"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat ja teollisuus), 26. helmikuuta 2026
Tärkeimmät tulokset
Sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskeva vuosikertomus 2026
Ministerit keskustelivat komission 30. tammikuuta 2026 esittämästä sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskevasta vuosikertomuksesta 2026. He panivat merkille kertomuksessa esiin tuodut haasteet, kuten hallinnollisen taakan, ylisääntelyn ja jäljellä olevat esteet, sekä niin sanotut 10 haitallisinta estettä. He mainitsivat myös korkeat energian hinnat, EU:n päästökauppajärjestelmään liittyvät kustannukset ja riippuvuudet kriittisistä raaka-aineista. Monet kehottivat siirtymään strategiasta toimintaan jo tänä vuonna.
Useat ministerit kehottivat hyväksymään nopeasti 28. yhtiöoikeusjärjestelmän, luomaan todellisen pääomamarkkinaunionin, tekemään uusia kauppasopimuksia ja toteuttamaan kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen mukaisia toimia, kuten raaka-aineiden louhintaa ja kierrätystä EU:ssa. Joissakin puheenvuoroissa varoitettiin myös ylisääntelystä eli tarpeettomien kansallisten sääntöjen lisäämisestä ja todettiin, että jotkin sisämarkkinoiden ongelmat johtuvat jäsenmaiden toimista.
Ministerit määrittelivät aloja, joilla on merkittävimpiä riippuvuuksia ja jotka vaativat erityistä huomiota, kuten teräs- ja alumiiniteollisuus sekä puolijohde-, akku-, lääke- ja autoteollisuus.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Teollisuuden häiriönsietokykyä koskevat hätäsuunnitelmat
Ministerit keskustelivat teollisuuden häiriönsietokykyä koskevista hätäsuunnitelmista ja puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaan kuuluvien Euroopan teräs-, auto- ja kemianteollisuuden toimintasuunnitelmien jatkotoimista.
Useimmat ministerit suhtautuivat myönteisesti ehdotettuihin alakohtaisiin suunnitelmiin ja kehottivat toteuttamaan ne nopeasti. Jotkut taas korostivat tarvetta yksinkertaistaa monialaista lainsäädäntöä, kuten lupavaatimuksia. Korkeat energian hinnat määriteltiin keskeiseksi tekijäksi kilpailukyvyn parantamisessa kaikilla kolmella alalla.
Autoteollisuuden osalta ministerien suuri enemmistö kannatti hiilirajamekanismin (CBAM) ja päästökauppajärjestelmän tarkistamista, vaikka näkemykset tarvittavista muutoksista vaihtelivat huomattavasti. Useat valtuuskunnat kehottivat tarkistamaan REACH-asetusta kohdennetusti ja kannattivat autoteollisuuspakettia, uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästötavoitteiden joustavuutta sekä akkutuotannon tukistrategiaa. Näkemykset muista ehdotuksista, kuten yritysten autokannasta, poikkesivat kuitenkin toisistaan. Kemikaalien osalta useimmat ministerit olivat tyytyväisiä kemikaalien allianssiin. Teräksen osalta suuri huolenaihe oli kolmansien maiden ylituotanto, ja monet ministerit kehottivat käyttämään kaupan suojatoimia. Lisäksi useat ministerit korostivat tarvetta pitää metalliromu EU:ssa ja luoda uusioraaka-aineiden markkinat.
Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät kuluttaja-asioiden toimintaohjelmasta 2030, jonka komissio esitteli 19. marraskuuta 2025. Päätelmissä kehotetaan vahvistamaan kuluttajansuojaa (erityisesti verkko-ostamisen osalta), edistämään kestävää kulutusta, parantamaan noudattamisen valvontaa ja tiivistämään jäsenmaiden välistä yhteistyötä.
Kuluttajansuoja ja kilpailukyky ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Kuluttajien suojelemiseksi digiaikana meidän on puututtava haitallisiin käytäntöihin ja riskeihin verkossa, varmistettava kestävä kulutus ja vahvistettava rajatylittävää valvontaa. Vain rohkeilla toimilla näillä aloilla voimme rakentaa oikeudenmukaisemmat, vihreämmät ja turvallisemmat Euroopan markkinat kaikille kuluttajille.
