Skip to content

Neuvoston rooli kansainvälisissä sopimuksissa

Tutustu neuvoston keskeiseen rooliin kansainvälisissä sopimuksissa EU:n ulkopuolisten maiden, alueiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä siihen, miten ja miksi EU tekee näitä sopimuksia.

Mitä neuvosto tekee kansainvälisissä sopimuksissa?

EU:n neuvostolla on keskeinen rooli sopimusten neuvottelemisessa ja tekemisessä. Se osallistuu menettelyn jokaiseen vaiheiseen aina neuvotteluvaltuutuksen antamisesta neuvottelijalle (yleensä komissiolle) luvan antamiseen sopimuksen allekirjoittamiseen ja lopullisen päätöksen tekemiseen EU:n suostumuksesta sitoutua sopimukseen.

Neuvosto tekee kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät päätöksensä useimmiten määräenemmistöllä. Sen on kuitenkin tehtävä päätökset yksimielisesti aloilla, joilla yleensä vaaditaan yksimielisyyttä, kuten veroasioissa, sekä tietyissä sopimustyypeissä, kuten assosiaatiosopimuksissa.

EU:n toiminnasta tehdyssä sopimuksessa säädetään EU:n toimielinten rooleista kansainvälisten sopimusten neuvottelussa ja hyväksymisessä sekä menettelyn vaiheista.

Kansainvälisten sopimusten valmisteluun, neuvotteluun ja tekemiseen osallistuvat useat neuvoston valmisteluelimet, kuten pysyvien edustajien komitea (Coreper), kauppapoliittinen komitea ja tiettyihin maantieteellisiin alueisiin tai politiikan aloihin keskittyvät työryhmät.

Miksi EU osallistuu kansainvälisiin sopimuksiin?

Kansainväliset sopimukset ovat ratkaisevan tärkeitä EU:lle, sillä ne auttavat sitä saavuttamaan poliittiset tavoitteensa, edistämään taloudellisia etujaan ja vahvistamaan globaalia vaikutusvaltaansa ylläpitämällä arvojaan maailmannäyttömällä.

Sopimukset voivat kattaa laajoja aloja, kuten kauppa, yhteistyö ja kehitys, tai käsitellä yksittäisiä politiikan aloja, kuten kalastus, tulli, liikenne, tiede ja teknologia.

Kansainväliset sopimukset edistävät maailmanlaajuista yhteistyötä. Ne ovat keskeinen väline vakauden, ennustettavuuden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden ylläpitämisessä kaikkialla maailmassa. Ne auttavat säilyttämään sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen, sillä niillä luodaan yhteisiä sääntöjä ja normeja.

Toimimalla yhdessä EU-mailla on enemmän neuvotteluvoimaa, kun ne tekevät sopimuksia kolmansien osapuolten kanssa.

Kansainvälisten sopimusten tyypit

EU on neuvotellut ja tehnyt yli 1 000 sopimusta yhden tai useamman EU:n ulkopuolisen maan tai kansainvälisten järjestöjen, kuten WTO:n ja YK:n, kanssa.

Yleisimmät EU:n tekemät sopimustyypit ovat

  • assosiaatiosopimukset
  • vapaakauppasopimukset
  • talouskumppanuussopimukset
  • kumppanuus- ja yhteistyösopimukset

EU voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia, kun

  • sopimuksen tekemisestä on määrätty perussopimuksissa
  • sopimuksen tekeminen on välttämätöntä jonkin EU:n politiikalle perussopimuksissa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi
  • sopimuksen tekemisestä säädetään oikeudellisesti sitovassa EU:n säädöksessä
  • sopimuksen tekeminen voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta

EU:n oikeushenkilönä tekemät kansainväliset sopimukset sitovat sen toimielimiä ja jäsenmaita.

Kansainväliset sopimukset ovat keskeinen osa EU:n oikeutta. Ne muodostavat oman luokkansa, joka on erotettu primaarilainsäädännöstä (EU:n perussopimukset) ja sekundaarilainsäädännöstä (asetukset ja direktiivit). Ne ovat oikeudellisesti painavampia kuin sekundaarilainsäädäntö, jonka on näin ollen noudatettava niitä.

Kansainvälisten sopimusten keskeyttäminen

Neuvosto voi komission tai EU:n ulkoasiainedustajan ehdotuksen perusteella tehdä päätöksen kansainvälisen sopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä osittain tai kokonaan. Se voi myös irtisanoa sopimuksen tietyn tilanteen johdosta. Esimerkiksi:

  • Venäjän kanssa tehdyn viisumihelpotussopimuksen soveltaminen keskeytettiin Ukrainaan tehdyn täysimittaisen hyökkäyksen vuoksi (2022)
  • Valko-Venäjän kanssa tehdyn viisumihelpotussopimuksen soveltaminen keskeytettiin Lukašenkan hallinnon käynnistämien hybridihyökkäysten vuoksi (2021)
  • Syyrian kanssa tehty yhteistyösopimus keskeytettiin osittain Syyrian hallinnon ihmisoikeusloukkausten vuoksi (2011)
  • Cotonoun sopimuksen osia keskeytettiin Zimbabwen osalta jatkuvien ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevien huolenaiheiden vuoksi (2010)

Katso myös

Päivitetty viimeksi: 23. helmikuuta 2026