YMP:n rahoitussäännöt 2023–2027

Mukautuminen uusiin haasteisiin

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yleisenä tavoitteena on

• tarjota kohtuuhintaisia, turvallisia ja laadukkaita elintarvikkeita
• varmistaa viljelijöille vakaa tulotaso
• vakauttaa markkinoita
• tukea maaseutualueita

Yhteistä maatalouspolitiikkaa on harjoitettu 1960-luvulta lähtien. Sitä tarkastellaan uudelleen säännöllisesti ja mukautetaan EU:n maatalousalan kohtaamiin uusiin haasteisiin.

Vuosien 2023–2027 YMP:n keskeiset tavoitteet

Vuosien 2023–2027 uudistuksella EU pyrkii



• antamaan EU-maille enemmän joustovaraa suunnittelussa

• jakamaan varoja oikeudenmukaisemmin, jotta voidaan tukea pienempiä tiloja ja nuorempia viljelijöitä tehokkaammin

• edistämään EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita

• parantamaan alan kilpailukykyä ja kriiseihin valmistautumista

Jäsenmaille enemmän joustovaraa suunnittelussa

Uusi työskentelytapa antaa EU-maille enemmän joustovaraa osoittaa maatalousmäärärahoja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan.

Uudistetussa YMP:ssä ei vaadita erityistoimenpiteitä vaan priorisoidaan tavoitteita. Tämä antaa EU-maille joustovaraa arvioida omia erityistarpeitaan ja valita, mitä välineitä ne käyttävät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Valitut välineet on määriteltävä kansallisissa strategiasuunnitelmissa. Jokaiselle suunnitelmalle on saatava Euroopan komission ennakkohyväksyntä. Näin varmistetaan, etteivät ne vääristä sisämarkkinoita eivätkä aiheuta kohtuutonta taakkaa tiloille eivätkä viranomaisille.

EU-maiden on raportoitava vuosittain edistymisestään EU:n laajuisten tavoitteiden saavuttamisessa. EU-tasolla sovituilla yhteisillä tulosindikaattoreilla varmistetaan, että toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta arvioidaan yhdenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti.

Tukien oikeudenmukaisempi jakautuminen

Viljelijöille maksettavat suorat tuet tarjoavat heille vakaan tulotason ja turvaverkon hinnanvaihtelun varalta. Vuosina 2023–2027 nämä tuet olisi jaettava oikeudenmukaisemmin:

• 10% pienemmille ja keskisuurille tiloille
• 3% nuoremmille viljelijöille
• kytketään tuet sosiaalisiin ja työoloihin

Muille edunsaajille maksettavia tukia saatetaan tämän uudelleenjaon johdosta vähentää tai rajata.

Vihreämmät maatalouskäytännöt

Uusilla säännöillä kannustetaan ja vaaditaan viljelijöitä omaksumaan ilmastosensitiivisiä ja luontoystävällisiä käytäntöjä. Esimerkiksi:

• suoria tukia saavien tilojen on suojeltava kosteikkoja ja turvemaita runsashiilisen maaperän suojelemiseksi
• viljelijät voivat saada lisätukea ekojärjestelmistä sellaisten luonto- ja ilmastoystävällisten käytäntöjen toteuttamiseksi, jotka menevät pakollisia vaatimuksia pidemmälle. EU-maiden on osoitettava 25% suorista tuista kyseisiin ekojärjestelmiin

Kilpailukyvyn parantaminen ja kriiseihin varautuminen

EU haluaa myös vahvistaa viljelijöiden asemaa toimitusketjussa ja parantaa alan kilpailukykyä. Uusilla säännöillä (2023–2027) kannustetaan tuottajia ja tiloja tekemään yhteistyötä, jotta tarjontaa voidaan mukauttaa kysyntään.

Lisäksi 450 milj. €:n vuosittaisella varauksella varmistetaan EU:n kyky selviytyä tulevista kriiseistä, jotka johtuvat eläintaudeista, markkinahäiriöistä, äärimmäisistä sääilmiöistä tai korkeista energian tai tuotantopanosten hinnoista esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan yhteydessä. Vuosina 2022 ja 2023 otettiin käyttöön 1 mrd. € viljelijöiden auttamiseksi kriisitilanteissa.

