Pellolta pöytään
EU:n pellolta pöytään -politiikan päätavoitteena on tehdä eurooppalaisista elintarvikkeista terveellisempiä ja kestävämpiä.
Miksi elintarvikkeista olisi tehtävä terveellisempiä ja kestävämpiä?
EU:n elintarvikejärjestelmällä taataan tuore ja turvallinen ruoka yli 400 miljoonalle eurooppalaiselle. Elintarviketuotanto on paitsi elintärkeä palvelu myös tulonlähde. EU:n elintarvikeketju on merkittävä EU:n talouden ala.
Maatalous- ja elintarvikealan ympäristövaikutukset ovat kuitenkin merkittäviä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin mukaan noin kolmannes maailman kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin elintarvikejärjestelmistä. Nykyisellä elintarvikemallilla on myös haitallinen vaikutus ihmisten terveyteen, sillä yli 50% Euroopan aikuisista on ylipainoisia.
EU muuttaa elintarvikkeiden tuotantotapaa ja kulutusta Euroopassa, jotta voidaan
- pienentää elintarvikejärjestelmien ympäristöjalanjälkeä
- vahvistaa kriisinkestävyyttä
- varmistaa terveellisten ja kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus myös tuleville sukupolville
Mikä on pellolta pöytään -strategia?
Komissio esitteli toukokuussa 2020 pellolta pöytään -strategian yhtenä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä toimista. Strategian tavoitteena on edistää ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä ja siirtyä nykyisessä EU:n elintarvikejärjestelmässä kestävään malliin.
Strategiassa painotetaan elintarviketurvaa ja -turvallisuutta, ja sen päätavoitteina on
- varmistaa riittävät, kohtuuhintaiset ja ravitsevat elintarvikkeet maapallon kestävyyden rajoissa
- puolittaa torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttö ja mikrobilääkkeiden myynti
- lisätä luomumaatalouteen käytetyn maan määrää
- kannustaa elintarvikkeiden kestävämpään kulutukseen ja terveellisiin ruokavalioihin
- vähentää ruokahävikkiä ja -jätettä
- torjua elintarvikepetoksia toimitusketjussa
- parantaa eläinten hyvinvointia
Ympäristöystävällisempään elintarvikejärjestelmään siirtymisellä pyritään luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joilla on myönteinen vaikutus maatalous- ja elintarvikealan toimijoiden tuloihin.
Neuvosto antoi lokakuussa 2020 strategiaa koskevat päätelmät, joissa tavoitteeksi asetettiin kestävä eurooppalainen elintarvikejärjestelmä, joka kattaa kaikki vaiheet tuotannosta kulutukseen. Jäsenmaat korostivat tarvetta varmistaa
- riittävä ja kohtuuhintainen ravinto ja EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä
- kohtuulliset tulot ja vankka tuki alkutuottajille
- EU:n maatalouden kilpailukyvyn maailmanlaajuisesti
Pellolta pöytään -strategia on linjassa vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian kanssa, ja nämä kaksi ehdotusta täydentävät toisiaan.
Tärkeimmät pellolta pöytään -strategian politiikka-aloitteet
Luomutuotantoa koskeva toimintasuunnitelma
Luomumaataloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa, jonka komissio esitti maaliskuussa 2021 osana pellolta pöytään -strategiaa, esitetään toimia EU:n luomumaatalouden lisäämiseksi.
Toimintasuunnitelman päätavoitteena on lisätä luomutuotantoa siten, että sen osuus EU:n maatalousmaan käytöstä on 25% vuoteen 2030 mennessä. EU:n jäsenmaita kannustetaan kehittämään luomumaataloutta koskevia kansallisia suunnitelmia.
Neuvosto antoi heinäkuussa 2021 toimintasuunnitelmasta päätelmät. EU:n ministerien hyväksymät pääkohdat olivat seuraavat:
- luomumaatalous on tärkeää Euroopan maatalouden kestävyydelle
- luomutuotannon kehittäminen auttaa turvaamaan tulot ja luomaan työpaikkoja
- luomutuotteiden tasapainoinen kysyntä ja tarjonta takaavat alan kannattavuuden
- tavoitteita ja tukitoimia määriteltäessä on otettava huomioon jäsenmaiden erityispiirteet ja erilaiset tilanteet
- julkisten ja yksityisten sidosryhmien osallistuminen on ratkaisevan tärkeää strategian tavoitteiden saavuttamiseksi
Elintarviketurvaa koskeva suunnitelma
Koronaviruspandemia on tuonut esiin EU:n elintarvikeketjun haavoittuvuuden vakavien toimitusongelmien tilanteessa. Komissio julkaisi marraskuussa 2021 tiedonannon, jossa hahmotellaan EU:n elintarviketurvan varmistamista koskeva valmiussuunnitelma kriisiaikoina.
EU:n ministerit hyväksyivät joulukuussa 2021 pidetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa suunnitelmaa koskevat päätelmät, joissa todettiin, että EU:n elintarvikejärjestelmä on suojattava mahdollisilta tulevilta riskeiltä ja kriiseiltä. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että koronapandemiasta saadut kokemukset on hyvä ottaa huomioon EU:n varautumisessa tuleviin katastrofeihin.
