Pariisin ilmastosopimus
Pariisin sopimuksella pyritään rajoittamaan ilmaston lämpenemistä ja torjumaan ilmastonmuutosta. Kaikki EU-maat ovat ratifioineet sopimuksen.
Mikä on Pariisin sopimus?
Pariisin sopimus on kansainvälinen oikeudellisesti sitova sopimus, joka velvoittaa allekirjoittajansa toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Hallitukset sopivat yhdessä ensimmäistä kertaa vuonna 2015 merkittävistä yhteisistä toimista, joilla pyritään rajoittamaan ilmaston lämpenemistä ja puuttumaan sen vaikutuksiin.
Rajoitetaan ilmaston lämpeneminen alle 1,5 celsiusasteeseen
Puututaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
Sopimus tuli voimaan 4. marraskuuta 2016 sen jälkeen, kun voimaantulon edellytys oli täyttynyt eli sopimuksen oli ratifioinut vähintään 55 maata, joiden päästöt muodostavat yhteensä vähintään 55% maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Sopimuksessa esitettiin toimintasuunnitelma ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.
Pariisin sopimuksen keskeiset kohdat
Pitkän aikavälin tavoite
Maapallon keskilämpötilan nousu ei saisi olla enempää kuin 1,5 celsiusastetta vuosisadan loppuun mennessä.
Avoimuus
Maat raportoivat toisilleen ja kansalaisille, kuinka hyvin ne edistyvät tavoitteissaan, avoimuuden ja seurannan varmistamiseksi.
Panokset
Maat sitoutuvat ilmastotoimiin esittämällä ilmastotoimisuunnitelmat päästöjensä vähentämiseksi.
Solidaarisuus
Tarvitaan ilmastorahoitusta haavoittuvien maiden auttamiseksi vähentämään päästöjä ja vahvistamaan kykyä selviytyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Tavoitetaso
Hallitukset ilmoittavat toimintasuunnitelmansa 5 vuoden välein. Tavoitetasoa nostetaan jokaisessa suunnitelmassa.
YK:n globaali ilmastosopimus
Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimus (UNFCCC) on merkittävin ilmastotoimia koskeva kansainvälinen sopimus. Maat hyväksyivät Pariisin sopimuksen vuonna 2015 pidetyssä YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa.
Ilmastosopimus on yksi Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992 hyväksytyistä kolmesta sopimuksesta. Tuolloin kansainvälinen yhteisö totesi, että on tarpeen toimia yhdessä ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi.
Lähes kaikki maailman maat ovat ratifioineet sen.
Ilmastosopimuksen allekirjoittajat tekivät vuonna 1997 Kioton pöytäkirjan, jolla otettiin käyttöön teollisuusmaille ensimmäinen oikeudellisesti sitova päästövähennystavoite, joka oli voimassa vuoteen 2020.
Pariisin sopimuksella maat uudistivat sitoutumisensa ilmastotoimiin ja sopivat uusista tavoitteista tehostaakseen ilmaston lämpenemistä rajoittavia toimia.
EU ja Pariisin sopimus
EU ja kaikki sen jäsenmaat ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet Pariisin sopimuksen ja sitoutuneet vahvasti sen täytäntöönpanoon.
Koska EU ja sen jäsenmaat ovat ratifioineet sopimuksen, niitä sitoo oikeudellisesti sen tavoite pitää maapallon lämpötila turvallisissa rajoissa.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU on muun muassa käynnistänyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan strategian, jossa esitetään toimet ja säännöt päästöjen leikkaamiseksi voimakkaasti ja EU:n talouden muuttamiseksi ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.
Neuvosto hyväksyi lokakuussa 2025 päätelmät EU:n valmisteluista YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 30. konferenssiin (COP30), joka on määrä pitää Belémissä Brasiliassa 10.–21. marraskuuta 2025.
Päätelmissä hahmotellaan EU:n keskeiset prioriteetit ja kannat kokousta varten keskittyen maailmanlaajuisten ilmastotoimien ja yhteistyön kiireelliseen tarpeeseen.
Neuvosto hyväksyi 5. marraskuuta EU:n ja sen jäsenmaiden päivitetyn kansallisesti määritellyn panoksen, joka toimitetaan YK:n ilmastosopimukselle ennen COP30-kokousta. Kansallisesti määritelty panos kattaa ajanjakson vuoteen 2035 asti.
Päivitetyssä kansallisesti määritellyssä panoksessa toistetaan EU:n tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55% vuoteen 2030 mennessä ja otetaan käyttöön vuoden 2035 ohjeellinen panos, joka on 66,25–72,5%:n vähennys, jotta voidaan saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.
- Pariisin sopimus: EU toimitti päivitetyn kansallisesti määritellyn panoksensa ja vuoden 2035 ohjeellisen tavoitteen YK:lle ennen COP30-kokousta (lehdistötiedote 5.11.2025)
- COP30: neuvosto vahvisti EU:n kannan Belémin ilmastokokousta varten (lehdistötiedote 21.10.2025)
EU on ilmastotavoitteidensa vuoksi ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa. EU:n rohkeat politiikat ja toimet tekevät siitä globaalin esikuvan ja kannustavat kunnianhimoisiin ilmastotoimiin kaikkialla maailmassa.
Viisi faktaa EU:n ilmastoneutraaliustavoitteesta
Ilmastonmuutoksen torjuminen on välttämätöntä Euroopan ja koko maailman tulevaisuuden kannalta. Eurooppalaisessa ilmastolaissa lainsäädäntöön sisällytettiin tavoite ilmastoneutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä. Tämä tavoite oli jatkoa sitoumukselle, jonka EU ja sen jäsenmaat tekivät allekirjoittaessaan Pariisin sopimuksen vuonna 2015.
Mitä ilmastoneutraalius tarkoittaa ja miten EU aikoo saavuttaa tämän tavoitteen?
Neuvoston rooli Pariisin sopimuksessa
Ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat vuosittain osapuolikonferenssiin eli COP-kokoukseen, jossa ne tarkastelevat ilmastosopimuksen, siihen liittyvien sopimusten ja niiden täytäntöönpanon edistymistä ja keskustelevat siitä.
EU ja sen jäsenmaat ovat sekä ilmastosopimuksen että Pariisin sopimuksen osapuolia. Ne osallistuvat COP-kokoukseen vuosittain ja ottavat osaa ilmastosopimuksen puitteissa käytäviin neuvotteluihin sopiakseen päivitetyistä tai uusista säännöistä globaalien sopimusten puitteissa.
EU:n valtuuskuntaa COP-kokouksessa johtaa neuvoston puheenjohtajamaa yhdessä Euroopan komission kanssa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja voi myös osallistua kokoukseen.
EU puhuu näillä foorumeilla yhdellä äänellä. EU:n neuvosto hyväksyy ennen kansainvälistä kokousta neuvoston päätelmät, joiden tarkoituksena on sopia EU:n yleisestä neuvottelukannasta ilmastoneuvotteluja varten.
Katso myös
Globaalit ilmastotoimet
Ilmastonmuutos: mitä EU tekee?
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
Päivitetty viimeksi: 5. marraskuuta 2025