"Käytämme evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseen. Välttämättömät evästeet ovat tarpeen neuvoston verkkosivuston olennaisten toimintojen tukemiseksi. Valinnaisten evästeiden avulla tuotamme yhdistettyjä anonyymejä tilastotietoja, joiden avulla voimme paremmin vastata käyttäjien tarpeisiin.
Käytämme luvallasi evästeitä tuottamaan yhdistettyjä anonyymejä tietoja vierailijoidemme selaushistoriasta ja sivustomme käytöstä. Näiden tietojen avulla pyrimme parantamaan käyttökokemusta sivustollamme.
Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto
Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (sosiaalipolitiikka), 9. maaliskuuta 2026
Tärkeimmät tulokset
Lapsiin investoiminen
Neuvosto hyväksyi päätelmät, joissa jäsenmaita ja komissiota kehotetaan investoimaan lapsiin, jotta voidaan lisätä heidän hyvinvointiaan ja torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä EU:ssa.
Huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseen tarvitaan EU:n laajuisia ponnisteluja. Lapsuusajan köyhyys johtaa liian usein syrjäytymiseen aikuisiällä, mistä aiheutuu merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Varmistamalla riittävän rahoituksen ja kohdennetut politiikkatoimet voimme antaa jokaiselle lapselle reilut lähtökohdat ja vahvistaa EU:ta tulevia sukupolvia ajatellen.
Clea Hadjistephanou Papaellina, hyvinvoinnista vastaava Kyproksen tasavallan apulaisministeri
Lapsiin investoiminen on strateginen investointi EU:n tulevaan kilpailukykyyn, vakauteen ja yhteenkuuluvuuteen. Päätelmissä kehotetaan EU-maita ja komissiota varmistamaan riittävä rahoitus hankkeille, joilla puututaan lapsiköyhyyteen.
Neuvosto hyväksyi osana eurooppalaista ohjausjaksoa euroaluetta koskevan vuoden 2026 suosituksen työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat. Se myös hyväksyi vuoden 2026 yhteisen työllisyysraportin ja neuvoston päätelmät raportista.
Ministerit hyväksyivät vuoden 2026 eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ensimmäistä kertaa neuvoston suosituksen inhimillisestä pääomasta. Suosituksen tavoitteena on antaa jäsenmaille ohjeita työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi kaikkialla EU:ssa, jotta kilpailukykyä voitaisiin parantaa.
Inhimillinen pääoma on Euroopan paras voimavara. Jatkuva työvoimapula ja osaamisvaje vaikuttavat strategisiin aloihin terveydenhuollosta digiteknologioihin. Hyväksytty suositus on ratkaiseva askel kilpailukyvyn, häiriönsietokyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa, sillä siinä panostetaan tehokkaammin ihmisten osaamiseen, taitoihin ja mahdollisuuksiin.
Marinos Moushiouttas, Kyproksen tasavallan työministeri
Suosituksessa kehotetaan maita asettamaan etusijalle strategisten alojen osaaminen ja EU:n kilpailukykyä ja varautumista tukevat taidot ja keskittymään erityisesti perustaitojen vahvistamiseen, ammatilliseen koulutukseen sekä luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologioiden (STEM-aineet) korkea-asteen koulutukseen.
Olisi myös tuettava helposti saatavilla olevaa ja ajantasaista osaamista koskevan tiedon hankintaa, koska sen avulla jäsenmaat voivat ennustaa tietyn ammatin tulevaa kysyntää.
Ministerit keskustelivat vuoden 2026 eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä laadukkaista työpaikoista tekoälyyn perustuvan muutoksen kontekstissa.
He keskittyivät erityisesti siihen, miten eurooppalaisella ohjausjaksolla voitaisiin tukea pyrkimyksiä saattaa yhteen ammattitaitoiset työntekijät ja sopivat työtilaisuudet. He harkitsivat myös lisätoimia, joita voitaisiin ottaa käyttöön kansallisella ja EU:n tasolla sen varmistamiseksi, että tekoälyn käyttöönotto työpaikoilla vahvistaa työntekijöiden oikeuksia ja edistää parempia ja tasa-arvoisempia elin- ja työoloja kaikissa jäsenmaissa.
Nobel-palkinnon saanut taloustieteilijä, professori Sir Christopher Pissarides, käytti puheenvuoron kertoakseen näkemyksiään tekoälyn muutosvoimaisesta roolista työelämässä.
Ministerit kävivät periaatekeskustelun köyhyyskierteen katkaisemisesta. Tavoitteena oli määrittää toimintapolitiikkoja ja parhaita käytäntöjä sellaisten henkilökeskeisten palvelujen kehittämiseksi, joilla voidaan nostaa ihmiset pois haavoittuvista tilanteista ja auttaa heitä integroitumaan yhteiskuntaan tai vähentää todennäköisyyttä, että he ylipäätään ajautuvat köyhyyteen. Ministerit esittivät myös näkemyksensä siitä, miten tällaiset henkilökeskeiset politiikat voitaisiin sisällyttää komission tulevaan köyhyyden vastaiseen strategiaan.
Saatavilla toistaiseksi vain seuraavilla kielillä:
Ministerit hyväksyivät nuorisotakuun täytäntöönpanoa koskevan työllisyyskomitean katsauksen keskeiset viestit. Neuvoston suositusta nuorisotakuun perustamisesta tarkastellaan uudelleen aina kahden vuoden välein. Viimeisimmässä arvioinnissa pyrittiin erityisesti tunnistamaan sellaisia rakenteellisia ja institutionaalisia haasteita, jotka estävät työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET-nuorten) pysyvän integroitumisen työmarkkinoille.
Lounaalla ministerit osallistuivat epäviralliseen keskusteluun aiheesta ”Rakentamisen tulevaisuudet: asumisratkaisut ja muuttuva väestörakenne Euroopassa”.
He pohtivat asuntotarjonnan ja väestökehityksen suuntausten, kuten väestön ikääntymisen ja maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvan muuton, välistä vuorovaikutusta, käsittelivät esimerkkejä näiden ongelmien ratkaisemiseksi kansallisella tasolla toteutettavista toimintapolitiikoista ja tutkivat tapoja, joilla EU voisi paremmin tukea jäsenmaiden toimia.
He keskustelivat myös siitä, miten toimia, joilla pyritään vähentämään erityisesti nuorten asuntomarkkinoilta syrjäytymisen riskiä, voitaisiin parantaa keräämällä korkealaatuisia, tarkkoja ja vertailukelpoisia tietoja.
Tiedotusvälineiden akkreditoinnista Euroopan unionin ulkopuolella järjestettäviin kansainvälisiin huippukokouksiin vastaavat järjestäjämaan viranomaiset.
