Skip to content

Ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen

Ihmisoikeudet ovat EU:n ulkoisen toiminnan ytimessä. Euroopan unioni on sitoutunut suojelemaan ja edistämään ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti.

EU:n sitoutuminen ihmisoikeuksiin

EU:n perussopimukset

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yksi Euroopan unionin perusarvoista ja olennainen osa sen ulkosuhteita.

Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artikla 2

EU:n perussopimuksissa määrätään, että EU:n kansainvälistä toimintaa ohjaavat samat periaatteet, jotka ovat olleet innoituksena sen perustamiselle: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteet sekä YK:n peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen.

Perusoikeuskirja

Perusoikeuskirja sitoo EU:n toimielimiä ja elimiä sekä EU:n jäsenmaita, kun ne soveltavat EU:n oikeutta. Niiden on noudatettava peruskirjaa myös EU:n ulkosuhteissa.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja Euroopan ihmisoikeussopimus

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, joka hyväksyttiin 10. joulukuuta 1948, loi pohjan nykypäivän ihmisoikeuksia koskevalle kansainväliselle oikeudelle. Julistus toimi keskeisenä viitekehyksenä Euroopan ihmisoikeussopimuksen laatijoille. Sopimus avattiin allekirjoittamista varten 4. marraskuuta 1950 ja tuli voimaan 3. syyskuuta 1953.

Kaikki 27 EU-maata ovat allekirjoittaneet Euroopan ihmisoikeussopimuksen. EU:n perussopimukset velvoittavat sen liittymään ihmisoikeussopimukseen.

Kuvakollaasi, jossa neljän eri henkilön kasvonpiirteet muodostavat yhdet kasvot.

Ihmisoikeuspolitiikka

EU pyrkii sisällyttämään ihmisoikeudet kaikkeen ulkoiseen toimintaansa, kuten kauppa-, muuttoliike- ja ympäristöpolitiikkaan. Kaikkien EU:n allekirjoittamien sopimusten on oltava ihmisoikeuksien mukaisia.

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva toimintasuunnitelma

EU:n työtä ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi eri puolilla maailmaa ohjaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma, joka hyväksyttiin marraskuussa 2020 kaudeksi 2020–2024. EU päätti 27. toukokuuta 2024 jatkaa toimintasuunnitelman voimassaoloa vuoteen 2027.

Suunnitelma rakentuu viiden toimintalinjan ympärille:

  • yksilöiden suojelu ja voimaannuttaminen
  • kestävien, osallistavien ja demokraattisten yhteiskuntien rakentaminen
  • maailmanlaajuisen ihmisoikeus- ja demokratiajärjestelmän edistäminen
  • uudet teknologiat: mahdollisuuksien hyödyntäminen ja haasteiden ratkaiseminen
  • tavoitteiden saavuttaminen yhteistyön avulla

Vuosikertomukset ihmisoikeuksista ja demokratiasta

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva vuosikertomus tarjoaa kattavan yleiskuvan EU:n pyrkimyksistä ja saavutuksista sekä haasteista, joita EU kohtaa pyrkiessään edistämään maailmaa, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan, demokratian periaatteita noudatetaan ja kaikkien ihmisten ihmisarvo ja vapaus turvataan.

Ihmisoikeuksista vastaava EU:n erityisedustaja

Ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan tehtävänä on lisätä EU:n ihmisoikeuspolitiikan tehokkuutta, näkyvyyttä ja johdonmukaisuutta EU:n ulkoisessa toiminnassa ja luoda myönteinen narratiivi ihmisoikeuksista.

Edustaja on yhteydessä Yhdistyneisiin kansakuntiin ja

  • johtaa ihmisoikeusvuoropuheluja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa
  • pyrkii syventämään poliittista yhteistyötä asiaankuuluvien kumppaneiden kanssa
  • kiinnittää huomion kiireellisiä toimia edellyttäviin ihmisoikeusloukkauksiin
  • edistää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista
  • tukee työllään kansainvälisen rikosoikeuden toteutumista

Nykyinen ihmisoikeuksista vastaava erityisedustaja on Kajsa Ollongren.

Ihmisoikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat

EU on hyväksynyt useita ihmisoikeuksia koskevia suuntaviivoja ja muuntanut näin prioriteettinsa käytännön ohjeiksi EU:n poliittisten päättäjien, EU:n jäsenmaiden ja eri puolilla maailmaa sijaitsevien EU:n edustustojen käyttöön.

Suuntaviivat koskevat esimerkiksi kidutusta ja huonoa kohtelua, kuolemanrangaistusta, uskonnon- ja vakaumuksenvapautta, lasten oikeuksia, hlbti-henkilöiden kaikkien ihmisoikeuksien toteutumista, naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa sekä sananvapautta verkossa ja sen ulkopuolella.

Lisätietoja:

Miten EU toteuttaa ihmisoikeuspolitiikkaansa?

EU:lla on laaja valikoima välineitä ihmisoikeuspolitiikkansa toteuttamiseen. Niitä ovat muun muassa ihmisoikeusvuoropuhelut, julkilausumat ja muut osallistumismuodot monenvälisillä foorumeilla, hankkeet ja ohjelmat sekä EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat.

