Skip to content

Nettonollateollisuutta koskeva säädös: vertailuarvo strategisten nettonollateknologiatuotteiden valmistuskapasiteettia varten

EU aikoo lisätä puhtaan teknologian valmistusta EU:ssa.

Neuvosto hyväksyi toukokuussa 2024 nettonollateollisuutta koskevan säädöksen.

Säädöksellä nopeutetaan vuodeksi 2030 asetettujen EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista ja siirtymistä ilmastoneutraaliuteen. Samalla

  • parannetaan EU:n teollisuuden kilpailukykyä
  • luodaan laadukkaita työpaikkoja
  • tuetaan EU:n toimia energiariippumattomuuden saavuttamiseksi
Infografiikassa esitellään nettonollateollisuutta koskeva säädös.

Nettonollateollisuutta koskeva säädös: vertailuarvo strategisten nettonollateknologiatuotteiden valmistuskapasiteettia varten

Nettonollateollisuutta koskevan säädöksen tavoitteet:

  • edistää investointeja sellaisten keskeisten tuotteiden tuotantokapasiteettiin, joilla varmistetaan EU:n ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttaminen
  • luoda yksinkertainen oikeudellinen kehys EU:hun sijoittautuneelle nettonollateollisuudelle
  • kattaa vuoteen 2030 mennessä 40% EU:n sisäisistä tarpeista EU:ssa tuotetuilla puhtailla teknologioilla

Nämä tavoitteet liittyvät ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vähentämällä kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55% vuoden 1990 tasosta.

Strategisten nettonollateknologioiden luettelo perustuu kolmeen kriteeriin:

  1. kehittyneet nettonollateknologiat
  2. edistää hiilestä irtautumista ja kilpailukykyä
  3. toimitusvarmuuteen liittyy riski

Esimerkkejä strategisista nettonollateknologioista

  • aurinkosähkö ja aurinkolämpö
    • tavoitteena asentaa yli 320 GW uutta aurinkosähkökapasiteettia vuoteen 2025 mennessä ja 600 GW vuoteen 2030 mennessä
    • voisi tuottaa 60 mrd. €:n vuotuisen BKT:n Euroopassa ja 400 000 uutta työpaikkaa
  • maatuulivoima ja merellä tuotettava uusiutuva energia
    • kapasiteetin on kasvettava 204 GW:sta vuonna 2022 yli 500 GW:iin vuonna 2030
    • vuoteen 2030 mennessä vähintään 42,5% uusiutuvista energialähteistä
  • akut ja paristot

Keräystavoitteet:

    • irtoakkuja ja -paristoja koskeva tavoite on 63% vuonna 2027 ja 73% vuonna 2030
    • kevyiden kulkuneuvojen akkuja koskeva tavoite on 51% vuonna 2028 ja 61% vuonna 2030
    • materiaalin hyödyntämistavoite litiumille on 50% vuonna 2027 ja 80% vuonna 2030
  • lämpöpumput
    • 2021: olemassa olevissa rakennuksissa lämpöpumppuja 2 milj. yksikköä
    • 2025: olemassa olevissa rakennuksissa lämpöpumppuja 3 milj. yksikköä, uusissa rakennuksissa 1,2 milj. yksikköä
    • 2030: olemassa olevissa rakennuksissa lämpöpumppuja 5 milj. yksikköä, uusissa rakennuksissa 1,5 milj. yksikköä
    • ennusteiden mukaan lämpöpumput alentavat rakennusten lämmitykseen käytettävän kaasun kysyntää Euroopassa vähintään 21 mrd. kuutiometriä vuoteen 2030 mennessä
  • uusiutuva vety
    • vedyn osuus EU:n energialähteiden yhdistelmästä on noin 2%
    • vuoteen 2050 mennessä vedyn osuus Euroopan energialähteiden yhdistelmästä voisi olla noin 20%. Tästä 20–50% voisi liittyä energian kysyntään liikenteessä ja 5–20% teollisuudessa
  • biometaani ja biokaasu
    • biokaasun ja biometaanin tuotanto vastasi vuonna 2021 määrältään Belgian maakaasun kulutusta, joka oli 196 TWh
    • EU:n vuotuisen biometaanin tuotannon on oltava 35 mrd. kuutiometriä vuoteen 2030 mennessä
  • hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS)
    • CCS:n odotetaan kasvavan 80 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuonna 2030 ja saavuttavan vähintään 300 miljoonaa tonnia vuonna 2040
    • hiilidioksidin vuotuisen injektointikapasiteetin on oltava vähintään 50 milj. tonnia varastointipaikoissa, jotka sijaitsevat EU:ssa, sen talousvyöhykkeellä tai sen mannerjalustalla
  • verkkoteknologiat
    • vuonna 2024 EU:n kuluttajista 77%:lla on älykkäät sähkömittarit ja 44%:lla älykkäät kaasumittarit

KEINOT:

  • nopeammat lupamenettelyt, jotka koskevat nettonollateknologian rakentamista, laajentamista, muuttamista ja toimintaa
    • 12 kuukautta hankkeissa, jotka tuottavat alle 1 GW vuodessa
    • 18 kuukautta suuremmissa hankkeissa
    • tuki keskitetystä asiointipisteestä
  • yksinkertainen oikeudellinen kehys EU:hun sijoittautuneelle nettonollateollisuudelle
  • edistetään innovointia: jäsenmaat voivat tukea innovointia, myös varhaisvaiheen innovointia, perustamalla nettonollateknologioita koskevan sääntelyn testiympäristöjä
  • markkinoille pääsy edistämällä kulutuskysyntää ja julkisia hankintoja
  • Euroopan nettonollafoorumi säädökseen liittyviä kysymyksiä koskevan keskustelun, tietojenvaihdon ja parhaiden käytäntöjen koordinointimekanismina
  • osaamisen kehittäminen (koulutusyhteenliittymät): kehitetään Euroopan nettonollateollisuuden tarvitsemaa ammattitaitoista työvoimaa ja laadukkaita työpaikkoja

Maailmanmarkkinat

Nettonollateknologian maailmanmarkkinat ovat arvoltaan noin 600 mrd. € vuoteen 2030 mennessä

Lähde: Euroopan komissio, Edelman Global Advisory, Carbon Gap

Päivitetty viimeksi: 3. helmikuuta 2025