Ehdotettujen toimenpiteiden tavoitteena on auttaa EU:ta käsittelemään eteen tulevia haasteita, kuten sään ääri-ilmiöitä, kasvien ja eläinten terveyteen liittyviä kysymyksiä sekä ongelmia sellaisten keskeisten tuotantopanosten kuin lannoitteiden, energian ja työvoiman saatavuudessa. Niihin kuuluvat seuraavat:
- Euroopan elintarviketurvan kriisivalmius- ja kriisinhallintamekanismin perustaminen
- asiantuntijaryhmän perustaminen, jotta voidaan varmistaa, että EU on täysin valmistautunut mahdollisiin elintarvikehuollon haasteisiin
Elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat maailmanlaajuiset standardit
Neuvosto hyväksyi helmikuussa 2022 päätelmät elintarvikkeiden turvallisuusstandardeista kansainvälisessä kaupassa. Päätelmissä kehotettiin sisällyttämään kestävyysnäkökohdat aiempaa tiiviimmin Codex Alimentarius -komission työhön. Kyseinen YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön ja Maailman terveysjärjestön vuonna 1963 perustama globaalisti toimiva elin tarjoaa foorumin kansainvälisistä elintarvikestandardeista, ohjeista ja käytännesäännöistä käytäville neuvotteluille. EU ja sen kaikki jäsenmaat ovat sen jäseniä.
Hiiliviljely
Sitoessaan hiiltä ilmakehästä maa- ja metsätaloudella voi olla keskeinen rooli ilmastohäiriön torjunnassa. Neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2022 päätelmät hiiliviljelystä joulukuussa 2021 julkaistun komission tiedonannon "Kestävä hiilen kierto" pohjalta. Päätelmissä halutaan kannustaa viljelykäytäntöjä, joilla edistetään kestävää hiilen sitomista ilmakehästä ja hiilen varastoimista maaperään tai biomassaan.
Ilmastoystävällisiä käytäntöjä voivat olla muun muassa
- pensasaitojen tai puiden istuttaminen
- palkokasvien viljely
- kerääjä- ja peitekasvien käyttö
- maan kasvukuntoa ylläpitävä viljely ja turvemaiden säilyttäminen
- metsittäminen ja uudelleenmetsittäminen
Ministerit totesivat päätelmissä, että on tärkeää tarjota viljelijöille ja metsänviljelijöille riittävä taloudellinen tuki, jolla kannustetaan heitä siirtymään näihin ilmaston kannalta suotuisiin käytäntöihin.
Kestävä vesiviljely
EU on erittäin riippuvainen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuonnista. Alalla on kuitenkin mahdollisuuksia kasvaa EU:ssa.
EU:n ministerit hyväksyivät heinäkuussa 2022 neuvoston päätelmät, joissa kehotetaan luomaan EU:hun kestävä, selviytymiskykyinen ja kilpailukykyinen meri- ja makean veden vesiviljelyala.
Luonnonmukaisen lemmikkieläinruoan merkinnät
Ennen vuotta 2022 luonnonmukaista lemmikkieläinruokaa koskevat vaatimukset asetettiin yleensä kansallisesti. Tämä tarkoitti sitä, että lemmikkieläinruoka voitiin merkitä luonnonmukaiseksi, vaikka sen kaikki ainesosat eivät olisikaan olleet peräisin luomutuotannosta.
Uudessa EU:n asetuksessa vahvistetaan luonnonmukaisen lemmikkieläinruoan merkintöjä koskevat yhteiset säännöt. Sen tavoitteet ovat seuraavat:
- kuluttajien on helpompi tunnistaa lemmikkieläinruoassa käytetyt luonnonmukaiset ainesosat
- varmistetaan, että EU:n luomutunnuksella varustettu lemmikkieläinruoka sisältää vähintään 95% luonnonmukaisia ainesosia
- edistetään luomutuotannon kehittämistä EU:ssa
Neuvosto hyväksyi asetuksen lokakuussa 2023.
Uudet markkinointistandardit muun muassa hunajalle ja hilloille
Neuvosto valmistelee päivitettyjä sääntöjä, joilla parannetaan kuluttajille suunnattua tiedotusta useista maatalouselintarvikkeista. Niitä ovat
- hunaja
- hillot ja marmeladit
- hedelmämehut ja nektarit
- kuivattu maito
Päivitys koskee useita direktiivejä (ns. aamiaisdirektiivit), ja sen tavoitteena on edistää siirtymää terveellisempiin ruokavalioihin, auttaa kuluttajia tekemään tietoon perustuvia valintoja ja varmistaa avoimuus tuotteiden alkuperän osalta.
Neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät alustavaan yhteisymmärrykseen uusista säännöistä tammikuussa 2024. Molempien toimielinten on virallisesti hyväksyttävä säännöt, jotta ne tulevat voimaan.
Ruokaa eurooppalaisille: 60 vuotta yhteistä maatalouspolitiikkaa
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan syntymästä on 60 vuotta, ja sen avulla tuetaan EU:n maataloustuotteiden avoimia sisämarkkinoita, taataan kohtuulliset hinnat, noudatetaan maailman korkeimpiin kuuluvia turvallisuus- ja ympäristönormeja sekä pidetään maaseutuyhteisöt elinvoimaisina. Merkkivuoden kunniaksi olemme haastatelleet eurooppalaisia viljelijöitä ja tuensaajia.
Päivitetty viimeksi: 12. helmikuuta 2025