Ihmisoikeusvuoropuhelut

EU käy säännöllistä vuoropuhelua ihmisoikeuksista EU:n ulkopuolisten maiden ja alueellisten ryhmittymien kanssa. Kukin vuoropuhelu on perustettu ihmisoikeusvuoropuheluja koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Neuvosto hyväksyi suuntaviivat vuonna 2001 ja ne päivitettiin viimeksi vuonna 2021.

Neuvosto arvioi kyseisen maan ihmisoikeustilannetta ja päättää, olisiko tarkoituksenmukaista aloittaa sen kanssa vuoropuhelu hyväksymällä päätelmät.

Vuosien mittaan ihmisoikeusvuoropuheluja on käyty noin 60 maan ja alueellisen ryhmittymän kanssa eri puolilla maailmaa. Ne tarjoavat foorumin ihmisoikeuskysymysten esiin ottamiselle, parhaiden käytäntöjen vaihdolle ja kahdenvälisen ja monenvälisen yhteistyön vahvistamiselle.

Osallistuminen monenvälisiin foorumeihin

Neuvosto vastaa Euroopan unionin strategisten prioriteettien määrittämisestä YK:n ihmisoikeusfoorumeilla. Se hyväksyy tätä varten kerran vuodessa päätelmät, joissa esitetään EU:n tärkeimmät toimintalinjat, myös YK:n ihmisoikeusneuvostossa.

Tammikuussa 2025 antamissaan päätelmissä neuvosto korosti, että jotta lait ja normit olisivat konflikteja vahvempia, kaikkien on sitouduttava monenvälisyyteen jakansainväliseen järjestykseen, jonka ytimessä on YK. Tätä varten EU jatkaa yhteistyötä maailman kaikkien alueiden kanssa ja tehostaa yhteistyötään samanmielisten maiden kanssa.

EU keskittyy myös vastuuvelvollisuuden varmistamiseen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien toimien tehostamiseen. EU jatkaa työtään lopettaakseen ihmisoikeusloukkaukset ja estääkseen niiden tapahtumisen jatkossa kaikkialla maailmassa, myös Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan ja Lähi-idän, erityisesti Gazan, tilanteen yhteydessä.

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva aihekohtainen ohjelma

Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva aihekohtainen ohjelma kuuluu naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen, joka on EU:n ulkoisen toiminnan rahoitusohjelma vuosiksi 2021–2027. Sen budjetti on 1,5 mrd. €.

Ohjelman toiminta on riippumatonta, koska siihen sisältyvä suora yhteistyö ihmisoikeuksien puolustajien ja paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa ei vaadi hyväksyntää kansallisilta viranomaisilta.

Lisäksi ohjelmalla on maailmanlaajuinen ulottuvuus, ja sen avulla voidaan tukea ihmisoikeuksia kaikkialla Euroopan unionin ulkopuolella, sillä se toimii maailmanlaajuisesti kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla.

Vaalitarkkailuvaltuuskunnat

EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat ovat olennainen osa Euroopan unionin toimintaa demokratian, ihmisoikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen edistämiseksi maailmassa.

Vaalitarkkailuvaltuuskuntien tavoitteena on

  • vahvistaa kansalaisten luottamusta vaaleihin
  • kannustaa kansalaisvaikuttamiseen
  • ehkäistä petoksia
  • antaa tietoon perustuva, puolueeton ja tosiasiallinen arvio vaaliprosessista

Pitkän aikavälin tavoitteena on myös

  • parantaa vaalien toimintakehystä kokonaisuudessaan ja toimintaympäristöä, jossa vaalit järjestetään
  • vahvistaa valtion instituutioiden riippumattomuutta ja tilivelvollisuutta
  • parantaa kumppanimaiden selviytymiskykyä tukemalla hyvää hallintotapaa
  • lieventää mahdollisia vaaleihin liittyviä konflikteja

Vuodesta 2000 alkaen EU on lähettänyt yli 180 vaalitarkkailuvaltuuskuntaa yli 65 maahan.

Euroopan unioni lähettää vaalitarkkailuvaltuuskuntia maailman eri maihin, lukuun ottamatta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön (Etyj) kuuluvia alueita. EU:n jäsenmaissa Etyj valvoo vaaliprosesseja.

Ihmisoikeuksiin liittyvät pakotteet

EU voi määrätä pakotteita henkilöille ja yhteisöille puuttuakseen ihmisoikeusloukkauksiin ja -rikkomuksiin kaikkialla maailmassa.

Katso myös

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet

Avoimen kirjan vieressä lentää valkoinen kyyhky, taustalla on keltainen ympyrä.
Perusoikeudet EU:ssa

Perusoikeudet EU:ssa

Mieltään osoittava nainen, joka on nostanut toisen kätensä ilmaan.
Ihmisoikeusloukkauksista määrättävät pakotteet

Ihmisoikeusloukkauksista määrättävät pakotteet

Teemat

Päivitetty viimeksi: 28. toukokuuta 2026