"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Puheenjohtajamaa Unkari esitteli puheenjohtajakautensa (1. heinäkuuta – 31. joulukuuta 2024) prioriteetit.
Puheenjohtajamaa Unkari on asettanut puolivuotiskaudelleen seuraavat yleiset prioriteetit:
uusi Euroopan kilpailukykyohjelma
Euroopan puolustuspolitiikan vahvistaminen
johdonmukainen ja ansioihin perustuva laajentumispolitiikka
laittoman maahanmuuton torjunta
koheesiopolitiikan tulevaisuuden muovaaminen
viljelijälähtöinen EU:n maatalouspolitiikka
väestöhaasteisiin vastaaminen
Yleisten asioiden neuvoston kokoonpanossa puheenjohtajamaa vie eteenpäin muun muassa strategisen ohjelman toteutusta sekä oikeusvaltioperiaatetta, avoimuutta ja lahjomattomuutta, demokraattista selviytymiskykyä, Euroopan tulevaisuutta, laajentumista, antisemitismin torjuntaa ja juutalaisen elämäntavan vaalimista, EU:n ja Ison-Britannian suhteita, EU:n ja Sveitsin suhteita sekä assosiaatiosopimuksia Andorran ja San Marinon kanssa koskevaa työtä.
Yksi Unkarin puheenjohtajakauden keskeisistä prioriteeteista on ansioihin perustuvan, tasapainoisen ja uskottavan laajentumispolitiikan harjoittaminen. Pyrimme antamaan uutta pontta Länsi-Balkanin EU-yhdentymisprosessille tunnustaen, että EU ei ole kokonainen ilman niitä. Odotamme konkreettista edistymistä näiden ehdokasmaiden liittymisessä EU:hun ja syvennämme yhteistyötä tulevan EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksen ja Euroopan poliittisen yhteisön kautta.
Osana neuvoston vuotuista oikeusvaltiovuoropuhelua ministerit keskustelivat oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvästä yleisestä kehityksestä EU:ssa hyödyntäen komission vuoden 2024 oikeusvaltiokertomusta.
Keskustelua käytiin neljästä teemasta: oikeusjärjestelmät, korruptiontorjuntakehys, median moniarvoisuus ja medianvapaus sekä muut keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset.
Keskustellessaan ministerit olivat tyytyväisiä siihen, että komission suositusten täytäntöönpanossa on yleisesti ottaen edistytty hyvin ja että ehdokasmaat on otettu mukaan tämän vuoden kertomukseen. He toistivat tukensa kertomuksen laatimiselle hyödyllisenä välineenä kansallisten uudistusten ohjaamisessa ja pitivät tärkeänä jatkaa vuoropuhelua noudattaen kaikilta osin objektiivisuuden, syrjimättömyyden ja kaikkien jäsenvaltioiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.
Neuvoston odotetaan käyvän marraskuussa yleisten asioiden neuvoston istunnossa maakohtaisen keskustelun, jossa keskitytään Maltan, Alankomaiden, Itävallan ja Puolan tapahtumiin.
Ministerit keskustelivat myös oikeusvaltiotilanteen yleisestä kehityksestä Albaniassa, Montenegrossa, Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa. Kokoukseen osallistuivat asianomaisten maiden ministerit.
Oikeusvaltioperiaatteella on keskeinen rooli laajentumisprosessissa, sillä se on EU-jäsenyyden perusedellytys. Tänä vuonna Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia, jotka ovat pisimmälle edistyneitä ehdokasmaita liittymisprosessissa ja oikeusvaltiovalmiuden osalta, sisällytettiin ensimmäistä kertaa komission oikeusvaltiokertomukseen.
Tätä taustaa vasten ministerit kävivät näiden ehdokasmaiden kanssa yleisen keskustelun oikeusvaltioon liittyvistä asioista komission vuoden 2024 kertomuksen horisontaalisen luvun pohjalta. He arvostivat laajoja uudistuksia, joita neljä ehdokasmaata ovat toteuttaneet tai käynnistäneet oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi, ja kannustivat niitä jatkamaan uudistustoimiaan valmistautuessaan EU-jäsenyyteen.
Keskustelussa keskityttiin yksinomaan oikeusvaltioperiaatteen yleisiin kehityssuuntauksiin, eikä sen jälkeen annettu virallisia päätelmiä. Keskusteluja oikeusvaltioperiaatteesta yksittäisissä ehdokasmaissa jatketaan laajentumisprosessin yhteydessä.
Neuvosto aloitti 17.–18. lokakuuta 2024 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston valmistelut keskustelemalla selityksin varustetusta esityslistaehdotuksesta.
EU-johtajat käsittelevät lokakuun kokouksessaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ja Lähi-idän tilannetta. He käyvät myös ensimmäisen keskustelun Mario Draghin kertomuksesta Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta. Muita mahdollisia aiheita ovat muuttoliike sekä turvallisuus ja puolustus.
Eurooppa-neuvostoa pyydetään vahvistamaan yhdennetyt maakohtaiset suositukset osana vuoden 2024 eurooppalaista ohjausjaksoa.
Muina asioina johtajat arvioivat COP29-ilmastokokouksen ja biodiversiteettiä käsittelevän COP16-kokouksen valmisteluja. He voivat myös tarvittaessa käsitellä tiettyjä ulkopoliittisia kysymyksiä, myös tapahtumia Georgiassa ja Moldovassa.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
