Parempi sääntely
Parempi sääntely viittaa joukkoon toimia, päätöksentekoprosesseja, sitoumuksia ja suojatoimia, jotka EU on ottanut käyttöön varmistaakseen, että EU:n lainsäädännön laatu paranee jatkuvasti, jotta se voi vastata paremmin kansalaisten ja yritysten tarpeisiin.
Periaatteet ja tavoitteet
EU:n lainsäädännöllä on merkittävä vaikutus yli 450 miljoonan kansalaisen elämään. Se on suoraan yhteydessä EU:n 27 jäsenmaan kansalliseen lainsäädäntöön sekä kansainvälisten sitoumusten monimutkaiseen verkostoon.
Siksi on erittäin tärkeää, että EU:n toimielimet täyttävät korkeimmat laatuvaatimukset lainsäädäntöä laatiessaan tai päivittäessään. Niiden on varmistettava, että jokainen säädöksen säännös perustuu näyttöön ja että niissä noudatetaan keskeisiä periaatteita, kuten tehokkuutta, yksinkertaisuutta, avoimuutta, oikeasuhteisuutta ja täytäntöönpanokelpoisuutta.
Parempi sääntely kattaa koko lainsäädäntösyklin: politiikan suunnittelun ja valmistelun, hyväksymisen, täytäntöönpanon, soveltamisen, arvioinnin ja tarkistamisen.
-
1
Politiikan suunnittelu ja valmistelu
-
2
Hyväksyminen
-
3
Täytäntöönpano
-
4
Soveltaminen
-
5
Arviointi
-
6
Tarkistaminen
Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa lakeja ja toimia, jotka ovat tehokkaita, yksinkertaisia, näyttöön perustuvia, avoimia ja oikeasuhteisia aiheuttamatta tarpeettomia rasitteita.
Parempi sääntely auttaa myös vähentämään byrokratiaa, jota EU:n sääntely voi aiheuttaa yrityksille, ja parantaa siten Euroopan kilpailukykyä.
Paremmat lainsäädäntötyön välineet
Poliittisen syklin jokaisessa vaiheessa on noudatettava tiettyjä periaatteita, välineitä ja menettelyjä, joilla varmistetaan, että EU:n sääntely on mahdollisimman hyvää.
Vaikutustenarviointi
Ennen kuin komissio ehdottaa merkittävää säädöstä, sen olisi arvioitava sen mahdolliset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Sen olisi tunnistettava ongelma, joka säädöksellä halutaan ratkaista, kerättävä kaikki asiaankuuluva julkinen asiantuntemus kannanottopyyntöjen avulla sekä hyödynnettävä julkisia kuulemisia palautteen keräämiseksi pohdinnoistaan ja ehdottamistaan toimintalinjoista.
Sen olisi myös tarkasteltava ja esitettävä erilaisia toimintavaihtoehtoja ja niiden kustannuksia ja hyötyjä, jotta lainsäätäjät (neuvosto ja parlamentti) voivat tarkentaa ehdotuksia ja mukauttaa ne jäsenmaiden poliittisiin tavoitteisiin.
Toissijaisuus ja suhteellisuus
Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määriteltyjä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta olisi noudatettava uutta lainsäädäntöä laadittaessa.
Toissijaisuus
EU:n olisi toimittava vain silloin, kun tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.
Suhteellisuus
EU:n toimilla ei tulisi ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Näyttöön perustuva päätöksenteko
EU:n säädösehdotusten olisi perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan luotettavaan näyttöön ja analyysiin, jotta saavutetaan toivottu vaikutus koko EU:n yhteiskunnan hyödyksi. Tätä varten komissio kerää parhaita saatavilla olevia tietoja tutkimusten, sidosryhmien kuulemisten ja kannanottopyyntöjen avulla.
Yksinkertaistaminen ja sääntelytaakan keventäminen
Monet sidosryhmät ovat viime vuosina ehdottaneet, että EU pyrkisi vähentämään tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia ja helpottamaan lainsäädännön ymmärtämistä ja noudattamista erityisesti yrityksille ja pk-yrityksille.
Näihin huoliin vastaamiseksi neuvosto ja komissio ovat sopineet konkreettisista tavoitteista. Muun muassa hallinnollisia kustannuksia ja raportointivelvoitteita halutaan vähentää vähintään 25% kaikkien yritysten osalta ja vähintään 35% pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osalta vuoteen 2030 mennessä. Tähän on tarkoitus päästä ilman, että vaarannetaan toimintapoliittisia tavoitteita.
Yksinkertaistaminen on yksi tärkeimmistä prioriteeteista sekä strategisessa ohjelmassa 2024–2029 että uutta Euroopan kilpailukykyohjelmaa koskevassa Budapestin julistuksessa.
Kuuleminen ja sidosryhmien osallistuminen
Kansalaiset, yritykset, kansalaisjärjestöt, asiantuntijat ja muut sidosryhmät olisi otettava mukaan EU:n aloitteiden suunnitteluun. Tätä varten tehdään esimerkiksi kannanottopyyntöjä, asiantuntijoiden kohdennettuja kuulemisia, julkisia kuulemisia sekä tilannearvioita.
Vuonna 2025 komission palauteportaaliin kirjattiin yli 9 miljoonaa käyntiä, ja 51 lainsäädäntöehdotukseen saatiin yhteensä yli 21 000 palautetta.
Säädösehdotuksia koskeva palaute toimitetaan eteenpäin neuvostolle ja parlamentille.
Arviointi ja uudelleentarkastelu
EU:n nykyistä lainsäädäntöä olisi arvioitava, jotta voidaan määrittää, onko se edelleen tehokasta ja aiheuttaako se tarpeettomia kustannuksia tai tahattomia seurauksia. Tätä varten lähes kaikkiin uusiin lainsäädäntöehdotuksiin sisältyy säännöllinen uudelleentarkastelulauseke, ja joihinkin niistä sisältyy väliarviointi sen varmistamiseksi, että täytäntöönpano etenee suunnitellusti.
Komissio käy kahdesti vuodessa täytäntöönpanovuoropuheluja sidosryhmien kanssa keskustellakseen käytännön toteutuksesta ja mahdollisista esteistä.
Käsittely neuvostossa
Lainlaadinnan parantaminen on neuvoston jatkuvana prioriteettina.
Jotta EU:n lainsäädäntö olisi tarkoituksenmukaista, joissakin neuvoston kokoonpanoissa on annettu useaan otteeseen päätelmiä paremmasta sääntelystä.
- Sääntelyn testiympäristöt ja kokeilulausekkeet paremman sääntelyn välineinä: neuvostolta päätelmät (lehdistötiedote 6.11.2020)
- Parempaa sääntelyä kilpailukyvyn ja kestävän, osallistavan kasvun varmistamiseksi: neuvostolta päätelmät (lehdistötiedote 27.2.2020)
Ministerit kävivät marraskuussa 2024 periaatekeskustelun paremmasta sääntelystä. Useimmat valtuuskunnat kannattivat raportointitaakan vähentämistä 25%:lla ja pk-yritysten osalta 35%:lla. Ne myös kannattivat täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta vastaavan komissaarin vastuualueen perustamista.
Syyskuussa 2025 ministerit kehottivat soveltamaan paremman sääntelyn periaatteita, kuten vaikutustenarviointien, jälkiarviointien, sidosryhmien kuulemisten ja tilannearvioiden järjestelmällistä käyttöä. Yleisesti oltiin myös yhtä mieltä siitä, että kilpailukykyneuvoston olisi huolehdittava siitä, että lisärasitteita ei synny tulevaisuudessa.
Joulukuussa 2025 ministerit kehottivat seuraamaan järjestelmällisemmin uuteen lainsäädäntöön liittyvistä hallinnollisista ja mukautuskustannuksista aiheutuvaa kokonaisrasitusta. He kehottivat komissiota tekemään perusteellisia vaikutustenarviointeja lainsäädäntöehdotuksista, joilla odotetaan olevan merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia.
Eurooppa-neuvostossa kokoontuneet EU-johtajat ovat viime vuosina myös useaan otteeseen korostaneet tarvetta yksinkertaistaa sääntöjä EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseksi.
Maaliskuussa 2026 he kehottivat komissiota
- varmistamaan, että kaikki uudet EU-aloitteet noudattavat sisäänrakennetun yksinkertaisuuden periaatetta, että niihin liitetään laadukkaat vaikutustenarvioinnit, että ne edistävät EU:n kilpailukykytavoitteita ja että niillä vähennetään kustannuksia sekä vältetään rasitteita
- suosimaan asetuksia direktiivien sijaan
- rajoittamaan delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten käyttöä ja painottamaan niissä teknisiä kysymyksiä
Jatkotoimena komissio julkaisi huhtikuussa 2026 EU:n säännöstön yksinkertaistamista, selkeyttämistä ja noudattamisen parantamista koskevan tiedonannon, jossa esitetään vankempi lähestymistapa parempaan sääntelyyn. Tämän odotetaan johtavan useisiin aloitteisiin, joita viedään eteenpäin asiaankuuluvissa neuvoston valmisteluelimissä.
Kyseessä on ensimmäinen paremman sääntelyn kehyksen uudistus sitten vuoden 2021.
Katso myös
EU:n sääntöjen yksinkertaistaminen
EU:n kilpailukyvyn parantaminen: tulevat toimet
Neuvoston rooli EU:n päätöksenteossa
Päivitetty viimeksi: 10. syyskuuta 2026
