"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto, 20. tammikuuta 2026
Tärkeimmät tulokset
Puheenjohtajamaan työohjelma
Puheenjohtajamaa Kypros esitteli vuoden alkupuoliskon työohjelmansa talous- ja rahoitusasioiden alalla.
Tässä kriittisessä vaiheessa Kyproksen puheenjohtajakauden ohjaavina periaatteina Ecofin-neuvoston asialistan valmistelussa ovat EU:n taloudellisen riippumattomuuden parantaminen ja sen maailmanlaajuisen taloudellisen aseman vahvistaminen. Haluamme luoda uutta pontta kukoistavalle ja kilpailukykyisemmälle Euroopalle. Haluan kuitenkin sanoa mahdollisimman selkeästi: pyrimme varmistamaan, että EU:n tuki Ukrainalle, myös taloudellinen tuki, pysyy horjumattomana.
Makis Keravnos, Kyproksen valtiovarainministeri
Puheenjohtaja toisti erityisesti maansa aikovan edistää muun muassa säästö- ja investointiunionia sekä EU:n verosääntelyn karsimis- ja yksinkertaistamisohjelmaa koskevaa lainsäädäntöä ja edetä kohti nykyaikaistettua tulliliittoa.
Neuvosto käynnisti Suomea koskevan liiallisen alijäämän menettelyn. Se myös hyväksyi Suomelle osoitetun suosituksen, jossa määritellään nettomenopolku ja aikataulu, jota maan olisi noudatettava tilanteensa korjaamiseksi vuoteen 2028 mennessä.
Neuvoston päätös aloittaa liiallisen alijäämän menettely on perusteltu, koska Suomen julkisen talouden alijäämä oli 4,4% vuonna 2024 ja 4,3% vuonna 2025.
Neuvosto toteaa suosituksessaan, että Suomen olisi tämän vuoksi toteutettava tuloksellisia toimia ja esitettävä tarvittavat toimenpiteet alijäämänsä supistamiseksi 30. huhtikuuta 2026 mennessä. Suomen olisi myös varmistettava, että sen kumulatiivinen nettomenojen kasvu nimellisinä lukuina on enintään 2,5% vuonna 2026, 4,1% vuonna 2027 ja 5,9% vuonna 2028.
Liiallisen alijäämän menettely on mekanismi, jolla varmistetaan, että EU:n jäsenmaat palaavat budjettikuriin tai ylläpitävät sitä. Menettely käynnistetään, kun jäsenmaan julkisen talouden alijäämä ylittää perussopimuksessa asetetun viitearvon, joka on 3% suhteessa BKT:hen.
Menettelyn tavoitteena on havaita, ehkäistä ja korjata mahdollisesti vahingollista makrotalouden epätasapainoa, joka voi heikentää tietyn jäsenmaan, euroalueen tai jopa koko EU:n talouden vakautta.
Päätelmissään neuvosto on yleisesti yhtä mieltä kertomuksen sisältämästä arvioinnista, joka koskee makrotalouden epätasapainojen kehittymistä ja kehittymässä olevia riskejä. Lisäksi päätelmissä kehotetaan jatkamaan makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tehokasta täytäntöönpanoa, ja jäsenmaita kehotetaan jatkamaan tämän alan haavoittuvuuksiin puuttumista.
Tämän vuoden kertomuksessa ei ole yksilöity uusia jäsenmaita, jotka edellyttäisivät perusteellista tarkastelua. Tämän seurauksena neuvosto seuraa edelleen tilannetta niissä seitsemässä maassa, joissa todettiin olevan epätasapainoja vuonna 2025. Perusteelliset tarkastelut julkaistaan keväällä 2026 ennen eurooppalaisen ohjausjakson kevätpakettia.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Neuvosto hyväksyi täytäntöönpanopäätökset, joilla hyväksytään Alankomaiden, Espanjan, Irlannin, Ruotsin, Saksan ja Suomen toimittamat kohdennetut muutokset niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin.
Elpymis- ja palautumistukiväline on EU:n laajamittaisen rahoitustuen ohjelma, jolla pyritään vastaamaan koronapandemian EU:n taloudelle aiheuttamiin haasteisiin. Se on keskeinen osa väliaikaista NextGenerationEU-elpymisvälinettä, jonka avulla komissio voi kerätä varoja pandemian aiheuttamien välittömien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen korjaamiseen.
Voidakseen hyötyä tukivälineestä jäsenmaiden on toimitettava komissiolle elpymis- ja palautumissuunnitelmat, joissa esitetään uudistukset ja investoinnit, jotka ne aikovat toteuttaa elokuun 2026 loppuun mennessä.
Elpymis- ja palautumistukivälineestä on tähän mennessä maksettu noin 393 mrd. €.
Neuvosto hyväksyi virallisesti ilman keskustelua päätöksen 500 milj. €:n makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanialle.
EU:n rahoitusavulla vakautetaan Jordanian taloutta ja tuetaan sen käynnissä olevaa uudistusohjelmaa kasvavien sisäisten ja ulkoisten haasteiden edessä. Sen tavoitteena on tukea kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista Jordaniaan ja siten sen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.
Jordanian tammikuussa 2025 esittämään lisätukea koskevaan pyyntöön perustuva apu on saatavilla kahden ja puolen vuoden ajan, ja sitä annetaan pitkäaikaisina lainoina, jotka maksetaan kolmessa erässä.
Erien maksaminen on tiukasti kytköksissä Jordanian edistymiseen uudistuksissa, jotka määritellään Jordanian ja komission välillä sovittavassa yhteisymmärryspöytäkirjassa.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
