"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto, 17. helmikuuta 2026
Tärkeimmät tulokset
Säästö- ja investointiunioni
Kilpailukykyisempi Eurooppa on alusta alkaen ollut puheenjohtajamaa Kyproksen asialistan keskeinen pilari. Kuten EU-johtajien viimeviikkoinen kokous osoitti, tämä on kaikkien jäsenmaiden yhteinen poliittinen tavoite. Säästö- ja investointiunioni sekä tänään käsittelyssä ollut eläkepaketti ovat keskeisiä välineitä, jotka vauhdittavat pääomavirtoja ja auttavat saamaan aikaan vahvan, innovatiivisen ja taloudellisesti elinvoimaisen Euroopan.
Makis Keravnos, Kyproksen valtiovarainministeri
Ministerit keskustelivat lisäeläkepaketista, joka on keskeinen osa säästö- ja investointiunionia. Paketin tavoitteena on lisätä kansalaisten eläketuloja ja samalla parantaa EU:n kilpailukykyä.
Uudistuksella pyritään tekemään lisäeläkkeistä houkuttelevampia ja saavutettavampia EU:n kansalaisille ja edistämään samalla talouden rahoittamista.
Ministerit antoivat keskustelussaan yleisen tukensa komission ehdotuksille EU:n lisäeläkekehyksen parantamiseksi. He korostivat erityisesti paketin potentiaalia turvata EU:n kansalaisille riittävä eläke, saada liikkeelle pitkäaikaisia yksityisiä säästöjä, jotka voivat auttaa lisäämään investointeja EU:ssa, ja tukea talouden kestävyyttä laajemmin.
Samalla ministerit korostivat, että jäsenmaiden toimivaltaa on kunnioitettava esimerkiksi sosiaali- ja työlainsäädännön alalla. He korostivat myös oikeasuhteisuuden tarvetta pienempien markkinatoimijoiden kannalta ja pyysivät selvennyksiä ehdotukseen, joka koskee PEPP-tuotteiden syrjimätöntä verokohtelua koskevan säännöksen sisällyttämistä kansallisiin järjestelmiin.
Paketin käsittelyä jatketaan nyt sekä teknisellä että poliittisella tasolla. Puheenjohtajamaa Kypros pyrkii löytämään yhteisen näkemyksen ottaen samalla huomioon jäsenmaiden kansallisten eläkejärjestelmien moninaisuuden.
Neuvosto päätti aktivoida vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen kansallisen poikkeuslausekkeen Itävallan osalta. Aktivointi helpottaa Itävallan kansallisten puolustusmenojen kasvattamista samalla, kun varmistetaan velkakestävyys.
Poikkeuslauseke antaa jäsenmaalle mahdollisuuden poiketa tilapäisesti budjettivaatimuksista poikkeuksellisissa olosuhteissa, joihin se ei voi vaikuttaa, ja varmistaa samalla velkakestävyyden. Jäsenmailla voi siten olla suurempia alijäämiä ilman, että niiden katsotaan rikkovan vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistettuja finanssipoliittisia sääntöjä.
Lauseke kattaa jouston neljän vuoden ajan ja enintään 1,5% suhteessa BKT:hen. Nyt tehdyn päätöksen myötä yhteensä 17 EU-maata on hyödyntänyt poikkeuslauseketta lisätäkseen kansallisia puolustusmenojaan.
EU:n luettelo yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista
Ilman keskustelua hyväksyttävänä asiana neuvosto päätti lisätä kaksi maata eli Turks- ja Caicossaaret sekä Vietnamin veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan EU:n luetteloon.
Luettelo on osa EU:n pyrkimyksiä edistää verotusalan hyvää hallintotapaa koko maailmassa. Se koostuu maista, jotka eivät noudata sovittuja kansainvälisiä verostandardeja tai eivät ole täyttäneet verotusalan hyvää hallintotapaa koskevia sitoumuksiaan tietyssä määräajassa.
Neuvosto myös poisti luettelosta kolme maata eli Fidžin, Samoan sekä Trinidad ja Tobagon. Nämä lainkäyttöalueet täyttävät nyt kaikki prosessissa vahvistetut kriteerit.
Tämän päivityksen jälkeen luetteloon kuuluu 10 lainkäyttöaluetta:
Amerikan Samoa
Anguilla
Guam
Palau
Panama
Venäjä
Turks- ja Caicossaaret
Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Vanuatu
Vietnam
Lisäksi neuvosto hyväksyi tavanomaisen tilannekatsauksen (liite II), jossa tarkastellaan yhteistyötä, jota EU tekee parhaillaan kansainvälisten kumppaneidensa kanssa, ja näiden maiden sitoumuksia uudistaa lainsäädäntöään hyväksyttyjen verotusalan hyvän hallintotavan normien noudattamiseksi.
Neuvosto hyväksyi neuvoston suosituksen euroalueen talouspolitiikasta vuonna 2026.
Suosituksessa käsitellään euroalueen toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä. Tavoitteena on sovittaa paremmin yhteen kansalliset ja euroalueen näkökohdat EU:n talouden ohjausjärjestelmässä.
Eurooppa-neuvostoa pyydetään vahvistamaan suositus maaliskuun kokouksessaan. Tämän jälkeen neuvosto voi hyväksyä sen virallisesti.
Neuvosto hyväksyi EU:n vuotuista budjettia 2027 koskevat suuntaviivansa, jotka antavat komissiolle poliittista ohjausta ensi vuoden budjettiesityksen valmistelussa. Kyseessä on EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 viimeinen vuotuinen budjettikierros.
Muiden näkökohtien ohella neuvoston suuntaviivoissa vaaditaan, että vuoden 2027 budjetin olisi oltava realistinen ja vastattava todellisia tarpeita ja että siinä olisi varmistettava harkittu budjetointi ja varattava monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin riittävästi liikkumavaraa odottamattomien tilanteiden varalta ja EU:n haasteisiin vastaamiseksi.
Neuvosto hyväksyi myös suosituksen EU:n varainhoitovuoden 2024 budjetin toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle. Suositus toimitetaan Euroopan parlamentille.
Neuvosto hyväksyi täytäntöönpanopäätökset, joilla hyväksytään Liettuan toimittamat kohdennetut muutokset sen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan.
Elpymis- ja palautumistukiväline on EU:n laajamittaisen rahoitustuen ohjelma, jolla pyritään vastaamaan koronapandemian EU:n taloudelle aiheuttamiin haasteisiin. Se on keskeinen osa väliaikaista NextGenerationEU-elpymisvälinettä, jonka avulla komissio voi kerätä varoja pandemian aiheuttamien välittömien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen korjaamiseen.
Voidakseen hyötyä tukivälineestä jäsenmaiden on toimitettava komissiolle elpymis- ja palautumissuunnitelmat, joissa esitetään uudistukset ja investoinnit, jotka ne aikovat toteuttaa elokuun 2026 loppuun mennessä.
Elpymis- ja palautumistukivälineestä on tähän mennessä maksettu noin 394 mrd. €.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
