"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (televiestintä), 6. joulukuuta 2024
Tärkeimmät tulokset
Neuvosto hyväksyi päätelmät EU:n kyberturvallisuusvirastosta (ENISA) ja komission valkoisesta kirjasta ”Miten vastata Euroopan digi-infrastruktuuritarpeisiin?” Ministerit kävivät myös periaatekeskustelun digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman päämääristä ja tavoitteista.
Istunto oli onnistunut, sillä hyväksyimme kahdet päätelmät, joilla vahvistetaan edelleen EU:n kyberturvallisuusvirastoa ja annetaan selkeitä ohjeita EU:n tulevista digi-infrastruktuuritarpeista. Kävimme myös hyödyllisen keskustelun siitä, miten voimme saavuttaa digitaalista vuosikymmentä koskevat kunnianhimoiset tavoitteemme, ja siirrämme nyt alan työskentelyn jatkamisen puheenjohtajamaa Puolan tehtäväksi.
Zoltán Kovács, kansainvälisestä viestinnästä ja kansainvälisistä suhteista vastaava Unkarin valtiosihteeri
Neuvoston päätelmät ENISAsta
Neuvosto hyväksyi päätelmät EU:n kyberturvallisuusvirastosta (ENISA). Ministerit tunnustivat ENISAn keskeisen roolin eurooppalaisessa kyberturvallisuusekosysteemissä ottaen huomioon viimeaikaiset lainsäädäntöaloitteet, kuten kyberresilienssisäädöksen tai tarkistetun verkko- ja tietoturvadirektiivin (NIS 2), joissa virastolle on annettu lisätehtäviä. Ministerit panivat myös merkille ENISAn tuen jäsenmaille politiikan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. He vaativat kuitenkin lisäparannuksia ja -toimia erityisesti eurooppalaisten kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmien kehittämiseksi sekä keskitetyn raportointialustan perustamiseksi. Ministerit korostivat myös ENISAn merkittävää osuutta yhteisen tilannetietoisuuden parantamisessa ja yhteisten vastatoimien kehittämisessä laajamittaisiin kyberturvallisuuspoikkeamiin tai -kriiseihin. Lopuksi ministerit korostivat viraston yhteistyön merkitystä paitsi muiden kyberekosysteemin toimijoiden kanssa, myös kansainvälisten järjestöjen ja kumppaneiden sekä yksityisen sektorin kanssa.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Neuvoston päätelmät Euroopan tulevista digi-infrastruktuuritarpeista
Neuvosto hyväksyi päätelmät komission valkoisesta kirjasta ”Miten vastata Euroopan digi-infrastruktuuritarpeisiin?” Ministerit ilmaisivat kattavasti näkemyksiään innovoinnin edistämisestä, turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn varmistamisesta, oikeudenmukaisen kilpailun tukemisesta ja digitaalisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien kannustamisesta viedäkseen eteenpäin EU:n kilpailukyky- ja digitalisaatiotavoitteita. Päätelmissä käsitellään tärkeitä kysymyksiä, kuten tarvetta arvioida perusteellisesti pilvipalvelujen ja televiestinnän mahdollista lähentymistä digiekosysteemissä sekä markkinoiden konsolidointia, jonka osalta huomattavan monet ministerit korostivat tehokkaan kilpailun tarvetta asiaankuuluvilla markkinoilla. Keskustelussa käsiteltiin myös sääntelykysymyksiä. Osa ministereistä korosti, että on tärkeää säilyttää mahdollisuus ennakkovalvontaan tietyillä markkinoilla sekä ottaa huomioon jäsenmaiden erityispiirteet, kilpailu ja kuluttajien hyvinvointi siirryttäessä kuparista kuituun.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Neuvosto kävi puheenjohtajamaan aloitteesta periaatekeskustelun aiheesta ”Digitaalinen vuosikymmen 2030 –ohjelman tavoitteet ja päämäärät viimeaikaisten teknologisten muutosten valossa”. Keskustelu tarjosi ministereille tilaisuuden keskustella ohjelman päämääristä ja tavoitteista tekniikan, talouden ja yhteiskunnan aloilla tapahtuneen viimeaikaisen kehityksen valossa, jotta ohjelmaa voidaan tarkistaa vuonna 2026.
