Timeline - Financing the climate transition

Vuonna 2024 Euroopan unioni ja sen 27 jäsenmaata osoittivat 31,7 mrd. € julkiseen ilmastorahoitukseen ja mobilisoivat sen lisäksi 11 mrd. € yksityistä rahoitusta tukeakseen kehittyviä maita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa.

Neuvosto julkaisi luvut valmisteltaessa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten konferenssia (COP30 & CMA 7), joka pidetään 10.–21. marraskuuta Belémissä Brasiliassa.

• Neuvosto julkaisi kansainvälistä ilmastorahoitusta koskevat vuoden 2024 luvut (lehdistötiedote 27.10.2025)

Neuvosto hyväksyi ilmastorahoitusta koskevat päätelmät 10.–21. marraskuuta 2025 Belémissä pidettävää vuoden 2025 YK:n ilmastokokousta (COP30) varten.

Päätelmissään neuvosto panee erittäin huolestuneena merkille Maailman ilmatieteellisen järjestön vuoden 2025 Decadal Climate Update -raportin havainnot, joiden mukaan vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin vuosi.

Päätelmissä vahvistetaan myös EU:n ja sen jäsenmaiden sitoutuminen yhteiseen kansainväliseen tavoitteeseen mobilisoida 100 mrd. $ vuodessa ilmastorahoitusta kehitysmaille ja kehotetaan kolmansia maita osallistumaan siihen.

• Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto 10.10.2025

Vuonna 2023 EU ja sen jäsenmaat osoittivat 28,6 mrd. € julkiseen ilmastorahoitukseen ja mobilisoivat sen lisäksi 7,2 mrd. € yksityistä rahoitusta auttaakseen kehittyviä maita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa.

Neuvosto hyväksyi luvut 5. marraskuuta valmistellakseen YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 29. konferenssia (COP29), joka pidetään Bakussa Azerbaidžanissa 11.–22. marraskuuta.

• Neuvosto julkaisi kansainvälistä ilmastorahoitusta koskevat vuoden 2023 luvut (lehdistötiedote 5.11.2024)

Neuvosto hyväksyi päätelmät ilmastorahoituksesta ennen Bakussa Azerbaidžanissa pidettävää YK:n ilmastokokousta (COP29).

Neuvosto korosti päätelmissään sitä, että EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneita teollisuusmaiden tämänhetkiseen tavoitteeseen mobilisoida yhdessä 100 mrd. $ ilmastorahoitusta vuodessa vuoteen 2025 saakka.

• Ilmastorahoitus: neuvostolta päätelmät ennen COP29-kokousta (lehdistötiedote 8.10.2024)

Vuonna 2022 Euroopan unioni ja sen 27 jäsenmaata osoittivat 28,5 mrd. € julkiseen ilmastorahoitukseen ja mobilisoivat sen lisäksi 11,9 mrd. € yksityistä rahoitusta tukeakseen kehittyviä maita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa.

Neuvosto on hyväksynyt nämä luvut valmisteltaessa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten konferenssia (COP28), joka pidetään 30. marraskuuta – 12. joulukuuta Dubaissa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa.

• Ilmastorahoitus: neuvosto hyväksyi kansainvälistä ilmastorahoitusta koskevat vuoden 2022 luvut (lehdistötiedote 23.11.2023)

Ministerit hyväksyivät 23. lokakuuta asetuksen eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen käyttöönotosta.

Asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset vaatimukset joukkolainojen liikkeeseenlaskijoille, jotka haluavat käyttää nimitystä ”eurooppalainen vihreä joukkolaina” tai ”EuGB-joukkolaina” ympäristön kannalta kestäviksi väittämistään joukkolainoista.

• Eurooppalaiset vihreät joukkolainat: neuvostolta uusi asetus kestävän rahoituksen edistämiseksi (lehdistötiedote 24.10.2023)

Neuvoston ja Euroopan parlamentin neuvottelijat pääsivät alustavaan yhteisymmärrykseen eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen (EuGB-joukkolainojen) käyttöönotosta.

Uuden asetuksen tavoitteena on estää viherpesu joukkolainamarkkinoilla. Joukkolainojen liikkeeseenlaskijat voivat osoittaa, että ne rahoittavat EU:n luokitusjärjestelmän mukaisia vihreitä hankkeita. Sijoittajat taas pystyvät helpommin tunnistamaan laadukkaat vihreät joukkolainat.

• Kestävä rahoitus: alustava yhteisymmärrys eurooppalaisista vihreistä joukkolainoista (lehdistötiedote 28.2.2023)

Vuonna 2021 EU ja sen jäsenmaat sitoutuivat julkiseen ilmastorahoitukseen 23,04 mrd. €:lla tukeakseen kehittyviä maita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa.

Neuvosto hyväksyi määrän Sharm el-Sheikhissä pidettävän YK:n ilmastokokouksen (COP27) valmistelujen yhteydessä. Määrä perustuu hallintoasetuksessa säädettyihin yksityiskohtaisiin sääntöihin EU:n ilmastorahoituksen raportoinnista.

