Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat

Samoan sopimus

EU:n ja AKT-järjestön kumppanuussopimus, joka tunnetaan myös nimellä Samoan sopimus, säätelee EU:n ja sen jäsenmaiden sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön jäsenten välisiä suhteita.

Kumppanuussopimus toimii oikeudellisena kehyksenä EU:n suhteille 77 maan kanssa. Näihin kuuluu 47 Afrikan, 15 Karibian ja 15 Tyynenmeren maata.

Sopimuksella pyritään parantamaan EU:n ja AKT-maiden valmiuksia vastata yhdessä maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Siinä vahvistetaan yhteiset periaatteet, ja se kattaa seuraavat 6 keskeistä alaa:

Ihmisoikeudet ja demokratia

Rauha ja turvallisuus

Kehitys

Muuttoliike ja liikkuvuus

Ilmastonmuutos

Talouskasvu

Sopimukseen kuuluu yhteinenperusta AKT-tasolla sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maita koskevat kolme alueellista pöytäkirjaa, jotka keskittyvät kunkin alueen erityistarpeisiin.

Neuvosto antoi 20. heinäkuuta 2023 hyväksyntänsä kumppanuussopimuksen allekirjoittamiselle ja väliaikaiselle soveltamiselle. Se on Cotonoun sopimuksen seuraaja, joka tarjoaa uuden oikeudellisen kehyksen seuraaviksi 20 vuodeksi.

EU ja sen jäsenmaat sekä AKT-järjestön jäsenet allekirjoittivat uuden sopimuksen virallisesti 15. marraskuuta 2023 Samoassa. Sen väliaikainen soveltaminen alkoi tammikuussa 2024.

• Samoan sopimus (EU:n virallinen lehti)
• Samoan sopimus: EU ja sen jäsenmaat allekirjoittivat uuden kumppanuussopimuksen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön jäsenten kanssa (lehdistötiedote 15.11.2023)
• Cotonoun sopimuksen jatko: neuvostolta vihreää valoa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehtävälle uudelle kumppanuussopimukselle (lehdistötiedote 20.7.2023)

Cotonoun sopimus

Edellinen kumppanuuskehys eli Cotonoun sopimus hyväksyttiin vuonna 2000, ja sillä korvattiin vuoden 1975 Lomén yleissopimus. Sopimus tehtiin 20 vuodeksi.

Cotonoun sopimuksen voimassaolon oli alun perin määrä päättyä helmikuussa 2020. Sopimuksen säännösten voimassaoloa on jatkettu siihen saakka, kun EU:n ja AKT-maiden uutta kumppanuussopimusta aletaan soveltaa väliaikaisesti tai se tulee voimaan.

Cotonoun sopimuksen tavoitteena oli vähentää köyhyyttä ja viime kädessä poistaa se kokonaan sekä integroida AKT-maat vaiheittain maailmantalouteen.

Siinä oli 3 pilaria:

• kehitysyhteistyö
• taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö
• poliittinen ulottuvuus

• Cotonoun sopimus

Yhteiset toimielimet (Cotonoun sopimus)

AKT–EU-ministerineuvosto on AKT–EU-kumppanuuden ylin toimielin. Se kokoontuu kerran vuodessa vuoroin Brysselissä, vuoroin jossakin AKT-maassa. Siihen kuuluu

• EU:n neuvoston jäseniä
• komission jäsen
• kunkin AKT-maan hallituksen jäsen

AKT–EU-suurlähettiläskomitea avustaa ministerineuvostoa ja valvoo Cotonoun sopimuksen täytäntöönpanoa.

Kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EU-komitea tarkastelee kehitysrahoitusyhteistyön toteuttamista ja seuraa sen edistymistä.

Yhteinen kaupan alan AKT–EU-ministerikomitea keskustelee kaikkia AKT-maita koskevista kaupan alan kysymyksistä. Se valvoo neuvotteluja talouskumppanuussopimuksista sekä sopimusten täytäntöönpanoa. Se tarkastelee myös monenvälisten kauppaneuvottelujen vaikutusta AKT–EU-kauppaan sekä AKT-maiden talouskehitykseen.

Yhteinen parlamentaarinen AKT–EU-edustajakokous on neuvoa-antava elin, jossa on yhtä monta edustajaa EU:sta ja AKT-maista. Edustajakokous edistää demokraattisia prosesseja ja lisää EU- ja AKT-maiden kansojen keskinäistä ymmärrystä. Lisäksi se käsittelee kehitykseen ja AKT–EU-kumppanuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten talouskumppanuussopimuksia.

Yhteistyöalat

1. Kehitys

EU tukee ohjelmia ja aloitteita, jotka hyödyttävät useita AKT-ryhmään kuuluvia maita. Sillä on myös tietyille AKT-alueille suunnattuja ohjelmia, joilla edistetään alueiden talouskasvua ja kehitystä.

EU rahoittaa uuden pitkän aikavälin budjettinsa 2021–2027 puitteissa useimmat AKT-kumppanimaiden kanssa toteuttamansa kehitysohjelmat naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä – Globaali Eurooppa (NDICI). NDICI:n kokonaismäärärahat ovat noin 79,5 mrd. € (käypinä hintoina). Euroopan kehitysrahasto (EKR), joka rahoitettiin jäsenmaiden suorilla maksuosuuksilla, lakkautettiin vuonna 2021.