Michalis Damianos, Kyproksen tasavallan energia-, kauppa- ja teollisuusministeri
Ministerit kävivät periaatekeskustelun Euroopan kilpailukykyrahastosta, joka on keskeinen osa EU:n pitkän aikavälin budjettia 2028–2034 eli tulevaa monivuotista rahoituskehystä. Jäsenmaat olivat tyytyväisiä Euroopan kilpailukykyrahastoon ja pitivät sitä tärkeänä välineenä investointien ja innovoinnin edistämisessä. Keskustelua käytiin kuitenkin siitä, olisiko rahaston priorisoitava yksinomaan huippuosaamiseen perustuvia hankkeita vai olisiko siinä otettava huomioon myös maantieteellinen tasapaino.
Useat ministerit korostivat, että rahaston on oltava käyttäjäystävällinen ja että pk-yrityksille on tarjottava erityistä ohjausta ja tukea koko investointikaaren ajan. He korostivat, että on tärkeää tukea hankkeita koko toimitusketjussa. Lisäksi monet valtuuskunnat korostivat, että on tärkeää nivoa kilpailukykyrahasto ja EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelma kiinteästi toisiinsa, jotta voidaan varmistaa jatkuva tuki innovatiivisille hankkeille prototyyppivaiheesta teolliseen käyttöönottoon.
Useat valtuuskunnat korostivat, että Euroopan kilpailukykyrahaston on tärkeää houkutella yksityisiä investointeja ja vähentää riskejä. He ehdottivat, että kansalliset investointipankit otettaisiin mukaan tukemaan paikallisia investointeja, ja suosittelivat hyödyntämään investointiohjelmista, kuten nykyisestä InvestEU-ohjelmasta, saatuja kokemuksia yksityisten varojen liikkeelle saamiseksi.
Pk-yritykset ovat keskeinen osa kaikkia arvoketjuja EU:ssa, ja ne on integroitava tutkimusyhteistyön ja tuotannon arvoketjuihin, jotta teolliset ekosysteemimme ovat selviytymiskykyisiä ja tehokkaita. Kilpailukykymme perustuu siihen, että pk-yritykset integroidaan koko toimitusketjuun. Kilpailukykyrahasto voi tarjota pk-yrityksille yksinkertaisempia välineitä ohjelmaan osallistumista ja kasvamista varten.
Michalis Damianos, Kyproksen tasavallan energia-, kauppa- ja teollisuusministeri
Yhteinen sitoutuminen esteiden poistamiseen sisämarkkinoilta
Ministerit keskustelivat lounaalla yhteisestä sitoutumisesta esteiden poistamiseen sisämarkkinoilta. Puheenjohtajamaa Kypros on laatinut keskustelujen ohjaamiseksi muistion, jossa ministereitä pyydetään esittämään näkemyksensä seuraavista kysymyksistä: komission puutteet ja jäsenmaiden velvollisuudet, yhden Euroopan yhdet markkinat -etenemissuunnitelma ja -toimintasuunnitelma, helposti toteutettavat (eli helposti tuloksia tuottavat) palveluiden uudistukset, jotka voivat tarjota yrityksille nopeita ja näkyviä parannuksia, mahdolliset sitovat määräajat 10 haitallisimman esteen poistamiseksi ja tietyt alat kattavat kohdennetut toimenpiteet.
Puolan valtuuskunta tiedotti ministereille energiavaltaista teollisuutta käsittelevän ministeriallianssin kokouksen tuloksista.
Irlannin, Latvian, Suomen, Tšekin ja Viron valtuuskunnat esittelivät ministereille tehokkaan kilpailupolitiikan, joka on toimivien, häiriönsietokykyisten ja kilpailukykyisten sisämarkkinoiden kulmakivi.
Belgian valtuuskunta tiedotti ministereille teollisuuden kilpailukyvyn turvaamisesta REDIII -direktiivin mukaisella käytännöllisellä ja teknologianeutraalilla vetyä koskevalla lähestymistavalla.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