• Neuvosto hyväksyi vuoden 2021 ilmastorahoituksen määrän (lehdistötiedote 28.10.2022)

Neuvosto hyväksyi päätelmät, joissa se korosti vahvaa sitoutumistaan ilmastorahoituksen toteuttamiseen ennen Sharm el-Sheikhissä pidettävää YK:n ilmastokokousta (COP27).

Päätelmissään neuvosto palautti mieleen, että EU ja sen jäsenmaat ovat kansainvälisen julkisen ilmastorahoituksen suurin rahoittaja ja että vuodesta 2013 lähtien ne ovat yli kaksinkertaistaneet osuutensa ilmastorahoituksesta kehittyvien maiden tukemiseksi. Neuvosto kehotti myös muita avunantajia tehostamaan toimiaan ja odottaa, että ilmastorahoituksen käyttöönottoa koskeva yhteinen 100 mrd. $:n vuositavoite saavutetaan vuonna 2023.

• Ilmastorahoitus: neuvostolta päätelmät ennen COP27-kokousta (lehdistötiedote 4.10.2022)

Neuvosto vahvisti kantansa eurooppalaisiin vihreisiin joukkolainoihin. Ne ovat yksi tärkeimmistä välineistä, joiden avulla rahoitetaan vihreisiin teknologioihin, energia- ja resurssitehokkuuteen sekä kestävään liikenneinfrastruktuuriin ja tutkimusinfrastruktuuriin liittyviä investointeja.

Asetuksessa vahvistetaan sellaisiin joukkolainojen liikkeeseenlaskijoihin sovellettavat yhdenmukaiset vaatimukset, jotka vapaaehtoisesti haluavat käyttää sijoittajille unionissa tarjoamistaan ympäristön kannalta kestävistä joukkolainoista nimitystä "eurooppalainen vihreä joukkolaina" tai "EuGB-joukkolaina". Sillä perustetaan myös eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuolisia arvioijia koskeva rekisteröintijärjestelmä ja valvontakehys.

• Kestävä rahoitus: neuvosto vahvisti kantansa eurooppalaisiin vihreisiin joukkolainoihin (lehdistötiedote 13.4.2022)

Vuonna 2020 EU ja sen jäsenmaat sitoivat 23,39 mrd. € ilmastorahoitukseen, jonka tarkoituksena on auttaa kehitysmaita vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Neuvosto on hyväksynyt tämän määrän EU:n ilmastorahoitusraportointia koskevien uusien ja tarkempien sääntöjen perusteella valmisteltaessa Glasgow’ssa pidettävää YK:n ilmastokokousta (COP26).

• Neuvosto hyväksyi ilmastorahoitukseen vuonna 2020 sidotun määrän (lehdistötiedote 29.10.2021)

Neuvosto hyväksyi päätelmät ilmastorahoituksesta ennen Glasgow'ssa pidettävää YK:n ilmastokokousta (COP26).

Neuvosto korostaa päätelmissä, että EU ja sen jäsenmaat tukevat edelleen voimakkaasti Pariisin sopimuksen tavoitteiden täytäntöönpanoa. Neuvosto korosti myös sitoumustaan lisätä rahoitusosuutta kansainvälisessä ilmastorahoituksessa sekä tarvetta parantaa yksityisen rahoituksen hankkimista.

• Ecofin-neuvoston päätelmät ilmastorahoituksesta (lehdistötiedote 5.10.2021)

Neuvosto antoi kansainvälisestä ilmastorahoituksesta lausuman, jossa se korosti EU:n panosta kansanvälisen ilmastorahoituksen lisäämisessä.

Vuoden 2019 luvut osoittavat, että EU on edelleen suurin julkisen ilmastorahoituksen myöntäjä kehitysmaille. Rahoitusosuutemme oli vuonna 2019 noin 22 mrd. €, ja se on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2013.

Lausumassa myös painotettiin, että EU on sitoutunut nopeuttamaan vihreää siirtymää. Tämä prioriteetti on otettu huomioon myös EU:n elpymissuunnitelmassa (Next Generation EU) ja pitkän aikavälin budjetissa 2021–2027.

Neuvosto kehotti lausumassa kaikkia kansallisia, alueellisia ja monenvälisiä rahoituslaitoksia jatkamaan ja lisäämään tukeaan.

• Neuvoston lausuma kansainvälisestä ilmastorahoituksesta

EU:n ja sen jäsenmaiden rahoitusosuudella autetaan kehitysmaita vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, ja se jatkoi kasvamistaan vuonna 2019, mikä vahvistaa vakaan vuodesta 2013 jatkuneen nousutrendin.

EU:n ja sen jäsenmaiden (ml. Iso-Britannia) antama ilmastorahoitus nousi 23,3 mrd. €:oon vuonna 2019, mikä oli 6,9% lisää vuoteen 2018 verrattuna. Jos Isoa-Britanniaa ei lasketa mukaan, summa on 21,9 mrd. €, mikä oli EU27:n osalta 7,4% lisää vuoteen 2018 verrattuna.