Viljelijöiden huolenaiheisiin vastaaminen

Kun uuden YMP-politiikan käynnistymisestä oli kulunut vuosi, EU otti käyttöön toimia, joilla vähennetään viljelijöiden hallinnollista taakkaa ja lisätään joustavuutta tiettyjen, vuosien 2023–2027 YMP-vaatimusten täyttämisen suhteen. Näin voidaan vastata viljelijöiden esiin tuomiin huolenaiheisiin.

Muutettujen sääntöjen mukaan poikkeuksia voidaan myöntää ennakoimattomien sääolojen tapauksissa. Poikkeuksia voidaan myöntää myös ympäristövaatimuksista, jotka koskevat muun muassa

• maanpeitekäytäntöjä
• viljelykiertoa ja viljelyn monipuolistamista
• kesantoa ja maisemapiirteitä

YMP:n tuensaajista 65% on alle 10 hehtaarin suuruisia pientiloja, jotka kattavat vain 10% maa-alasta. Nämä pientilat vapautetaan ympäristösääntöjen noudattamista koskevista tarkastuksista ja seuraamuksista. Näin voidaan vähentää merkittävästi hallinnollista taakkaa useilta tinkimättä kuitenkaan ympäristösitoumuksista.

Lisäksi EU-maat voivat nyt muuttaa strategiasuunnitelmiaan kahdesti vuodessa eikä vain kerran.

Näillä muutoksilla luodaan tasapaino ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sekä viljelijöiden huolenaiheiden välille. Niissä otetaan huomioon vaikutukset, joita aiheutuu geopoliittisesta kehityksestä – kuten Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seuraukset – sekä äärimmäisistä sääilmiöistä.

• Neuvostolta lopullinen hyväksyntä yhteisen maatalouspolitiikan kohdennetulle tarkistukselle (lehdistötiedote 13.5.2024)

Oikeudellinen tausta

Vuosien 2023–2027 YMP perustuu seuraaviin asetuksiin:

• Strategiasuunnitelma-asetus
• Asetus yhteisestä markkinajärjestelystä
• Horisontaalinen asetus YMP:n rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta
• Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027 (Euroopan komissio)

EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2027 jälkeen

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2024 yksimielisesti päätelmät tulevasta yhteisestä maatalouspolitiikasta. Päätelmien mukaan tulevan maatalouspolitiikan olisi oltava

• kilpailukykyistä
• kriisinkestävää
• kestävää
• viljelijäpainotteista
• tietoon perustuvaa

Päätelmissä painotetaan YMP:n merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja korostetaan keskeisiä tavoitteita eli elintarviketurvan varmistamista samalla kun taataan maatalousväestölle kohtuullinen elintaso ja kohtuulliset kuluttajahinnat.

• Kilpailukykyinen ja viljelijäpainotteinen yhteinen maatalouspolitiikka: neuvostolta päätelmät (lehdistötiedote 9.12.2024)

Ministerit keskustelivat toukokuun 2025 maatalous- ja kalastusneuvostossa Euroopan komission helmikuussa 2025 julkaisemasta maatalous- ja elintarvikevisiota koskevasta tiedonannosta. He olivat yhtä mieltä siitä, että maatalouden kilpailukyvyn ja kestävyyden parantaminen ja maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen ovat keskeisiä tavoitteita.

Visiossa keskitytään neljään prioriteettialaan:

• maatalous houkuttelevaksi tuleville sukupolville
• maatalous- ja elintarvikeala kilpailu- ja selviytymiskykyiseksi
• maatalous- ja elintarvikeala tulevaisuudenkestäväksi
• oikeudenmukaiset elin- ja työolot maaseutualueille

EU:n sääntöjen yksinkertaistaminen, tutkimus, innovointi ja digitalisaatio katsotaan tärkeimmiksi tekijöiksi, jotka edistävät tavoitteiden saavuttamista prioriteettialoilla.

• Maatalous- ja kalastusneuvosto 26.5.2025