikan eri näkökohtia, kuten sen lisäarvoa, sen roolia viimeaikaisten kriisien ratkaisemisessa, alueellisia näkökohtia sekä vuoden 2027 jälkeisiä näkymiä. Niissä korostetaan politiikan keskeisiä etuja, kuten sitä, että jokainen käytetty euro tuottaa arviolta 2,7 € lisää BKT:tä EU:n tasolla. Neuvosto ehdottaa myös joitakin lisäparannuksia, kuten sääntöjen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista sekä päällekkäisyyksien välttämistä muiden EU:n ohjelmien kanssa ja korostaa tarvetta ottaa huomioon kunkin alueen erityispiirteet.
Neuvosto hyväksyi ilman keskustelua virallisesti EU:n vuoden 2023 budjetin, josta se oli sopinut neuvotteluissa Euroopan parlamentin kanssa 14. marraskuuta. Maksusitoumusmäärärahat ovat yhteensä 186,6 mrd. €. Tämä merkitsee 1,1%:n lisäystä vuoden 2022 tarkistettuun budjettiin verrattuna. Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen menokattojen puitteissa saatavilla on säilytetty 0,4 mrd. €, jotta EU voi reagoida ennakoimattomiin tarpeisiin. Maksumäärärahoja on yhteensä 168,6 mrd. €, mikä on 1% enemmän kuin vuonna 2022.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.