Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (televiestintä), 2. kesäkuuta 2023

Tärkeimmät tulokset

Gigabitti-infrastruktuurisäädös

Neuvosto pani merkille tilannekatsauksen, joka koskee asetusehdotusta toimenpiteistä gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi (gigabitti-infrastruktuurisäädös).

Ehdotuksella on tarkoitus korvata laajakaistakustannusten vähentämisestä vuonna 2014 annettu direktiivi. Ehdotus perustuu direktiivin soveltamisesta saatuihin kokemuksiin, ja sen päätavoitteena on parantaa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton edellytyksiä Euroopassa. Ehdotuksella pyritään myös alentamaan sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannuksia, lyhentämään aikaa, joka tarvitaan tarvittavien lupien hankkimiseen jäsenmaiden viranomaisilta, ja yhdenmukaistamaan lupamenettelyjen vähimmäistaso kaikkialla EU:ssa. Ehdotuksessa käsitellään myös kiinteistön infrastruktuurin käyttöoikeutta ja käyttöönottoa, ja sillä pyritään helpottamaan rajatylittäviä sovelluksia.

Kun ehdotusta tarkasteltiin yksityiskohtaisesti neuvoston televiestintä- ja tietoyhteiskuntatyöryhmässä, todettiin, että tiettyihin aloihin on kiinnitettävä erityistä huomiota ennen kuin neuvostossa voidaan päästä yhteisymmärrykseen. Näitä ovat esimerkiksi lupien hiljaisen hyväksynnän järjestelmä, kriittisiä infrastruktuureja koskevista töistä ilmoittaminen, ehdotuksen oikeudellinen muoto, ohjeet ja täytäntöönpanovalta, keskitetyt tietopisteet ja teknologianeutraalius. Puheenjohtajamaa Ruotsi varmistaa asian sujuvan siirtämisen seuraavalle puheenjohtajamaalle Espanjalle.

• Gigabitti-infrastruktuurisäädös, komission ehdotus 23.2.2023

Yhteentoimiva Eurooppa -säädös

Neuvosto pani merkille tilanneselvityksen, joka koskee asetusehdotusta toimenpiteistä julkisen sektorin yhteentoimivuuden korkean tason saavuttamiseksi unionissa (Yhteentoimiva Eurooppa -säädös).

Ehdotuksella on tarkoitus luoda uusi kehys, jotta julkishallinnot kaikkialla EU:ssa voivat tehdä tehokkaampaa yhteistyötä ja varmistaa julkisten palvelujen saumattoman tarjonnan rajojen yli, mikä säästää aikaa ja kustannuksia kansalaisten ja yritysten kannalta.

Ehdotusta on käsitelty neuvoston televiestintä- ja tietoyhteiskuntatyöryhmässä. Puheenjohtajamaa Ruotsi on laatinut jäsenmaiden kommenttien pohjalta kaksi kompromissitekstiä, joihin sisältyy joitain muutoksia komission ehdotukseen. Muutokset liittyvät seuraaviin:
– asetuksen soveltamisala ja oikeasuhteisuus
– yhteentoimivuusarviointi
– yhdenmukaistaminen tekoälysäädöksen ja yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa

Koska lisäkeskustelut ja -analyysit ovat vielä tarpeen, puheenjohtajamaa aikoo jatkaa ehdotuksen käsittelyä omalla kaudellaan, jotta asia voidaan siirtää sujuvasti tulevalle puheenjohtajamaalle Espanjalle.

• Yhteentoimiva Eurooppa -säädös, komission ehdotus 18.11.2022

Kyberresilienssisäädös

Neuvosto pani merkille tilanneselvityksen, joka koskee asetusehdotusta digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden horisontaalisista kyberturvavaatimuksista (kyberresilienssisäädös).

Ehdotuksella pyritään korjaamaan nykyisen kyberturvallisuuslainsäädännön puutteet varmistamalla, että digitaalisia elementtejä sisältävät tuotteet, kuten esineiden internetin tuotteet, esimerkiksi verkkoon liitetyt kodin valvontakamerat, jääkaapit, televisiot, lelut ja ei-sisäänrakennetut ohjelmistot, ovat turvallisia koko toimitusketjussa ja koko elinkaarensa ajan.