Ministerit tarkastelivat mahdollisia toimia, joita tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä, ja keskustelivat siitä, olisiko EU:n tarkistettava digitaalisen vuosikymmenen tavoitteitaan vuonna 2026, jotta niissä otettaisiin huomioon teknologian viimeaikainen nopea kehitys, kuten 6G, tekoäly ja pilvipalvelujen yleistyminen mahdollistavana teknologiana. Ministerit keskustelivat myös siitä, miten varmistetaan, että Eurooppa pysyy teknologisen innovoinnin eturintamassa, samalla kun säilytetään realistiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet. Tältä osin ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että EU:n olisi vahvistettava tutkimuksen, innovoinnin ja standardoinnin välistä yhteyttä uusissa teknologioissa. Lisäksi ministerit pohtivat, miten Eurooppa voi parantaa asemaansa globaaleihin kilpailijoihin nähden keskeisten huipputeknologioiden alalla ja helpottaa niiden käyttöönottoa sekä vahvistaa asemaansa globaalissa digitaalisessa ekosysteemissä. Lopuksi ministerit tarkastelivat EU:n keinoja varmistaa, että sen digitaalisen infrastruktuurin tavoitteet vastaavat ympäristökestävyyttä koskevia tavoitteita.
Muut asiat
Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) apulaispääsihteeri kertoi neuvostolle liiton viimeaikaisesta kehityksestä, ja komissio tiedotti ministereille ITU:n järjestämästä maailman televiestinnän standardointikonferenssista, joka pidettiin 15.–24. lokakuuta 2024 New Delhissä Intiassa.
Puheenjohtajamaa tiedotti ministereille tekoälyä, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen tilanteesta ja esitti katsauksen vuoden 2024 jälkipuoliskolla järjestettyihin digitaalialan toimiin ja tapahtumiin.
Komissio esitteli äskettäin julkaistun tutkimuksen postialan tulevaisuudesta ja kertoi viimeaikaisista kansainvälisistä aloitteista digitaalialalla keskittyen kauppa- ja teknologianeuvostoihin ja digitaalisiin kumppanuuksiin. Lisäksi se käsitteli verkkovierailuja EU:n jäsenehdokasmaiden kanssa keskittyen erityisesti Ukrainaan, Moldovaan, Georgiaan ja Länsi-Balkanin alueeseen.
Ranskan valtuuskunta tiedotti ministereille Pariisissa 10.–11. helmikuuta 2025 pidettävän tekoälytoimintaa koskevan huippukokouksen valmisteluista. Itävallan valtuuskunta tiedotti neuvostolle maan digitaitojen viitekehyksestä, ja Kreikan valtuuskunta esitteli kansallisen strategiansa alaikäisten suojelusta verkossa.
Alankomaiden, Belgian, Irlannin, Kreikan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Suomen ja Viron valtuuskunnat korostivat tarvetta parantaa pk-yritysten digitaalista sääntelyä Euroopassa.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Lopuksi tuleva puheenjohtajamaa Puola esitteli prioriteettinsa ja työohjelmansa vuoden 2025 alkupuoliskoa varten.
Epävirallinen lounas
Ministerit keskustelivat epävirallisella lounaalla ITU:n apulaispääsihteerin Tomas Lamanauskasin läsnä ollessa tavoista tehostaa yhteistyötä ITU:n kanssa ja vahvistaa EU:n vaikutusvaltaa järjestössä. Ministerit tunnustivat EU:n ja ITU:n välisten suhteiden tärkeyden erityisesti siksi, että ITU hallinnoi radiotaajuuksia maailmanlaajuisesti, edistää globaaleja televiestintästandardeja ja tukee kohtuuhintaisia yhteyksiä kehittyvissä maissa. Osa ministereistä korosti myös, että ITU:lla on tärkeä rooli osallistavien, kestävien ja ihmisoikeuksia kunnioittavien digitaalisten standardien edistämisessä. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että jäsenmaiden ja EU:n osallistumista ITU:n toimintaan on arvioitava ottaen huomioon uudet digitaaliteknologiat ja tulevaa digitaalista infrastruktuuria ja hallintoa muokkaavan geopoliittisen dynamiikan. Tässä yhteydessä ministerit pohtivat, miten ITUun liittyvää jäsenmaiden koordinointia voitaisiin edelleen tehostaa, mitä erityisaloja olisi kartoitettava kyseistä yhteistyötä varten ja millaisia resursseja ja mekanismeja tarvitaan EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kokousasiakirjat
Valmistelu
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
