Ukraina: ulkoasiainedustajan Euroopan unionin puolesta antama julkilausuma Krimin ja Sevastopolin laittomasta liittämisestä

Nyt kun on kulunut seitsemän vuotta Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupungin väkivaltaisesta ja laittomasta liittämisestä Venäjän federaatioon, Euroopan unioni on yhä vahvasti sitoutunut Ukrainan suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä.

Euroopan unioni toistaa, että se ei tunnusta tätä kansainvälisen oikeuden loukkausta ja tuomitsee sen edelleen. Se merkitsee välitöntä haastetta kansainväliselle turvallisuudelle, ja sillä on vakavia seurauksia kansainväliselle oikeusjärjestykselle, joka suojelee kaikkien valtioiden alueellista koskemattomuutta, yhtenäisyyttä ja suvereniteettia.

Euroopan unioni aikoo jatkossakin toteuttaa kaikilta osin tunnustamattomuuspolitiikkaansa, muun muassa rajoittavien toimenpiteiden ja kansainvälisillä foorumeilla tehtävän yhteistyön avulla. Euroopan unioni kehottaa jälleen YK:n jäsenvaltioita harkitsemaan samanlaisia tunnustamattajättämistoimia YK:n yleiskokouksen 27. maaliskuuta 2014 antaman päätöslauselman 68/262 mukaisesti. Euroopan unioni ei tunnusta eikä tule tunnustamaan Venäjän federaation Krimin niemimaalla pitämiä vaaleja.

Venäjän federaation yhä lisäämä niemimaan militarisointi, mukaan lukien monet sotilasharjoitukset ja sota-alusten rakentaminen, vaikuttaa edelleen kielteisesti Mustanmeren alueen turvallisuustilanteeseen. Venäjä on määrännyt Krimin asukkaille Venäjän kansalaisuuden ja asevelvollisuuden, mikä on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaista. YK:n yleiskokouksen 7. joulukuuta 2020 antaman päätöslauselman 75/29 mukaisesti Euroopan unioni palauttaa mieleen laittoman liittämisen kielteiset vaikutukset alueen vakauteen, mistä oli osoituksena Venäjän perusteeton sotilaallisen voiman käyttö Ukrainaa vastaan 25. marraskuuta 2018. Lisäksi Venäjän federaation olisi lopetettava niemimaan väestörakenteen muuttaminen siirtämällä omaa siviiliväestöään niemimaalle.

Euroopan unioni tuomitsee Kertšin sillan rakentamisen ja rautatieosuuden avaamisen ilman Ukrainan suostumusta. Nämä ovat lisätoimia kohti laittomasti liitetyn niemimaan pakottamista osaksi Venäjää, ja niillä loukataan jälleen kerran Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. EU odottaa, että Venäjä varmistaa kaikkien alusten esteettömän ja vapaan kulun Asovanmerelle ja Asovanmereltä Kertšinsalmen kautta kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Alusten kulun laiton rajoittaminen jatkuu, ja sillä on kielteisiä taloudellisia vaikutuksia Ukrainan satamille Asovanmerellä ja koko alueelle.

Laittomasta Venäjän federaatioon liittämisestä lähtien ihmisoikeustilanne Krimin niemimaalla on heikentynyt merkittävästi. Pitäen mielessä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 14. tammikuuta 2021 tekemän tärkeän päätöksen Euroopan unioni kehottaa Venäjää noudattamaan täysin kansainvälistä humanitaarista oikeutta, kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja ja asiaankuuluvia YK:n yleiskokouksen päätöslauselmia, mukaan lukien 16. joulukuuta 2020 annettu päätöslauselma 75/192. Niemimaan asukkaiden perusvapauksia, kuten sananvapautta, uskonnon- tai vakaumuksenvapautta, yhdistymisvapautta ja oikeutta kokoontua rauhanomaisesti, rajoitetaan järjestelmällisesti. Toimittajia, ihmisoikeuksien puolustajia ja puolustusasianajajia häiritään ja pelotellaan heidän tehdessään työtään. Krimin tataareja vainotaan ja painostetaan edelleen tavalla, jota ei voida hyväksyä, ja heidän oikeuksiaan loukataan vakavasti. Krimin tataareille, ukrainalaisille ja niemimaan kaikille etnisille ja uskonnollisille yhteisöille on taattava mahdollisuus säilyttää kulttuurinsa, sivistyksensä, identiteettinsä sekä kulttuuriperintönsä ja perinteensä, jotka ovat nyt laittoman liittämisen takia uhattuina. Niemimaan kulttuuriperinnön kuten arkeologisten aarteiden, taideteosten, museoiden ja historiallisten kohteiden edelleen jatkuva tuhoaminen on lopetettava.

YK:n yleiskokouksen 16. joulukuuta 2020 antaman julkilausuman 75/192 mukaisesti on ensiarvoisen tärkeää, että alueellisilla ja kansainvälisillä ihmisoikeuksien seurantamekanismeilla ja valtioista riippumattomilla ihmisoikeusjärjestöillä on esteetön pääsy Krimille ja Sevastopoliin. Kaikki ratkaisemattomat ihmisoikeusloukkaukset, esimerkiksi tahdonvastaiset katoamiset, kidutukset ja teloitukset, väkivalta, poliittisiin motiiveihin perustuvat syytteet, syrjintä ja häirintä on tutkittava perinpohjaisesti. Kaikki Krimin niemimaalla pidätetyt ja kansainvälisen oikeuden vastaisesti tuomitut, muun muassa Emir-Usein Kuku ja hänen viisi kanssasyytettyään, Oleh Pryhodko ja äskettäin tuomitut Enver Omerov, Riza Omerov ja Aider Džapparov, on vapautettava välittömästi. Krimin tataarien itsehallintoelimen Mejlisin toimintakielto on kumottava. Venäjän on myös ryhdyttävä toimiin ympäristön tilan parantamiseksi, koska se on huonontunut merkittävästi laittoman liittämisen jälkeen.

EU on tyytyväinen diplomaattisiin toimiin, joilla pyritään palauttamaan Ukrainan suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä, ja ottaa huomioon Ukrainan tätä koskevat konkreettiset ehdotukset vahvistetun tunnustamattomuuspolitiikan mukaisesti.

Tämä julkilausuma annettiin Krimin ja Sevastopolin laittoman Venäjän federaatioon liittämisen 7. vuosipäivänä (joka on Ukrainassa muistopäivä 26. helmikuuta 2021).

Jäsenehdokasmaat Pohjois-Makedonian tasavalta, Montenegro ja Albania¹⁾, Euroopan talousalueeseen kuuluvat EFTA-maat Islanti, Liechtenstein ja Norja sekä Ukraina, Moldovan tasavalta ja Georgia yhtyvät tähän julkilausumaan.

¹⁾ Pohjois-Makedonian tasavalta, Montenegro ja Albania kuuluvat edelleen vakautus- ja assosiaatioprosessin piiriin.