Ehdotuksen yksityiskohtainen käsittely neuvoston kyberkysymysten horisontaalisessa työryhmässä on edistynyt viime kuukausina merkittävästi. Keskustelua on kuitenkin jatkettava tietyistä kysymyksistä, kuten digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden luokittelusta niiden herkkyyden osalta ja valmistajia koskevista raportointivelvoitteista.

Puheenjohtajamaa Ruotsi aikoo jatkaa työtä tulevina viikkoina, jotta tämän tärkeän asian käsittelyssä päästäisiin vielä eteenpäin.

• Kyberresilienssisäädös, komission ehdotus 15.9.2022

Yhteenliitettävyysalan tulevaisuus

Ministerit keskustelivat yhteenliitettävyysalan tulevaisuudesta.

Kestävä ja toimiva yhteenliitettävyysinfrastruktuuri on välttämätön EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn vahvistamiseksi, ja komissio on äskettäin järjestänyt valmistelevan kuulemisen yhteenliitettävyysalan tulevaisuudesta. Teknologian ja markkinoiden merkittävän kehityksen myötä yhteenliitettävyysinfrastruktuurin käyttöönoton jatkaminen on herättänyt keskustelua investointitarpeesta ja sähköisen viestinnän alan nykyisestä sääntelystä.

Ministerit pohtivat tältä pohjalta tätä tärkeää aihetta ja totesivat, että tarvitaan perusteellinen analyysi ja vaikutustenarviointi. He keskustelivat myös muista sähköisen viestinnän alan haasteista ja kehityskuluista, joihin olisi kiinnitettävä huomiota edettäessä kohti Euroopan digitalisaatiota vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen.

• Sähköisen viestinnän alan ja sen infrastruktuurin tulevaisuus, EU:n komissio, kuuleminen 23.2.2023

Muut asiat

Puheenjohtaja kertoi seuraavien säädösehdotusten käsittelyn etenemisestä:

• sähköistä tunnistamista koskeva asetus
• datasäädös
• sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus

• Datasäädös, neuvoston valtuutus Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten 22.3.2023

  Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:

  EN
• Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus, neuvoston valtuutus Euroopan parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten 10.2.2021

  Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:

  EN

Komissio tiedotti ministereille digitaalialan kansainvälisten aloitteiden tilanteesta ja etenkin kauppa- ja teknologianeuvostoista ja digitaalisista kumppanuuksista sekä 5G:n ja muiden yhteenliitettävyysinfrastruktuurien turvallisuudesta.

Tekoälyn osalta puheenjohtaja kertoi neuvostolle kestävää tekoälyä ja tekoälyn roolia kestävän kehityksen edistämisessä käsitelleestä konferenssista, joka pidettiin Göteborgissa 2.–3. toukokuuta 2023. Ministerit keskustelivat Tanskan valtuuskunnan aloitteesta tekoälyn käyttöön liittyvistä käytännöistä ja aloitteista EU:n lainsäädäntöprosessin ulkopuolella.

Liettuan, Portugalin ja Puolan valtuuskunnat tiedottivat koordinointimekanismin perustamisesta EU:ssa sekä yhteistyön vahvistamisesta Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) ja EU:n välillä.

Puolan valtuuskunta kertoi neuvostolle digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) parantamisesta.

Lopuksi puheenjohtajamaa Espanja esitteli prioriteettinsa ja työohjelmansa vuoden 2023 jälkipuoliskolle.

Epävirallinen lounas

Ministerit kävivät epävirallisella lounaalla laajan keskustelun kilpailukykyisestä ja digitaalisesta Euroopasta vuoden 2030 jälkeen. He pohtivat, miten digitaalialan sääntelyssä voitaisiin varmistaa innovaatioystävällinen toimintamalli, ja tarkastelivat mahdollisia toimia, joilla varmistettaisiin kasvua edistävä sääntelykehys EU:n digitalisaatiota varten lisäämättä yritysten hallinnollista taakkaa Euroopassa.