2. Kauppa

EU on neuvotellut talouskumppanuussopimukset 79 AKT-maan kanssa. Sopimusten tavoitteena on luoda yhteisiä kauppa- ja kehityskumppanuuksia, joita tuetaan kehitysavulla.

Komissio neuvottelee sopimuksista neuvoston valtuutuksella, ja neuvosto allekirjoittaa ne viimeistelyn jälkeen.

Talouskumppanuussopimukset Afrikan maiden kanssa

Neuvottelut alueellisesta talouskumppanuussopimuksesta 16 Länsi-Afrikan maan, Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) ja Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton (UEMOA) välillä saatiin päätökseen heinäkuussa 2014. Sopimuksen allekirjoittamisprosessi on tällä hetkellä käynnissä. Norsunluurannikon ja Ghanan kanssa tehtiin ensivaiheen talouskumppanuussopimukset, joita alettiin soveltaa väliaikaisesti 3. syyskuuta 2016 ja 15. joulukuuta 2016 alkaen, kunnes Länsi-Afrikan täysimittainen alueellinen talouskumppanuussopimus astuu voimaan.

• EU:n kauppa Länsi-Afrikan kanssa (Euroopan komissio)

Heinäkuussa 2014 saatiin menestyksellisesti päätökseen myös neuvottelut eteläisen Afrikan kehitysyhteisön maiden kanssa. Sopimus allekirjoitettiin 10. kesäkuuta 2016 Kasanessa Botswanassa. Sen väliaikainen soveltaminen alkoi 10. lokakuuta 2016.

• EU allekirjoittaa talouskumppanuussopimuksen eteläisen Afrikan kehitysyhteisön EPA-maiden kanssa (lehdistötiedote 1.6.2016)
• Talouskumppanuussopimus SADC:n EPA-maiden kanssa

Lokakuussa 2014 saatiin menestyksellisesti päätökseen neuvottelut Itä-Afrikan yhteisön kanssa. Sopimuksen allekirjoittamisprosessi on tällä hetkellä käynnissä.

• Itä-Afrikan yhteisö: EU allekirjoittaa talouskumppanuussopimuksen Burundin, Kenian, Ruandan, Tansanian ja Ugandan kanssa (lehdistötiedote 20.6.2016)

Kamerun allekirjoitti alueensa ainoana maana EU:n ja Keski-Afrikan talouskumppanuussopimuksen 15. tammikuuta 2009. Sopimuksen väliaikainen soveltaminen alkoi 4. elokuuta 2014.

• Keski-Afrikan ja EU:n talouskumppanuussopimus

Itäisen ja eteläisen Afrikan alueen maista Mauritius, Seychellit, Zimbabwe ja Madagaskar allekirjoittivat talouskumppanuussopimuksen vuonna 2009. Sopimusta on sovellettu väliaikaisesti 14. toukokuuta 2012 alkaen.

• Itäisen ja eteläisen Afrikan valtioiden ja EU:n talouskumppanuussopimus

Karibian alueen talouskumppanuussopimus

EU allekirjoitti lokakuussa 2008 talouskumppanuussopimuksen Karibian AKT-valtioiden foorumin (Cariforum) kanssa, johon kuuluu 15 Karibian maata. Cariforumin ja EU:n talouskumppanuussopimusta on sovellettu väliaikaisesti 29. joulukuuta 2008 alkaen.

• Cariforum–EU-talouskumppanuussopimus

Tyynenmeren alueen talouskumppanuussopimus

Papua-Uusi-Guinea allekirjoitti EU:n ja Tyynenmeren alueen AKT-maiden välisen väliaikaisen talouskumppanuussopimuksen heinäkuussa 2009 ja Fidži joulukuussa 2009. Papua-Uusi-Guinea ratifioi sen toukokuussa 2011. Heinäkuussa 2014 Fidži päätti aloittaa sopimuksen väliaikaisen soveltamisen. Papua-Uusi-Guinea ja Fidži edustavat suurinta osaa EU:n kaupasta Tyynenmeren alueen 14 maan kanssa. Samoa liittyi talouskumppanuussopimukseen 21. joulukuuta 2018 ja Salomonsaaret 17. toukokuuta 2020.

• Tyynenmeren valtioiden ja EU:n talouskumppanuussopimus

3. Muuttoliike

Muuttoliike on olennainen osa EU:n ja AKT:n suhteita. Sitä koskevan yhteistyön perustana on Cotonoun sopimuksen artikla 13.

Artiklassa määrätään muun muassa lähtö- ja kauttakulkumaiden olojen parantamisesta, laillisesta muuttoliikkeestä ja laittomien maahanmuuttajien palauttamisesta.

Marraskuussa 2015 EU ja muuttoliikkeen kannalta keskeisimpien Afrikan maiden johtajat pitivät huippukokouksen muuttoliikettä koskevan poliittisen yhteistyön tehostamiseksi. He sopivat toimintasuunnitelmasta, johon sisältyy 16 konkreettista toimea. Lisäksi huippukokouksessa perustettiin EU:n Afrikka-hätärahasto, jonka tarkoituksena on lisätä vakautta ja ehkäistä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiä syitä Afrikassa.

• Vallettan muuttoliikehuippukokous 11.–12.11.2015

Muuttopaineisiin vastaaminen

Neuvoston ja Eurooppa-neuvoston toimien tavoitteena on kokonaisvaltainen eurooppalainen muuttoliikepolitiikka

• EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka