"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Neuvosto kävi periaatekeskustelun EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS1) uudelleentarkastelua koskevasta ehdotuksesta, jonka komissio esitti 17. heinäkuuta 2026 ilmastotavoitteiden ja kustannustehokkaan vähähiilistämisen vahvistamiseksi samalla kun tuetaan teollisuuden kilpailukykyä. EU:n päästökauppajärjestelmä muodostaa maailman ensimmäiset ja suurimmat hiilimarkkinat. Siinä vaaditaan yrityksiä maksamaan kasvihuonekaasupäästöistään, jotta voidaan edistää kustannustehokasta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja rahoittaa siirtymistä puhtaaseen energiaan. Ehdotetulla uudelleentarkastelulla pyritään mukauttamaan hiilimarkkinat EU:n tavoitteeseen vähentää päästöjä 90% vuoteen 2040 mennessä.
Meidän on varmistettava, että EU:n päästökauppajärjestelmä soveltuu seuraavalle vuosikymmenelle. Pyrimme mukauttamaan EU:n hiilimarkkinat sen ilmastotavoitteisiin tavalla, joka edistää myös teollisuuden kilpailukykyä. Puheenjohtajamaa Irlannin tavoitteena on päästä joulukuuhun mennessä yhteisymmärrykseen yhden Euroopan yhdet markkinat ‑etenemissuunnitelman keskeisen sitoumuksen täyttämisestä.
Darragh O’Brien, Irlannin ilmasto-, energia- ja ympäristöministeri
Ministerit keskustelivat päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelun tavoitetasosta eli vuotuista päästökattoa koskevasta vuoden 2030 jälkeisestä kehityspolusta sekä kansainvälisten päästöhyvitysten ja EU:n sisäisten pysyvien hiilenpoistojen käytöstä. He arvioivat myös ehdotettuja rahoitusmekanismeja ja esittivät näkemyksensä päästöoikeuksien maksuttomasta jakamisesta järjestelmässä ja tarpeesta torjua hiilivuodon riskiä. Useat ministerit ilmaisivat prioriteettinsa järjestelmän soveltamisalan laajentamiseksi ilmailuun, meriliikenteeseen ja jätehuoltoon.
Periaatekeskustelu antoi ohjausta neuvoston valmisteluelimissä parhaillaan tehtävälle työlle. Päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelu sisältyy yhden Euroopan yhdet markkinat ‑etenemissuunnitelmaan.
Ministerit hyväksyivät päätelmät Antalyassa (Turkki) Turkin ja Australian johdolla 9.–20. marraskuuta 2026 pidettävän YK:n 31. ilmastokokouksen (COP31) valmistelutoimista. Päätelmissä vahvistetaan EU:n neuvottelukanta ja strategiset tavoitteet kokousta varten.
EU painottaa COP31-kokouksessa Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon merkitystä ja kehottaa tieteeseen perustuvaan nopeaan toimintaan, jotta voidaan välttää jokaista asteen murto-osankin lämpenemistä ja palata 1,5 celsiusasteen kehityspolkuun. Ministerit pitivät kiinni monenvälisyyden periaatteesta ja tunnustivat YK:n ilmastonmuutoskehyksen ja -prosessien keskeisen roolin. He korostivat samalla, että kaikkien EU:n jäsenmaiden on tärkeää osallistua COP31-kokoukseen, ja vahvistivat niiden välisen solidaarisuuden periaatteen.
Neuvoston rooli kansainvälisissä sopimuksissa (taustatietoa)
Biologista monimuotoisuutta koskeva COP17-kokous
Ministerit hyväksyivät päätelmät EU:n neuvottelukannan vahvistamisesta Jerevanissa (Armenia) 19.–30. lokakuuta pidettävää YK:n vuoden 2026 biodiversiteettikokousta (COP17) varten.
Sopimuspuolten konferenssi kokoontuu joka toinen vuosi, ja tulevassa COP17-kokouksessa arvioidaan ensimmäistä kertaa maailmanlaajuisesti Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen täytäntöönpanoa ja sen 23 tavoitteen saavuttamista. Tavoitteena on pysäyttää luontokato ja sitoutua siihen, että vähintään 30% maa- ja merialueista ovat suojelualueita vuoteen 2030 mennessä. EU kehottaa kokouksessa vauhdittamaan toimia kaikissa politiikoissa ja kaikilla aloilla sekä niiden välillä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Neuvosto korostaa jatkuvaa luontokadon aiheuttamaa maailmanlaajuista uhkaa ja on erittäin huolissaan siitä, että luontokato, ilmastonmuutos, saastuminen sekä maa-, valtameri- ja makean veden ekosysteemien tilan heikkeneminen ovat sidoksissa toisiinsa ja aiheuttavat vakavia globaaleja kriisejä, joihin on puututtava kiireellisesti.
Sekä monenvälisyys että luonnonsuojeluperiaate ovat nykyään koetuksella. EU onkin edelleen vahvasti sitoutunut siihen, että COP17-kokouksessa saavutetaan myönteisiä tuloksia biodiversiteetin osalta. Maailmanlaajuisessa biodiversiteettikehyksessä sovittua tavoitetasoa ei voida alentaa. Aiomme vaatia maailmanlaajuisten toimien nopeuttamista ja keskittymistä entistä tiiviimmin toimien valtavirtaistamiseen koko taloudessa ja yhteiskunnassa.
Christopher O’Sullivan, Irlannin apulaisministeri asunto-, paikallishallinto- ja perintöministeriössä, erityisvastuualueina luonto, perintö ja biodiversiteetti
Lintu- ja luontodirektiivit: epävirallinen lounaskeskustelu
Ministerit kävivät epävirallisen lounaskeskustelun lintu- ja luontodirektiiveistä. He keskittyivät kahteen haasteeseen: luonnonsuojelua koskevien asianmukaisten vaatimusten asettamiseen ja tarpeeseen nopeuttaa yksinkertaistamista ja parantaa kilpailukykyä.
Puheenjohtajamaa Irlanti ja komissio kertoivat julkisessa istunnossa aavikoitumisen estämiseksi tehdyn YK:n yleissopimuksen osapuolten 17. konferenssista (UNCCD COP17). Se järjestettiin Mongoliassa 17.–28. elokuuta 2026, ja se oli ensimmäinen tänä vuonna pidetyistä kolmen Rion yleissopimuksen osapuolikonferensseista.
Puheenjohtajamaa Irlanti ja komissio tiedottivat neuvostolle julkisessa istunnossa Australiassa 27. syyskuuta – 2. lokakuuta 2026 pidetyn kansainvälisen valaanpyyntikomission 70. kokouksen tuloksista.
Itävalta, jota Tšekki ja Viro tukivat, toi julkisessa istunnossa esiin, että on tarpeen yksinkertaistaa laajennettua tuottajan vastuuta pientuottajien osalta sekä sisämarkkinoita pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen mukaisesti.
Liettua, jota Latvia, Puola, Suomi ja Viro tukivat, kehotti julkisessa istunnossa mukauttamaan Espoon yleissopimusta Euroopan puolustusvalmiusprioriteetteihin.
Puola, jota Bulgaria, Italia, Kreikka, Liettua, Slovakia, Tšekki ja Viro tukivat, antoi tietoa yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin mukaisesta laajennetusta tuottajavastuusta ja aiheuttajaperiaatteen oikeudenmukaisesta soveltamisesta.
Belgia tiedotti niin ikään julkisessa istunnossa tarpeesta laatia juomaveden sisältämiin metaboliitteihin sovellettavat yhdenmukaiset eurooppalaiset terveysperusteiset normit.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
