Skip to content

Pakkotyöllä valmistetut tuotteet

Pakkotyön käyttö tuotteiden valmistuksessa on edelleen maailmanlaajuinen ongelma, jonka ratkaiseminen edellyttää yhteisiä kansainvälisiä sääntöjä. EU:n uudella lainsäädännöllä poistetaan tehokkaasti pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n markkinoilta.

Pakkotyön todellisuus

Pakkotyö, myös lasten tekemä pakkotyö, on edelleen yleistä kaikkialla maailmassa. Kansainvälinen työjärjestö (ILO) arvioi, että maailmassa on noin 27,6 miljoonaa pakkotyötä tekevää ihmistä, joista 3,3 miljoonaa on lapsia.

Pakkotyöllä tarkoitetaan ILO:n määritelmän mukaan ”kaikenlaista työtä tai palvelusta, joka jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut”.

Sillä tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilöitä pakotetaan työskentelemään käyttämällä väkivaltaa tai pelottelua tai epäsuorempia keinoja, kuten velalla manipulointia, henkilöasiakirjojen pidättämistä tai uhkauksia tehdä ilmianto maahanmuuttoviranomaisille.

Pakkotyötä esiintyy edelleen monilla aloilla.

Tekstiiliala

Maatalous

Kaivosala

EU:n strategia pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämiseksi

EU on hyväksynyt säännöt, joilla kielletään pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden saattaminen EU:n markkinoille ja asettaminen saataville EU:n markkinoilla samoin kuin tällaisten tuotteiden vienti EU:n markkinoilta.

Tämän saavuttamiseksi marraskuussa 2024 hyväksytyllä lainsäädännöllä luodaan jäsennelty kehys pakkotyön käytön kieltämiseksi EU:n tavarantuotannossa ja toimitusketjuissa.

Se antaa EU:lle valtuudet kieltää tuote sisämarkkinoilla ja poistaa se niiltä, jos voidaan osoittaa, että tuotteeseen liittyy pakkotyötä, riippumatta siitä, onko tuote tuotettu EU:ssa vai tuotu sinne.

Tutkimukset

Asetuksen mahdollisten rikkomisten arvioimiseksi komissio perustaa tietokannan, joka sisältää todennettavissa olevaa ja säännöllisesti päivittyvää tietoa pakkotyöhön liittyvistä riskialueista ja -tuotteista.

Tutkimusten johtamisesta ovat vastuussa eri viranomaiset:

  • komissio on toimivaltainen EU:n alueen ulkopuolella
  • toimivaltainen kansallinen viranomainen on vastuussa, kun riski on jäsenvaltion alueella

Jäsenmaiden viranomaisten tulisi jakaa tietoa muiden jäsenmaiden kanssa, jos epäillään, että asetuksen rikkomista tapahtuu muualla EU:ssa, tai komission kanssa, jos pakkotyötä epäillään tapahtuvan kolmannessa maassa.

Asetuksen rikkomisten arviointiperusteet ovat seuraavat:

  • epäillyn pakkotyön laajuus ja vakavuus
  • EU:n markkinoille saatettujen tai niillä saataville asetettujen tuotteiden määrä tai volyymi
  • niiden tuotteen osien osuus lopputuotteessa, jotka todennäköisesti valmistetaan pakkotyöllä
  • talouden toimijoiden läheisyys niiden toimitusketjussa esiintyviin epäiltyihin pakkotyöriskeihin sekä niiden vipuvaikutus niihin puuttumiseksi

Lopullinen päätös

Lopullisen päätöksen tekee tutkintaa johtanut viranomainen.

Kansallisen viranomaisen tekemää päätöstä sovelletaan kaikissa muissa jäsenmaissa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti.

Jos viranomaiset toteavat, että pakkotyötä on käytetty, ne voivat päättää kieltää tuotteet ja poistaa ne EU:n markkinoilta ja verkossa toimivilta markkinapaikoilta. Jos tuottajat kuitenkin poistavat pakkotyön toiminnastaan tai toimitusketjuistaan, kielletyt tuotteet voidaan sallia uudelleen EU:n markkinoilla.

Mitkä tuotteet ovat kiellettyjä?

Ehdotus kattaa kaikki pakkotyöllä valmistetut tuotteet, jotka on saatettu EU:n markkinoille ja joita myydään niillä tai jotka viedään EU:sta.

Uusi lainsäädäntö kattaa kaikki teollisuudenalat.

Kuluttajien luottamuksen vahvistaminen

Uudet säännöt lisäävät kuluttajien luottamusta, sillä EU:n markkinoilla olevien tuotteiden taataan noudattavan ihmisoikeusnormeja.

Yritysten kannalta ehdotuksella voidaan virtaviivaistaa sosiaalista kestävyyttä koskevia toimia sekä lisätä yleisön luottamusta ja yritysten uskottavuutta asiakkaiden keskuudessa.

Suunnitellun kiellon tavoitteena on edistää aktiivisesti maailmanlaajuisia toimia, joilla pyritään poistamaan pakkotyö ja turvaamaan työntekijöiden ja lasten oikeudet.

Päivitetty viimeksi: 9. joulukuuta 2024