Ilmastorahoitusta voidaan pitää merkittävänä edistysaskeleena Pariisissa joulukuussa 2015 aikaansaadun oikeudellisesti sitovan ilmastosopimuksen täytäntöönpanossa.

• Ilmastorahoitus: EU:n ja jäsenmaiden osuus jatkoi kasvamistaan vuonna 2019 (lehdistötiedote 29.10.2020)

Neuvosto hyväksyi asetuksen EU:n laajuisesta luokitusjärjestelmästä, joka tarjoaa yrityksille ja sijoittajille yhteiset määritelmät siitä, mitä taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä.

Luokitusjärjestelmä auttaa sijoittajia suuntaamaan investointinsa kestävämpiin teknologioihin ja yrityksiin. Se on keskeinen tekijä, jonka avulla EU:sta voi tulla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja se voi saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet vuodelle 2030. Näihin kuuluu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 40%:lla, minkä saavuttamiseksi EU:n on komission arvion mukaan täytettävä noin 180 mrd. €:n vuosittainen investointivaje.

Aloite on osa kestävän kasvun rahoitusta koskevan vuoden 2018 toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.

• Kestävä rahoitus: neuvosto hyväksyi EU-tason yhtenäisen luokitusjärjestelmän (lehdistötiedote 15.4.2020)

EU-suurlähettiläät vahvistivat neuvoston puheenjohtajavaltion Suomen ja Euroopan parlamentin välillä saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen EU:n laajuisesta luokitusjärjestelmästä Luokitusjärjestelmä tarjoaa yrityksille ja sijoittajille yhteiset määritelmät sille, mitä taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä.

Luokitusjärjestelmä auttaa sijoittajia suuntaamaan investointinsa kestävämpiin teknologioihin ja yrityksiin. Se on olennaista, jotta EU:sta tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja jotta saavutamme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet vuodelle 2030.

• Kestävä rahoitus: poliittinen sopu EU-tason yhtenäisestä luokitusjärjestelmästä (lehdistötiedote 18.12.2019)

Neuvosto hyväksyi kaksi asetusta, joiden tavoitteena on viherryttää rahoitusta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Ensimmäisessä uudistuksessa otetaan käyttöön velvoitteet antaa tietoja siitä, miten rahoitusalan yhtiöt ottavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät huomioon investointipäätöksissään.

Toisessa uudistuksessa luodaan uudentyyppisiä vertailuarvoja, joiden tarkoituksena on antaa enemmän tietoa sijoitussalkun hiilijalanjäljestä.

• Pääomamarkkinaunioni: neuvosto hyväksyi lainsäädäntöuudistuksia (lehdistötiedote 8.11.2019)

EU-suurlähettiläät hyväksyivät neuvoston kannan ehdotukseen perustaa kestävien taloudellisten toimintojen yhtenäinen EU:n luokitusjärjestelmä. EU:ssa tai maailmanlaajuisesti ei tällä hetkellä ole olemassa yhteistä luokitusjärjestelmää, jossa määriteltäisiin, mitä ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta tarkoittaa.

• Lehdistötiedote 25.9.2019

Neuvoston puheenjohtajamaa ja Euroopan parlamentti saivat tänään aikaan alustavan sopimuksen ehdotuksesta, jolla otetaan käyttöön avoimuutta koskevia velvoitteita siitä, miten rahoitusalan yhtiöt ottavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät huomioon investointipäätöksissään.

• Lehdistötiedote 7.3.2019

Puheenjohtajamaa ja parlamentti pääsivät alustavaan yhteisymmärrykseen uudesta vähähiilisyyden vertailuarvojen luokasta tarkoituksena saada enemmän tietoa sijoitussalkun hiilijalanjäljestä.

• Lehdistötiedote 25.2.2019

EU-suurlähettiläät hyväksyivät neuvoston kannan kahteen kestävän rahoituksen paketin ehdotukseen:

• ehdotus, jolla otetaan käyttöön velvoitteet antaa tietoja siitä, miten rahoitusalan yhtiöt ottavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät huomioon investointipäätöksissään
• ehdotus, jolla luodaan uusi investointien vertailuarvoluokka tarkoituksena saada enemmän tietoa sijoitussalkun hiilijalanjäljestä.

• Lehdistötiedote 19.12.2018

Euroopan komissio esitteli toukokuussa 2018 toimenpidepaketin, joka on jatkoa sen kestävän kasvun rahoittamista koskevalle toimintasuunnitelmalle. Paketti sisältää 3 ehdotusta, joiden tavoitteena on

• perustaa kestävää taloudellista toimintaa koskeva yhtenäinen EU:n luokittelujärjestelmä
• parantaa julkistamisvaatimuksia siitä, miten yhteisösijoittajat sisällyttävät ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät riskinarviointiprosesseihinsa
• luoda uusi vertailuarvoluokka, jotta sijoittajat voivat vertailla investointiensa hiilijalanjälkeä

• Asetusehdotus kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä
• Asetusehdotus kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta
• Asetusehdotus asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen osalta
• Kestävää rahoitusta koskevat komission lainsäädäntöehdotukset