"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Neuvosto hyväksyi osittaisen yleisnäkemyksen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisen innovaatio-ohjelman liitteestä.
Tämä ministeritason yhteisymmärrys on tärkeä välitavoite, jonka ansiosta EIT-paketista voidaan aloittaa myös toimielinten välinen näkemysten vaihto Euroopan parlamentin kanssa.
Blaženka Divjak, Kroatian tiede- ja opetusministeri
Strategisen innovaatio-ohjelman liitteessä esitetään EIT:n prioriteettialat ja strategia vuosiksi 2021–2027. Siinä määritellään EIT:n tavoitteet, keskeiset toimet, toimintatapa, odotetut tulokset ja tarvittavat resurssit. Sen avulla varmistetaan myös EIT:n johdonmukaisuus Horisontti Eurooppa -ohjelman eli EU:n tulevan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (2021–2027) kanssa, ja sen odotetaan edistävän synergioita muiden EU:n ohjelmien kanssa.
Strateginen lähestymistapa kansainväliseen yhteistyöhön tutkimuksessa ja innovoinnissa
Ministerit keskustelivat puheenjohtajavaltion ilmoituksen pohjalta kansainvälistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä koskevasta EU:n strategiasta.
Ministerit totesivat, että kansainvälinen yhteistyö on tärkeää EU:n tutkimus- ja innovointipotentiaalin maksimoinnin kannalta. Samalla useat ministerit korostivat, että vastavuoroisuutta, lisäarvoa ja EU:n arvoja koskevien ehtojen täyttämiseksi tarvitaan yhteistyösopimuksia. Eriytetty malli sai laajaa kannatusta. Malli palkitsee maita, jotka haluavat tehdä yhteistyötä yhteistä strategista etua koskevilla aloilla.
Lisäksi ministerit korostivat, että tutkimukseen ja innovointiin on investoitava enemmän, jotta kolmansista maista voidaan houkutella lahjakkaita tutkijoita mutta myös jotta EU:n tutkijat voidaan pitää EU:ssa.
Tiede ei tunne rajoja. Jotta tutkijamme voivat edelleen tehdä erinomaista tutkimusta, heillä on oltava mahdollisuus päästä kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin ja tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kollegoiden kanssa. EU pysyy avoimena tärkeimpien kansainvälisten kumppaniensa kanssa tehtäville keskinäisesti hyödyttäville tutkimus- ja innovaatioalan yhteistyösopimuksille.
Blaženka Divjak, Kroatian tiede- ja opetusministeri
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma – EU:n teollisuuden siirtyminen ilmastoneutraaliin kiertotalouteen
Ministerit keskustelivat puheenjohtajavaltion ilmoituksen pohjalta siitä, millaisilla toimintapolitiikoilla voitaisiin parhaiten
tukea teollisuuden osallistumista vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen
vähentää hiilivuodon riskiä ja
helpottaa ja nopeuttaa siirtymistä kiertotalouteen digitalisaation avulla
Meidän on varmistettava, että siirtyminen kohti ilmastoneutraalia EU:n teollisuutta tapahtuu oikeudenmukaisella, osallistavalla ja kestävällä tavalla. Tärkein tehtävämme on muuttaa haasteet mahdollisuuksiksi. Tänään käymämme keskustelut osoittavat, että haluamme ehdottomasti säilyttää teollisuutemme kilpailukyvyn pyrkien samalla saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetut ilmastotavoitteet.
Darko Horvat, Kroatian talous-, yritys- ja käsityöalojen ministeri
Komissio ehdotti joulukuussa 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU:n uudeksi kasvustrategiaksi. Sen tavoitteena on tehdä EU:sta kestävä ja ilmastoneutraali talous vuoteen 2050 mennessä. Siinä esitetään useita toimenpiteitä ja toimintapolitiikkoja, joilla pyritään tekemään siirtymästä oikeudenmukainen ja osallistava, edistämään EU:n talouden kilpailukykyä, parantamaan ihmisten terveyttä ja elämänlaatua sekä suojelemaan ympäristöä. Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2019 tavoitteen ilmastoneutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä.
Päätelmät paremmasta sääntelystä "kilpailukyvyn sekä kestävän ja osallistavan kasvun varmistamiseksi"
Neuvosto antoi päätelmät paremman sääntelyn agendastaan. Päätelmissä käsitellään vaikutustenarviointien laatua, poliittisten päättäjien tarvetta ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja mikroyritysten erityiset intressit sekä parantaa menetelmiä, joilla tarkistetaan, onko voimassa oleva EU:n lainsäädäntö edelleen tarkoituksenmukaista. Sääntelyn parantamisella on tärkeä rooli EU:n talouden kilpailukyvyn, kestävyyden ja osallistavuuden takaamisessa. Sillä varmistetaan näyttöön perustuva päätöksenteko ja tarkoituksenmukaiset politiikat.
Ministerit olivat pitkälti yhtä mieltä siitä, että sisämarkkinoiden yhdentymiseen on sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja että samalla on keskityttävä tiettyihin aloihin, joilla on käyttämätöntä potentiaalia, kuten palveluihin. Sisämarkkinasääntöjen parempi täytäntöönpano ja valvonta sekä standardoinnin, yhdenmukaistamisen ja vastavuoroisen tunnustamisen lisääminen ovat edelleen tärkeimmät keinot sisämarkkinoiden hyötyjen maksimoimiseksi.
Sisämarkkinoiden toimivuusraportissa (2019) arvioidaan EU:n sisämarkkinoiden taloudellista suorituskykyä ja tuodaan esiin aloja, joilla jäsenmaiden on tehtävä rakenneuudistuksia tämän suorituskyvyn optimoimiseksi. Tämä toimivuusraportti kattaa tavarat, palvelut, energian, digitalisaation, julkiset hankinnat ja pääomamarkkinoiden yhdentymisen. Se on yhteydessä komission vuotuiseen kestävän kasvun strategiaan 2020, jossa määritetään kestävää kilpailukykyä tuottavia toimintapoliittisia painopisteitä ja joka toimii lähtökohtana vuoden 2020 eurooppalaiselle ohjausjaksolle.
a) Komission työohjelma 2020 (sisämarkkinoita ja teollisuutta koskevat näkökohdat)
– Komission alustus
Komissio esitteli äskettäin hyväksytystä vuoden 2020 työohjelmastaan näkökohdat, jotka ovat kilpailukykyneuvoston työskentelyn kannalta merkityksellisiä.
Komissio esitti neuvostolle ensimmäisen arvionsa covid-19 -epidemian mahdollisista vaikutuksista EU:n teollisuuteen. Komissio kiinnitti jäsenmaiden huomion siihen, että on tärkeää jakaa kaikki olennaiset tiedot ja koordinoida kaikkia EU:n tasolla mahdollisesti toteutettavia toimenpiteitä.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
c) Tšekin yritysten sisämarkkinoiden esteitä koskevan tutkimuksen tulokset ja kansainvälisen konferenssin "EU:n sisämarkkinat pk-yritysten näkökulmasta" päätelmät (Praha, 16. tammikuuta 2020)
– Tšekin valtuuskunnan tiedotusasia
Tšekin valtuuskunta kiinnitti neuvoston huomion edellä mainitun tutkimuksen ja konferenssin tuloksiin. Tšekin teollisuus- ja kauppaministeriön toteuttaman tutkimuksen päätarkoituksena oli analysoida, miten tšekkiläiset yrittäjät selviytyvät valikoiduista kaupan esteistä sisämarkkinoilla. Konferenssin tavoitteena oli myös tiedottaa yrittäjille sisämarkkinoiden tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Liettuan valtuuskunta raportoi neuvostolle tuloksista, joita saatiin tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Liettuan yritysten sisämarkkinoilla kohtaamia esteitä rajatylittävän toimintansa laajentamiselle. Liettuan hallitus käynnisti tutkimuksen marraskuussa 2019, ja se saatiin päätökseen 31. joulukuuta 2019. Neuvosto pani merkille, että Vilnassa järjestetään 13. maaliskuuta 2020 korkean tason seurantatapahtuma, jossa keskustellaan näistä tuloksista ja kartoitetaan mahdollisia ratkaisuja liike-elämän edustajien kanssa.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
Tämä ministeritason yhteisymmärrys on tärkeä välitavoite, jonka ansiosta EIT-paketista voidaan aloittaa myös toimielinten välinen näkemysten vaihto Euroopan parlamentin kanssa.
Meidän on varmistettava, että siirtyminen kohti ilmastoneutraalia EU:n teollisuutta tapahtuu oikeudenmukaisella, osallistavalla ja kestävällä tavalla. Tärkein tehtävämme on muuttaa haasteet mahdollisuuksiksi. Tänään käymämme keskustelut osoittavat, että haluamme ehdottomasti säilyttää teollisuutemme kilpailukyvyn pyrkien samalla saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetut ilmastotavoitteet.
