Miten EU torjuu haitallista verkkosisältöä?

Miten digipalvelusäädös auttaa torjumaan haitallista sisältöä?

Sosiaalisen median ja verkkoalustojen yleistyessä väärä tai harhaanjohtava tieto voi levitä nopeasti ja muovata näin yleistä mielipidettä, heikentää kansalaisten luottamusta sekä uhata demokraattisia prosesseja ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta.

EU:n digipalvelusäädös auttaa torjumaan propagandaa, väärää tietoa ja valeuutisia verkossa asettamalla verkkoalustoille tiukkoja vaatimuksia, joita ovat

vastuuvelvollisuus laittomasta sisällöstä ja sakkojen määrääminen, kun vaatimuksia ei noudateta

riskiarvioinnit haitallisista tiedoista

avoimuus siitä, miten algoritmit toimivat

käyttäjille tarkoitetut raportointivälineet ja tiukemmat säännöt mainonnalle

kriisinhallintamenettely, jonka avulla torjutaan väärän tiedon leviämistä hätätilanteissa

riippumattomat tarkastukset laittoman sisällön vastaisille toimille

Mikä ero on propagandalla, väärällä tiedolla ja valeuutisella?

propaganda

manipuloitu tieto, jolla pyritään muokkaamaan yleistä mielipidettä

väärä tieto

virheellinen tieto ilman harhaanjohtamistarkoitusta

valeuutinen

tarkoituksellisesti harhaanjohtava tieto

Propaganda, väärä tieto ja valeuutiset vaikuttavat ihmisiin eri tavoin, mutta kaikki kolme vääristävät totuutta.

Propaganda on tietoa, joka on laadittu ja jota levitetään tarkoituksellisesti ihmisten ajatus- tai käyttäytymistapojen muokkaamistarkoituksissa. Sillä tuetaan yleensä poliittista tai ideologista agendaa. Propaganda voi sisältää tosiasioihin perustuvaa tietoa. Tieto on kuitenkin yleensä yksipuolista tai puolueellista, ja siinä korostetaan strategisesti tiettyjä näkökulmia.

Väärä tieto on virheellistä tietoa, jonka ihmiset uskovat olevan totta ja jota he levittävät ilman harhaanjohtamistarkoitusta. Väärä tieto voi saada alkunsa väärinkäsityksistä, huhuista tai puutteellisesta taustaselvityksestä.

Valeuutinen on tarkoituksellisesti valheelliseksi tai liioitelluksi muotoiltu uutinen, jolla pyritään harhaanjohtamaan ihmisiä, aiheuttamaan hämmennystä tai edistämään salattuja tarkoitusperiä. Valeuutiset esitetään usein tavalla, joka jäljittelee oikeaa uutisraportointia.

Valeuutiset EU:ssa

Haitallisen verkkosisällön leviäminen on edelleen merkittävä ongelma EU:ssa. Näin on etenkin poliittisten tapahtumien yhteydessä. Vuonna 2018 tehdyssä Eurobarometri-tutkimuksessa tarkasteltiin, miten tietoisia EU:n kansalaiset olivat valeuutisista verkossa ja miten he suhtautuivat niihin.

65% EU:n kansalaisista törmää valeuutisiin useita kertoja kuukaudessa

Lähde: Eurobarometri 464

71% vastaajista on luottavaisia sen suhteen, että osaa tunnistaa valeuutisen

Lähde: Eurobarometri 464

Luottamus on suurinta radiouutisiin ja pienintä sosiaalisen median kautta jaettaviin uutisiin

Lähde: Eurobarometri 464

Katso myös